Lue keskustelun säännöt.
Työpaikkojen ilmapiiri.
04.04.2020 |
Mikä siinä on että työelämästä on tullut sellainen missä kiltit, aidot, ystävälliset ja ahkerat eivät enää pärjää? Tuntuu että halutaan vain ylimielisiä öykkäreitä ja narsisteja.
Vatsa tulee kipeäksi kun kuulee tarinoita läheisistä kuinka karmeita asioita on tapahtunut ja itselläni samalaisia kokemuksia.
Tuntuu että se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus että hyvät tyypit savustetaan ulos. Miten pitäisi pärjätä?
Kommentit (21)
Vaan nyt kun osa porukasta tekee töitä kotonaan, ei siivelläelävä öykkäri saa mitään aikaan ja työnantajien silmät voi aueta aika hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaamattomat esimiehet painostavat kiltit, tunnolliset ja hyvää duunia tekevät ylisuorituksiin, kuten ylitöihin (enkä ole hoitoalalla) ja uutta työtä lapataan vaan lisää. Ruokatauollakin pitäisi palaveerata asiakkaiden kanssa.
Sen sijaan narsistit hyväksikäyttävät muita. Tekevät vain puolet töistä ja ottavat kunnian muidenkin tekemästä duunista.
Vaan miten käy kun kohta firmassa on jäljellä enää pelkät kelvottomat esimiehet ja narsistit?
Ihmiset! Miten minun pitäisi tähän suhtautua, mitä kannattaa tehdä? Ihan etsiä terapeuttia vai?
Olen 30v nainen ja olen joutunut aina jonkun hampaisiin työpaikoilla, on arvosteltu selän takana, on haukuttu, on sabotoitu työt.
Henkinen terveys on alkanut menemään todella huonoon kuntoon, vielä 25 vuotiaana jaksoin olla positiivinen, selkä suorana menin töihin ja yritin parhaani. Nyt ei onnistu enää. Näen järkyttäviä painajaisia ihan joka viikko, ruoka ei maistu ja on vatsa sekaisin.
Minulla on kotona turvallinen olo ja olen iloinen oma itseäni, nyt olen surullinen ja synkkä, koko elämä kärsii tästä.
Tuntuu etten kestä enää tätä kuorma. En voi enää sietää tätä negatiivista ilmapiiriä mitä on työpaikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset! Miten minun pitäisi tähän suhtautua, mitä kannattaa tehdä? Ihan etsiä terapeuttia vai?
Olen 30v nainen ja olen joutunut aina jonkun hampaisiin työpaikoilla, on arvosteltu selän takana, on haukuttu, on sabotoitu työt.
Henkinen terveys on alkanut menemään todella huonoon kuntoon, vielä 25 vuotiaana jaksoin olla positiivinen, selkä suorana menin töihin ja yritin parhaani. Nyt ei onnistu enää. Näen järkyttäviä painajaisia ihan joka viikko, ruoka ei maistu ja on vatsa sekaisin.
Minulla on kotona turvallinen olo ja olen iloinen oma itseäni, nyt olen surullinen ja synkkä, koko elämä kärsii tästä.
Tuntuu etten kestä enää tätä kuorma. En voi enää sietää tätä negatiivista ilmapiiriä mitä on työpaikoilla.
Vaihda alaa. Sellainen ala, jossa voi tehdä etätöitä. Tai sellainen ala, jossa tehdään töitä yksin. Tai perusta yritys, jolloin työskentelet yksin tai itse valitset ihmiset, joita palkkaat.
Miten tuo etätyö muka mitään pelastaa? Jos kulttuurissa on vikaa, pitää vaihtaa työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken työpaikkakiusaamisen takana on yleensä raha ja sen puute. Hyvin usein näillä työpaikan öykkäreillä on rahaongelmia tai muuten menee yksityiselämässä huonosti (ainakin omalla kohdalla). On myös alitajuista pelkoa työpaikan menettämisestä. Nämä kiusaajat haluavat savustaa kaikki potentiaaliset kilpailijat ja osoittaa työnantajalle olevansa korvaamattomia työntekijöitä. Sairasta. Minäkin olen joutunut lähes aina jonkun hampaisiin työpaikoissa, varsinkin nuorempana. Olen nyt työtön, mutta voin henkisesti paremmin kuin vuosiin.
Monet nuoret miehet ovat työelämässä kuin ne ihmisiä ahdistelevat sähköyhtiöiden kukkopojat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo etätyö muka mitään pelastaa? Jos kulttuurissa on vikaa, pitää vaihtaa työpaikkaa.
Etätyö pelastaa siten, että ei tarvitse olla sen hampaisiinsa ottavan työkaverin kanssa samassa tilassa. Se ei änkeä samaan aikaan kahvihuoneeseen eikä tule selän taakse kyyläämään, mitä teet tai olet tekemättä. Vittuilun määrä vähenee, koska etätyössä vittuilun joutuu tekemään kirjallisena.
"Miten käy kun kohta firmassa on jäljellä enää pelkät kelvottomat esimiehet ja narsistit?"
Hyvä kysmys!
Aika näyttää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo etätyö muka mitään pelastaa? Jos kulttuurissa on vikaa, pitää vaihtaa työpaikkaa.
Etätyö pelastaa siten, että ei tarvitse olla sen hampaisiinsa ottavan työkaverin kanssa samassa tilassa. Se ei änkeä samaan aikaan kahvihuoneeseen eikä tule selän taakse kyyläämään, mitä teet tai olet tekemättä. Vittuilun määrä vähenee, koska etätyössä vittuilun joutuu tekemään kirjallisena.
Samaa mieltä jos kiusaus on nimenomaan tuollaista. Sen sijaan jos kiusaus on töillä kuormittamista, voi ajan mikä meni ennen työmatkoihin, voi senkin ajan tehdä töitä. Eli vaikka 10 tuntia päivittäin.
Millä aloilla tehdään etätyötä? Olen yrittänyt etsiä niitä tuloksetta.
Yrittäjäksi en uskalla. Olen nähnyt ihan vierestä miten juurikin yksi näistä narsisteista (entinen esimies) tuhosi tutun elämän puhumalla kaikille pahaa sen yrityksestä, aiheutti sille taloudellista vahinkoa.
Kun jokainen meistä yrittää vain yksikertaisesti tienata elantonsa ja olla hyvä kansalainen, niin miten se onnistuu kun on näitä sairaita yksilöitä jotka oikeasti vievät maton alta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun itse olen lukenut alaan liittyvää kirjallisuutta, niin sekin on työpaikkakiusaamista esimiehen taholta, kun antaa mahdottoman työtaakaan suoritettavaksi liian lyhyesssä ajassa.
Tämä ei tarkoita työpaikoilla toisinaan esiintyviä kiirepiikkejä vaan sellaista jatkuvaa toimintatapaa.
Miksi emme voi tehdä asioille mitään? Tähän on pakko saada ratkaisua koska taloudelliset ja henkiset vahingot ovat valtavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylitöihin vaaditaan myös työntekijän suostumus. Jättäkää tekemättä kaikki mitä ette ehdi työaikana tekemään. Esimies voi itse tehdä loput.
Itse en suostu koskaan ylitöihin ja enää ei kysytäkään jäämään. Miksi olette lampaita ja suostutte kaikkeen? Minä en myöskään hyväksynyt hoitoalalla typerästi suunniteltuja työvuoroja, samaan aikaan kun muut valittivat toisilleen kahvihuoneessa, kävin itse ihan esimiehen luona valittamassa ja sain itselleni paremmat työvuorot. Mitä se kahvihuoneessa kälättäminen auttaa yhtään mihinkään, uskaltakaa olla rohkeita ja sanokaa suoraan sille pomolle niistä työpaikan ongelmista!!! Itse olen huomannut, että pomot itse asiassa arvostavat jämäköitä puoliaan pitäviä työntekijöitä. Minua on aina arvostettu pomojen taholta vaikka olen aina valittanut heille suoraan ongelmista enkä myöskään tee ollenkaan ylitöitä.
Älkää tehkö niitä ylitöitä. Jos kerran erehdyt tekemään, sinua pyydetään aina jäämään.
Eri asia tietenkin jos oikeasti haluaa tehdä ylitöitä ja tienata lisää. Se on asia erikseen.
Osaksi varmaan koulutusmäärien noston seurausta. Aiemmin lahjakkaat opiskeli ja heistä suurin osa on hyväkäytöksisiä. Nykyään on monia, jotka eivät pärjää työpaikalla omilla taidoilla, joten kiusaavat muita.
Mietin, mikä minussa niin ärsyttää, kun joudun kiusaajien hampaisiin. Vuosi sitten minut painostettiin irtisanoutumaan itse. Takana oli kaksi raskasta vuotta oman esimiehen kiusaamana. Tein hyvää työtä ja sain johdolta kiitosta, mutta esimies käytti kaiken aikansa minun mustamaalaamiseen. Levitti ihan tuulesta temmattuja valheita.
Kesällä löysin uuden työn. Ja kollegat ovat kivoja. Tällä kertaa sitten ongelmana on haastava asiakas. Panostin häneen 200 %, näin vaivaa ja annoin kaikkeni. Yritin parhaani ja olin mielin kielin. Silti kaikki mitä sanon ärsyttää. Sekin ärsyttää, että kehtaa laskuttaa firman puolesta tai kun toinen tiimin jäsen ilmoitti lopettavansa firmassa. Kun joku toinen firmastamme mokaa, saan minä ne haukut. Tuloksena se, että asiakas ilmoittaa, ettei meillä synkkaa ja haluaa uuden yhteyshenkilön. Viimeksi eilen asiakas uhkasi ihan perättömillä oikeustoimilla ja ehdin itkeä koko iltapäivän läppärin äärellä.
Muuten ihan jees omasta puolestani, en kaipaa karkeaa kieltä tai sähköposteja, jossa jokainen lause loppuu huutomerkkiin. Mutta projektista en silti saa poistua. Asiakas haluaa, että jatkan, koska työni on hyvää. Remmiin astuu projektin kriittisellä hetkellä tuntematon, joka ei millään pysty vauhdissa asioihin perehtymään. Minä jatkan käytännössä projektin johdossa, mutta tämä virallinen ”seniori” puhuu puolestani. Muutenkin hankalaa, ja sitten leikitään rikkinäistä puhelinta. Jos hommat sujuvat, en saa kiitosta. Ja jos kuka tahansa mokaa, syy on minun.
Kiusaamista se on asiakkaan tekemänäkin. Tästähän ei vain puhuta. Tällekin yritykselle tehtäväni on keksiä miten rakennan heille imagon ”vastuullisuuden edelläkävijänä”. Koko heidän liiketoimintansa perustuu vastuullisuuteen, mutta todellisuus on ihan toinen, kun toimari itse on pahimman luokan bully. Meidän firmalla ei ole varaa kävellä ulos. Projektin eräs toinen osapuoli jo tätä harkitsee hankalan asiakkaan takia.
Vierailija kirjoitti:
Mietin, mikä minussa niin ärsyttää, kun joudun kiusaajien hampaisiin. Vuosi sitten minut painostettiin irtisanoutumaan itse. Takana oli kaksi raskasta vuotta oman esimiehen kiusaamana. Tein hyvää työtä ja sain johdolta kiitosta, mutta esimies käytti kaiken aikansa minun mustamaalaamiseen. Levitti ihan tuulesta temmattuja valheita.
Kesällä löysin uuden työn. Ja kollegat ovat kivoja. Tällä kertaa sitten ongelmana on haastava asiakas. Panostin häneen 200 %, näin vaivaa ja annoin kaikkeni. Yritin parhaani ja olin mielin kielin. Silti kaikki mitä sanon ärsyttää. Sekin ärsyttää, että kehtaa laskuttaa firman puolesta tai kun toinen tiimin jäsen ilmoitti lopettavansa firmassa. Kun joku toinen firmastamme mokaa, saan minä ne haukut. Tuloksena se, että asiakas ilmoittaa, ettei meillä synkkaa ja haluaa uuden yhteyshenkilön. Viimeksi eilen asiakas uhkasi ihan perättömillä oikeustoimilla ja ehdin itkeä koko iltapäivän läppärin äärellä.
Muuten ihan jees omasta puolestani, en kaipaa karkeaa kieltä tai sähköposteja, jossa jokainen lause loppuu huutomerkkiin. Mutta projektista en silti saa poistua. Asiakas haluaa, että jatkan, koska työni on hyvää. Remmiin astuu projektin kriittisellä hetkellä tuntematon, joka ei millään pysty vauhdissa asioihin perehtymään. Minä jatkan käytännössä projektin johdossa, mutta tämä virallinen ”seniori” puhuu puolestani. Muutenkin hankalaa, ja sitten leikitään rikkinäistä puhelinta. Jos hommat sujuvat, en saa kiitosta. Ja jos kuka tahansa mokaa, syy on minun.
Kiusaamista se on asiakkaan tekemänäkin. Tästähän ei vain puhuta. Tällekin yritykselle tehtäväni on keksiä miten rakennan heille imagon ”vastuullisuuden edelläkävijänä”. Koko heidän liiketoimintansa perustuu vastuullisuuteen, mutta todellisuus on ihan toinen, kun toimari itse on pahimman luokan bully. Meidän firmalla ei ole varaa kävellä ulos. Projektin eräs toinen osapuoli jo tätä harkitsee hankalan asiakkaan takia.
Tähän jatkan vielä, että olen pienessä firmassa töissä, ja tulevaisuutemme on Koronan takia epävarma. Minä olen ainoa palkattu, joten lähden ensimmäisenä. Asiakas hyvin tietää, että esittämällä tyytymättömyyttä pystyy saamaan minulle kokonaan potkut. Olen yh ja en todella tiedä miten pärjään kahden lapsen ja PK-seudun vuokrien kanssa ilman töitä. Pilaa samalla kolmen ihmisen elämän, kun itsellä on omista syistään hermot kireällä.
Jotain tuo tuollainen tästä ajasta kertoo.