Kontrolloiva ja epäilevä poikaystävä imee musta voimat
Jos meen johonki, petän. Jos käytän liian paljastavia vaatteita, tee niin jotta voin iskeä toisia miespuolisia. Jos en anna kännyäni sille kun se pyytää nii salaan jotain. Poikaystäväni seurailee mihin käytän rahaa ja paljon sitä mulla on ja miten paljon tulossa, kaikki mitä ostan on turhaa. Olen niin väsyny olemaan ainainen syytöstenkohde, en tee mitään oikein..!
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
No, jos joka tapauksessa epäillään pettämisestä, niin tuumasta toimeen sitten vain. Saatat jopa löytää jonkun paremman.
Tämä on ihan kamala vinkki.
Mistä te voitte tietää mitä apn kumppani käy läpi?
Hänellä voi olla pelkoja petetyksi tulemisesta ilmankin, että on narstisti tai luonnevikainen.
Riittää, että on aiemmin petetty, niin pelkää että satuttaa itsensä uudestaan. Etenkin jos kumppani sattuu olemaan vähän huithapeli, jolla paljon sosiaalisia kuvioita.
Se että menisi pettämään vaan sillä verukkeella, että nyt kun kuitenkin epäillään on erittäin epäkypsää ja ilkeää. Sellainen toiminta voi viedä tältä lopunkin uskon ihmissuhteisiin. Tällaisen raukkamaisen ja itsekkään toiminnan sijaan, asiasta tulisi keskustella kumppanin kanssa ja sopia rajoista ja uusista toimintatavoista. Pettäminen ei ole koskaan hyväksyttävää! Etenkään silloin kun toinen jo valmiiksi pelkää sitä!! Miten kylmiä ihmisiä täällä oikein on. Hyi!
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse mahdollisesti käyttäytynyt epäluotettavasti? Oletko jäänyt aiemmin kiinni jostain? Onko tilanne ollut tuollainen alusta asti vai alkanut vasta jonkun tapahtuman seurauksena? Vaikuttaa siltä, että luottamus on mennyt jostain syystä ja mies pelkää että käytös toistuu. Jos ei tässä suhteessa, niin voi olla että aiemassa suhteessa toinen on kokenut pettämistä, mikä triggeröityy, jos tietämättäsi käyttäydyt samalla tavalla, kuin aiemmessa suhteessa pettänyt. Jos luottamus on mennyt asia täytyisi ottaa heti käsittelyyn ja kysyä mitä voisi tehdä toisin, jotta turvaton osapuoli ei kokisi epäluottamusta. Jos alussa ei ollut luottamuspulaa, olisi hyvä selvittää mistä johtuu, että sitä on nyt. Pettämisestä syytetty asettuu usein puolustuskannalle, mikä voi lisätä kumppanin epäluottamusta. Mitä enemmän syytetty ahdistuu ja piiloittelee puhelintaan ym. on omiaan vielä lisäämään epäluottamusta toisessa osapuolessa. Kannattaisi keskustella ja selvittää mitä asioita voisitte yhdessä tehdä palauttaaksenne luottamuksen. Omaa käytöstään muuttamalla voi olla iso vaikutus toisen epäluottamuksen hälventämiseksi. Tällaisen epäluottamuksen vallitessa olisi kaikkein tärkeintä olla korostetun avoin kaikesta, ja jättää pienet valkoiset valheetkin kertomatta.
Voisiko olla, että ap on valehdellut joistain asioista ja nyt epäilyt heijastuu jo ihan kaikkeen tekemiseen.. ? .Ajatuksella " jos se pystyy tuohon, pystyy se tuohonkin, jos se valehteli tuosta, voi se valehdella tuostakin".
Jos ei, syy voi johtua edellisistä suhteista ja näistä seuranneista epävarmuuksista.
Kontrollointi voi johtua turvattomuudesta ja pelosta. Kontrolloiva ihminen tarvitsee yhtälailla ymmärrystä, kuin se jota kontrolloidaan. Kontrolloiva ihminen voi tuntea jatkuvaa ahdistusta toisen toiminnasta, syystä tai ilman syytä ja se on ongelma joka tulisi selvittää. Jos kyse ei ole mistään persoonallisuushäiriöstä, vaan vaikka petetyksi tulleen ihmisen peloista, asian voi vielä korjata. Avoimuudella ja ymmärtäväisyydellä. Molemmat kärsitte tuosta tilanteesta selkeästi, joten tilanne tulisi saada korjattua mahdollisimman pian.
Sitä mukaa kun kontrolloiva ihminen saa luottamuksen takaisin ja tuntee olonsa turvallisemmaksi suhteessa, kontrollointi ym todennäköisesti hälvenee. Niin kauan kun luottamus toisiinne on tuota tasoa, tuosta ei hyvää seuraa.
Kontrolloitavan olisi siis syytä miettiä mitä voisi tehdä hälventääkseen tuon toisen pelkoja ja ahdistusta. Kontrolloijan tulisi myös kuunnella, miltä kontrolloitavasta tuntuu.. Molempien täytyy ottaa askeleita toisiaan kohti, niin eiköhän se tuosta suttaannu. Jos olet ymmärtäväinen kontrolloijaa kohtaan, etkä syyllistä häntä siitä, hän voi kokea sen jo luottamusta vahvistavana ja voi lähentää teitä. Ei sillä kontrolloijallakaan välttämättä helppoa, jostainhan se ahdistus kumpuaa. Olisi tärkeää, että kumppani kuuntelee ja auttaa.
Sinulla menee puurot ja vellit sekaisin.
Voit hyvin tuntea epävarmuutta ja pelkoa, ja kumppani voi olla tehnytkin jotain - mutta nämä eivät koskaan oikeuta halveksuvasn tai alistavaan kohteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse mahdollisesti käyttäytynyt epäluotettavasti? Oletko jäänyt aiemmin kiinni jostain? Onko tilanne ollut tuollainen alusta asti vai alkanut vasta jonkun tapahtuman seurauksena? Vaikuttaa siltä, että luottamus on mennyt jostain syystä ja mies pelkää että käytös toistuu. Jos ei tässä suhteessa, niin voi olla että aiemassa suhteessa toinen on kokenut pettämistä, mikä triggeröityy, jos tietämättäsi käyttäydyt samalla tavalla, kuin aiemmessa suhteessa pettänyt. Jos luottamus on mennyt asia täytyisi ottaa heti käsittelyyn ja kysyä mitä voisi tehdä toisin, jotta turvaton osapuoli ei kokisi epäluottamusta. Jos alussa ei ollut luottamuspulaa, olisi hyvä selvittää mistä johtuu, että sitä on nyt. Pettämisestä syytetty asettuu usein puolustuskannalle, mikä voi lisätä kumppanin epäluottamusta. Mitä enemmän syytetty ahdistuu ja piiloittelee puhelintaan ym. on omiaan vielä lisäämään epäluottamusta toisessa osapuolessa. Kannattaisi keskustella ja selvittää mitä asioita voisitte yhdessä tehdä palauttaaksenne luottamuksen. Omaa käytöstään muuttamalla voi olla iso vaikutus toisen epäluottamuksen hälventämiseksi. Tällaisen epäluottamuksen vallitessa olisi kaikkein tärkeintä olla korostetun avoin kaikesta, ja jättää pienet valkoiset valheetkin kertomatta.
Voisiko olla, että ap on valehdellut joistain asioista ja nyt epäilyt heijastuu jo ihan kaikkeen tekemiseen.. ? .Ajatuksella " jos se pystyy tuohon, pystyy se tuohonkin, jos se valehteli tuosta, voi se valehdella tuostakin".
Jos ei, syy voi johtua edellisistä suhteista ja näistä seuranneista epävarmuuksista.
Kontrollointi voi johtua turvattomuudesta ja pelosta. Kontrolloiva ihminen tarvitsee yhtälailla ymmärrystä, kuin se jota kontrolloidaan. Kontrolloiva ihminen voi tuntea jatkuvaa ahdistusta toisen toiminnasta, syystä tai ilman syytä ja se on ongelma joka tulisi selvittää. Jos kyse ei ole mistään persoonallisuushäiriöstä, vaan vaikka petetyksi tulleen ihmisen peloista, asian voi vielä korjata. Avoimuudella ja ymmärtäväisyydellä. Molemmat kärsitte tuosta tilanteesta selkeästi, joten tilanne tulisi saada korjattua mahdollisimman pian.
Sitä mukaa kun kontrolloiva ihminen saa luottamuksen takaisin ja tuntee olonsa turvallisemmaksi suhteessa, kontrollointi ym todennäköisesti hälvenee. Niin kauan kun luottamus toisiinne on tuota tasoa, tuosta ei hyvää seuraa.
Kontrolloitavan olisi siis syytä miettiä mitä voisi tehdä hälventääkseen tuon toisen pelkoja ja ahdistusta. Kontrolloijan tulisi myös kuunnella, miltä kontrolloitavasta tuntuu.. Molempien täytyy ottaa askeleita toisiaan kohti, niin eiköhän se tuosta suttaannu. Jos olet ymmärtäväinen kontrolloijaa kohtaan, etkä syyllistä häntä siitä, hän voi kokea sen jo luottamusta vahvistavana ja voi lähentää teitä. Ei sillä kontrolloijallakaan välttämättä helppoa, jostainhan se ahdistus kumpuaa. Olisi tärkeää, että kumppani kuuntelee ja auttaa.
Sinulla menee puurot ja vellit sekaisin.
Voit hyvin tuntea epävarmuutta ja pelkoa, ja kumppani voi olla tehnytkin jotain - mutta nämä eivät koskaan oikeuta halveksuvasn tai alistavaan kohteluun.
Puurot ja vellit.. Näitä kommentoijia täällä riittää. Ei tietenkää oikeuta. Mutta mistä tiedät, ettei ap ole kohdellut miestään alistavasti ja halveksuvasti? Jos hän vaikka lähettää flirttailevia viestejä miehille, vaikka mies loukkaantuu eikä lopeta tätä vaikka mies pyytää? ap on voinut luvata ettei toimi näin enää, mutta jatkaa sitä edelleen.. Ap on voinut toistuvasti valehdella eri asioista ja mies ei enää voi luottaa apn sanaan, joten koittaa pitää tilannetta hallinnassa epäterveellisillä keinoilla, kuten kyttäämisellä ja kontrolloimisella- jotta välttäisi mahdollisesti satutetuksi tulemisen. En puolustele kontrolloitavaa, vaan otan esille myös sen, että maailman luottavaisin ja kiltein ihminen, voi muuttua kontrolloivaksi kyttääjäksi, jos toinen kohtelee huonosti. Miksi kumpikaan ei lähde suhteesta on kysymys? Kontrolloitavaa ahdistaa kontrollointi ja kontrolloijaa ahdistaa kontrolloitavan käytös.. Syy-seurassuhde on unohtunut kaikilta. Meillä ei ole tietoa, minkälaiset tapahtumat ovat johtaneet tällaiseen käytökseen. Jos tätä tietoa ei ole, ei oikeanlaisia päätelmiä voi tehdä. Mahdollista on, että ap ei ota vastuuta siitä, miksi epäluottamus on suhteessa lisääntynyt. Ihmiset asettuu yleensä sen puolelle, kuka ensimmäisenä kertoo oman version asioista. Ihmiset uhriutuu ja sopulit tulevat kilpaa julistamaan, kuinka tuollainen on väärin.. Tietämättä yhtään mikä tämän "väärän" käytöksen on laukaissut. Tarinoissa on aina kaksi puolta! Tuskin tämä mies ihan tuulesta on temmannut epäilyksiään, jotain siellä varmasti on taustalla, mitä ei tietenkään tuoda ilmi. Koska täällä palstalla on tarkoitus saada ainoastaan ihmisiä omalle puolelleen, ja vahvistamaan sitä omaa oikeaa näkemystä. Oma osuus jätetään usein kokonaan kertomatta. Jos joku puolustaa sitä toista osapuolta, joka ei saa ääntään kuuluviin, se haukutaan. Todella kypsää.
Olen mies. Tämän kaltaisia esimerkkejä on ollut tuttavapiirissä. Kehoittaisin sinua irtaantumaan suhteesta pian, parempaan suuntaan se ei tuosta mene, päinvastoin. Kyse on patologisesta ongelmasta.
syytä sitä jonka naama näkyy kun katsot peiliin. Se on naisten vika että roikutaan sen miehen mukana pakolla vaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse mahdollisesti käyttäytynyt epäluotettavasti? Oletko jäänyt aiemmin kiinni jostain? Onko tilanne ollut tuollainen alusta asti vai alkanut vasta jonkun tapahtuman seurauksena? Vaikuttaa siltä, että luottamus on mennyt jostain syystä ja mies pelkää että käytös toistuu. Jos ei tässä suhteessa, niin voi olla että aiemassa suhteessa toinen on kokenut pettämistä, mikä triggeröityy, jos tietämättäsi käyttäydyt samalla tavalla, kuin aiemmessa suhteessa pettänyt. Jos luottamus on mennyt asia täytyisi ottaa heti käsittelyyn ja kysyä mitä voisi tehdä toisin, jotta turvaton osapuoli ei kokisi epäluottamusta. Jos alussa ei ollut luottamuspulaa, olisi hyvä selvittää mistä johtuu, että sitä on nyt. Pettämisestä syytetty asettuu usein puolustuskannalle, mikä voi lisätä kumppanin epäluottamusta. Mitä enemmän syytetty ahdistuu ja piiloittelee puhelintaan ym. on omiaan vielä lisäämään epäluottamusta toisessa osapuolessa. Kannattaisi keskustella ja selvittää mitä asioita voisitte yhdessä tehdä palauttaaksenne luottamuksen. Omaa käytöstään muuttamalla voi olla iso vaikutus toisen epäluottamuksen hälventämiseksi. Tällaisen epäluottamuksen vallitessa olisi kaikkein tärkeintä olla korostetun avoin kaikesta, ja jättää pienet valkoiset valheetkin kertomatta.
Voisiko olla, että ap on valehdellut joistain asioista ja nyt epäilyt heijastuu jo ihan kaikkeen tekemiseen.. ? .Ajatuksella " jos se pystyy tuohon, pystyy se tuohonkin, jos se valehteli tuosta, voi se valehdella tuostakin".
Jos ei, syy voi johtua edellisistä suhteista ja näistä seuranneista epävarmuuksista.
Kontrollointi voi johtua turvattomuudesta ja pelosta. Kontrolloiva ihminen tarvitsee yhtälailla ymmärrystä, kuin se jota kontrolloidaan. Kontrolloiva ihminen voi tuntea jatkuvaa ahdistusta toisen toiminnasta, syystä tai ilman syytä ja se on ongelma joka tulisi selvittää. Jos kyse ei ole mistään persoonallisuushäiriöstä, vaan vaikka petetyksi tulleen ihmisen peloista, asian voi vielä korjata. Avoimuudella ja ymmärtäväisyydellä. Molemmat kärsitte tuosta tilanteesta selkeästi, joten tilanne tulisi saada korjattua mahdollisimman pian.
Sitä mukaa kun kontrolloiva ihminen saa luottamuksen takaisin ja tuntee olonsa turvallisemmaksi suhteessa, kontrollointi ym todennäköisesti hälvenee. Niin kauan kun luottamus toisiinne on tuota tasoa, tuosta ei hyvää seuraa.
Kontrolloitavan olisi siis syytä miettiä mitä voisi tehdä hälventääkseen tuon toisen pelkoja ja ahdistusta. Kontrolloijan tulisi myös kuunnella, miltä kontrolloitavasta tuntuu.. Molempien täytyy ottaa askeleita toisiaan kohti, niin eiköhän se tuosta suttaannu. Jos olet ymmärtäväinen kontrolloijaa kohtaan, etkä syyllistä häntä siitä, hän voi kokea sen jo luottamusta vahvistavana ja voi lähentää teitä. Ei sillä kontrolloijallakaan välttämättä helppoa, jostainhan se ahdistus kumpuaa. Olisi tärkeää, että kumppani kuuntelee ja auttaa.
Sinulla menee puurot ja vellit sekaisin.
Voit hyvin tuntea epävarmuutta ja pelkoa, ja kumppani voi olla tehnytkin jotain - mutta nämä eivät koskaan oikeuta halveksuvasn tai alistavaan kohteluun.
Puurot ja vellit.. Näitä kommentoijia täällä riittää. Ei tietenkää oikeuta. Mutta mistä tiedät, ettei ap ole kohdellut miestään alistavasti ja halveksuvasti? Jos hän vaikka lähettää flirttailevia viestejä miehille, vaikka mies loukkaantuu eikä lopeta tätä vaikka mies pyytää? ap on voinut luvata ettei toimi näin enää, mutta jatkaa sitä edelleen.. Ap on voinut toistuvasti valehdella eri asioista ja mies ei enää voi luottaa apn sanaan, joten koittaa pitää tilannetta hallinnassa epäterveellisillä keinoilla, kuten kyttäämisellä ja kontrolloimisella- jotta välttäisi mahdollisesti satutetuksi tulemisen. En puolustele kontrolloitavaa, vaan otan esille myös sen, että maailman luottavaisin ja kiltein ihminen, voi muuttua kontrolloivaksi kyttääjäksi, jos toinen kohtelee huonosti. Miksi kumpikaan ei lähde suhteesta on kysymys? Kontrolloitavaa ahdistaa kontrollointi ja kontrolloijaa ahdistaa kontrolloitavan käytös.. Syy-seurassuhde on unohtunut kaikilta. Meillä ei ole tietoa, minkälaiset tapahtumat ovat johtaneet tällaiseen käytökseen. Jos tätä tietoa ei ole, ei oikeanlaisia päätelmiä voi tehdä. Mahdollista on, että ap ei ota vastuuta siitä, miksi epäluottamus on suhteessa lisääntynyt. Ihmiset asettuu yleensä sen puolelle, kuka ensimmäisenä kertoo oman version asioista. Ihmiset uhriutuu ja sopulit tulevat kilpaa julistamaan, kuinka tuollainen on väärin.. Tietämättä yhtään mikä tämän "väärän" käytöksen on laukaissut. Tarinoissa on aina kaksi puolta! Tuskin tämä mies ihan tuulesta on temmannut epäilyksiään, jotain siellä varmasti on taustalla, mitä ei tietenkään tuoda ilmi. Koska täällä palstalla on tarkoitus saada ainoastaan ihmisiä omalle puolelleen, ja vahvistamaan sitä omaa oikeaa näkemystä. Oma osuus jätetään usein kokonaan kertomatta. Jos joku puolustaa sitä toista osapuolta, joka ei saa ääntään kuuluviin, se haukutaan. Todella kypsää.
Tarinoissa on ainakaksi puolta - mutta luonnehäiriöisen kanssa ei riitaan tarvita kahta ihmistä.
Jos pariskunta on tasavertaisessa asemassa riidassa, niin kumpikaan ei ole alistettuna. Silloin riidellään tulisesti, ja molemmat kokevat voittaneensa riidassa.
Uhrin tunnistaa siitä, ettei hän ole tasavertainen, vaan hän ei pysty vaikuttamaan. Parisuhde on valtasuhde. Toinen kokee voittaneensa ja toinen hävinneensä.
Nämä ovat kaksi eri tilannetta ja niistä syntyy täysin erilaiset ketjut av:lla. Ensimmäisessä valitetaan riitojen olevan uuvuttavia ja jälkimmäisessä ollaan täysin riekaleina.
Nokun poikkis maksaa dubain reissut ja luis vuittonit, ei voi erota.
Näkeehän sen vastauksista että AP ei ole vielä halukas lähtemään, kun sen eteen pitäisi tehdä jotain itse. Annan siis hänelle mieluisen neuvon: jatka kärsimistä. Ehkä jonakin päivänä saat tarpeeksesi ja löydät voimasi. Siihen asti hyvää kynnysmattoilua.
Oikeasti, ei tällainen ihminen tee mitään, kunhan valittaa.
Eroa. Asu erillään heti. Älä anna toisen seurata rahaliikennettäsi tai sinua. Pärjäät ilman häntä.
minäkin jäin tuollaiseen paskaan vuosiksi. luulin sitä jopa normaaliksi, huonosta lapsuudesta johtuen. tilanne ei tuosta tule paranemaan ennen kuin itse keräät voimasi ja lähdet. hyvä ihminen, olet nuori ja sinulle on koko elämä vielä auki.
en jaksakaan olen lamaantunut osittain tästä kaikesta[/quote]
Ei tässä muu nyt auta kuin kerätä viimeset voimat ja lähteä. Lupaan että eron jälkeen olet onnellisempi kuin nyt.
Been there done that.
Jos on ulkkis niin pahemmaksi tulee menemään. Kohta olet nyrkin ja hellan välissä huntu päässä aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse mahdollisesti käyttäytynyt epäluotettavasti? Oletko jäänyt aiemmin kiinni jostain? Onko tilanne ollut tuollainen alusta asti vai alkanut vasta jonkun tapahtuman seurauksena? Vaikuttaa siltä, että luottamus on mennyt jostain syystä ja mies pelkää että käytös toistuu. Jos ei tässä suhteessa, niin voi olla että aiemassa suhteessa toinen on kokenut pettämistä, mikä triggeröityy, jos tietämättäsi käyttäydyt samalla tavalla, kuin aiemmessa suhteessa pettänyt. Jos luottamus on mennyt asia täytyisi ottaa heti käsittelyyn ja kysyä mitä voisi tehdä toisin, jotta turvaton osapuoli ei kokisi epäluottamusta. Jos alussa ei ollut luottamuspulaa, olisi hyvä selvittää mistä johtuu, että sitä on nyt. Pettämisestä syytetty asettuu usein puolustuskannalle, mikä voi lisätä kumppanin epäluottamusta. Mitä enemmän syytetty ahdistuu ja piiloittelee puhelintaan ym. on omiaan vielä lisäämään epäluottamusta toisessa osapuolessa. Kannattaisi keskustella ja selvittää mitä asioita voisitte yhdessä tehdä palauttaaksenne luottamuksen. Omaa käytöstään muuttamalla voi olla iso vaikutus toisen epäluottamuksen hälventämiseksi. Tällaisen epäluottamuksen vallitessa olisi kaikkein tärkeintä olla korostetun avoin kaikesta, ja jättää pienet valkoiset valheetkin kertomatta.
Voisiko olla, että ap on valehdellut joistain asioista ja nyt epäilyt heijastuu jo ihan kaikkeen tekemiseen.. ? .Ajatuksella " jos se pystyy tuohon, pystyy se tuohonkin, jos se valehteli tuosta, voi se valehdella tuostakin".
Jos ei, syy voi johtua edellisistä suhteista ja näistä seuranneista epävarmuuksista.
Kontrollointi voi johtua turvattomuudesta ja pelosta. Kontrolloiva ihminen tarvitsee yhtälailla ymmärrystä, kuin se jota kontrolloidaan. Kontrolloiva ihminen voi tuntea jatkuvaa ahdistusta toisen toiminnasta, syystä tai ilman syytä ja se on ongelma joka tulisi selvittää. Jos kyse ei ole mistään persoonallisuushäiriöstä, vaan vaikka petetyksi tulleen ihmisen peloista, asian voi vielä korjata. Avoimuudella ja ymmärtäväisyydellä. Molemmat kärsitte tuosta tilanteesta selkeästi, joten tilanne tulisi saada korjattua mahdollisimman pian.
Sitä mukaa kun kontrolloiva ihminen saa luottamuksen takaisin ja tuntee olonsa turvallisemmaksi suhteessa, kontrollointi ym todennäköisesti hälvenee. Niin kauan kun luottamus toisiinne on tuota tasoa, tuosta ei hyvää seuraa.
Kontrolloitavan olisi siis syytä miettiä mitä voisi tehdä hälventääkseen tuon toisen pelkoja ja ahdistusta. Kontrolloijan tulisi myös kuunnella, miltä kontrolloitavasta tuntuu.. Molempien täytyy ottaa askeleita toisiaan kohti, niin eiköhän se tuosta suttaannu. Jos olet ymmärtäväinen kontrolloijaa kohtaan, etkä syyllistä häntä siitä, hän voi kokea sen jo luottamusta vahvistavana ja voi lähentää teitä. Ei sillä kontrolloijallakaan välttämättä helppoa, jostainhan se ahdistus kumpuaa. Olisi tärkeää, että kumppani kuuntelee ja auttaa.
Sinulla menee puurot ja vellit sekaisin.
Voit hyvin tuntea epävarmuutta ja pelkoa, ja kumppani voi olla tehnytkin jotain - mutta nämä eivät koskaan oikeuta halveksuvasn tai alistavaan kohteluun.
Puurot ja vellit.. Näitä kommentoijia täällä riittää. Ei tietenkää oikeuta. Mutta mistä tiedät, ettei ap ole kohdellut miestään alistavasti ja halveksuvasti? Jos hän vaikka lähettää flirttailevia viestejä miehille, vaikka mies loukkaantuu eikä lopeta tätä vaikka mies pyytää? ap on voinut luvata ettei toimi näin enää, mutta jatkaa sitä edelleen.. Ap on voinut toistuvasti valehdella eri asioista ja mies ei enää voi luottaa apn sanaan, joten koittaa pitää tilannetta hallinnassa epäterveellisillä keinoilla, kuten kyttäämisellä ja kontrolloimisella- jotta välttäisi mahdollisesti satutetuksi tulemisen. En puolustele kontrolloitavaa, vaan otan esille myös sen, että maailman luottavaisin ja kiltein ihminen, voi muuttua kontrolloivaksi kyttääjäksi, jos toinen kohtelee huonosti. Miksi kumpikaan ei lähde suhteesta on kysymys? Kontrolloitavaa ahdistaa kontrollointi ja kontrolloijaa ahdistaa kontrolloitavan käytös.. Syy-seurassuhde on unohtunut kaikilta. Meillä ei ole tietoa, minkälaiset tapahtumat ovat johtaneet tällaiseen käytökseen. Jos tätä tietoa ei ole, ei oikeanlaisia päätelmiä voi tehdä. Mahdollista on, että ap ei ota vastuuta siitä, miksi epäluottamus on suhteessa lisääntynyt. Ihmiset asettuu yleensä sen puolelle, kuka ensimmäisenä kertoo oman version asioista. Ihmiset uhriutuu ja sopulit tulevat kilpaa julistamaan, kuinka tuollainen on väärin.. Tietämättä yhtään mikä tämän "väärän" käytöksen on laukaissut. Tarinoissa on aina kaksi puolta! Tuskin tämä mies ihan tuulesta on temmannut epäilyksiään, jotain siellä varmasti on taustalla, mitä ei tietenkään tuoda ilmi. Koska täällä palstalla on tarkoitus saada ainoastaan ihmisiä omalle puolelleen, ja vahvistamaan sitä omaa oikeaa näkemystä. Oma osuus jätetään usein kokonaan kertomatta. Jos joku puolustaa sitä toista osapuolta, joka ei saa ääntään kuuluviin, se haukutaan. Todella kypsää.
Tarinoissa on ainakaksi puolta - mutta luonnehäiriöisen kanssa ei riitaan tarvita kahta ihmistä.
Jos pariskunta on tasavertaisessa asemassa riidassa, niin kumpikaan ei ole alistettuna. Silloin riidellään tulisesti, ja molemmat kokevat voittaneensa riidassa.
Uhrin tunnistaa siitä, ettei hän ole tasavertainen, vaan hän ei pysty vaikuttamaan. Parisuhde on valtasuhde. Toinen kokee voittaneensa ja toinen hävinneensä.
Nämä ovat kaksi eri tilannetta ja niistä syntyy täysin erilaiset ketjut av:lla. Ensimmäisessä valitetaan riitojen olevan uuvuttavia ja jälkimmäisessä ollaan täysin riekaleina.
Juu-u. Voihan olla, että ap on se luonnehäiriöinen, syyttää miestään kaikista suhteen ongelmista ja miestä turhauttaa, kun nainen ei ota vastuuta. Mistä tiedät ettei ap provosoi riitojen aikana? Ap voi pyöritellä silmiään, mitätöidä, olla vastaamatta, pitää mykkäkoulua.. Mies hermostuu kun toinen ei kuuntele. Täälläkin nainen syyttää miestään raivoamisesta, muttei kerro mistä mies sitten raivoaa? Vain että raivoaa.. Mies voi raivota sen takia, että ap on kyvytön empatiaan ja kuuntelemaan toista. Riidat voivat kärjistyä ihan vaan senkin takia, ettei osata riidellä oikein. Vikaa on molemmissa, mutta apn mielestä vain miehessä. Kyllä minuakin raivostuttaisi tuollainen asenne, että turhasta raivoaa. Tuskin kukaan turhasta raivoaa. Ap ei vain kykene näkemään itsessään mitään vikaa. Raivostuttavaahan tuo on. Ap sanoo, että miehen mielestä vika on apssa, ja Ap itse täällä itkee että kaikki vika on miehessä. Muttei kuitenkaan näe että tekee itse ihan samaa. Ap toimii vain passiivis-agressiivisesti, mikä ei ole yhtään sen parempi tapa toimia, kuin ihan vaan aggressiivisesti. Lopettakaa tuo toisten syyttely ja korjatkaa se kommunikaatio kuntoon.
Mun poikaystävä imee musta ulos jotain ihan muuta.
- Peeviston Hakka