Voisiko joku ongelmaperhe selittää miksi väkivalta lisääntyy etätyöaikana?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä ongelmaperheitä on yllättävän paljon sielläkin, missä ulospäin näyttää hyvältä. Ettekö muka muista enää niitä perhesurmia, joita on vakitöissä käyvät tehneet? Moni alkoholisti kuvittelee, ettei ole alkoholisti, koska pystyy käymään töissä - mutta ei yhtään viikonloppua tai lomaa ilman viinaa ja sinne töihinkin mennään krapulassa. Kuvittelevat, ettei kukaan huomaa, mutta kyse on siitä, ettei kukaan uskalla sanoa.

Alkoholistilla kyse on siitä, että hän ei itse näe ikinä koskaan milloinkaan mitään ongelmaa omassa alkoholin käytössään... vaikka hänelle siitä sanottaisiinkin.

Lapsuudessa kasvaa ja oppii sellaisiin selviytymiskeinoihin millainen perhe ja sen hankaluudet ovat. Kanssaihmiset, jotka eivät ymmärrä/tiedä perhetilannetta, eivät ymmärrettävästi voi tai/ja osaa auttaa tai auttaminen käsitetään joksikin ihan eri asiaksi kuin perhe/lapsi avun ajattelee. Nämä on sellaisia asioita, että kannattaa todella tarkkaan miettiä, miten lähestyä apua tarvitsevia. Sekä miettiä todella tarkkaan mitä ja miten tänne kirjoitatte heistä, joilla on ollut jo pitkään vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö muilla siis herää sellaisia tuntemuksia tässä pandemiassa, että "hei, meitä uhkaa kuolema, suojellaan toisiamme ja onneksi olet vielä siinä".

Ap

Voisiko joku väkivaltainen kumppani samaan syssyyn selittää, miksi käyttää väkivaltaa ratkaisuna? Miksi lyöt? Joko sitä elämänkumppania tai, vielä pahempaa, lapsia? Kai joku väkivaltainen tätäkin ketjua lukee, kerro nyt anonyymisti.

Vierailija kirjoitti:

Mitä teette kesälomilla, jouluna jne? 

Itse olen aina surrut, että ei ole riittävästi perheen yhteistä aikaa. Nyt on.

Ottakaa tämä mahdollisuutena! Ja jos puoliso on hirviö, ottakaa tämä mahdollisuutena muuttaa elämänne suuntaa. Elämä on liian lyhyt ja hauras haaskattavaksi huonoon suhteeseen. Sellaisessa ei ole voittavia osapuolia.

Kesälomalla ja jouluna tehdään kaikkea kivaa, matkustellaan ja kyläillään sukulaisten luona, käydään uimassa, mökillä, laivalla jne. Meillä on kyllä ennen koronaakin ollut riittävästi yhteistä aikaa perheen kanssa. Lisäksi nyt on vielä huoli kuinka taloudellisesti selvitään.

Vierailija kirjoitti:

Eikö muilla siis herää sellaisia tuntemuksia tässä pandemiassa, että "hei, meitä uhkaa kuolema, suojellaan toisiamme ja onneksi olet vielä siinä".

Ap

Ei. On suurempi todennäköisyys kuolla liikenteessä kuin koronaan. Siis jos ei kuulu riskiryhmään.

Voisiko joku väki.valtainen kumppani samaan syssyyn selittää, miksi käyttää väki.valtaa ratkaisuna? Miksi lyöt? Joko sitä elämänkumppania tai, vielä pahempaa, lapsia? Kai joku pahoinpitelijä tätäkin ketjua lukee, kerro nyt anonyymisti.

Vierailija kirjoitti:

ihana tyyppi, aviomies ja lasten isä. Ei ole käsiksi käynyt minuun tai lapsiin koskaan. Mies on sosiaalinen ihminen, paljon kavereita, mies on tottunut käyttään lapsia uimahallissa pari kertaa viikossa yms muita menoja mitkä nyt poissa käytöstä.

En tajua, miksi naiset pariutuu tuollaisten kanssa, kun kunnollisiakin miehiä olisi tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö muilla siis herää sellaisia tuntemuksia tässä pandemiassa, että "hei, meitä uhkaa kuolema, suojellaan toisiamme ja onneksi olet vielä siinä".

Ap

Ei. On suurempi todennäköisyys kuolla liikenteessä kuin koronaan. Siis jos ei kuulu riskiryhmään.

Onko oikeasti? Jos otetaan huomioon, että ihmisiä on kuitenkin liikenteessä päivittäin valtavat määrät ja koronaa sairastaa vain muutamat ihmiset muutaman päivän vuodessa. Suhteessa ajankäyttöön ja yleisyyteen luulisi, että koronassa riski on kuitenkin suurempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä ongelmaperheitä on yllättävän paljon sielläkin, missä ulospäin näyttää hyvältä. Ettekö muka muista enää niitä perhesurmia, joita on vakitöissä käyvät tehneet? Moni alkoholisti kuvittelee, ettei ole alkoholisti, koska pystyy käymään töissä - mutta ei yhtään viikonloppua tai lomaa ilman viinaa ja sinne töihinkin mennään krapulassa. Kuvittelevat, ettei kukaan huomaa, mutta kyse on siitä, ettei kukaan uskalla sanoa.

Alkoholistilla kyse on siitä, että hän ei itse näe ikinä koskaan milloinkaan mitään ongelmaa omassa alkoholin käytössään... vaikka hänelle siitä sanottaisiinkin.

Näin. Ex ryyppäsi vähintään kahdesti viikkoon perseet olalle ja lisäksi lähes joka päivä muutamia oluita. Riehui kännissä kotona, hajotti paikkoja ja pahoinpiteli minua mm. veti jalasta pitkin lattioita ja heitti alasti rappukäytävään koska en antanut seksiä enkä jaksanut kuunnella sitä puheensössötystä kun hän oli kovasti humalassa. Ainoat selvät sanat olivat kiro- tai haukkumasanoja, joiden suhteen oli varsin luova. Ei ikinä muistanut seuraavana aamuna mitään tekemisiään ja väitti että mustamaalaan häntä. Suuttui verisesti kun sanoin alkoholistiksi. Mielipiteensä oli juuri tämä, ettei hän voi olla koska ei ole mikään deeku vaan työnsä ja asiansa hoitava, hyvätuloinen ihminen. En tohdi ajatella, millaista elämä hänen kanssaan nyt olisi. Onneksi lähdin, vaikka olinkin tuolloin viimeisilläni raskaana ja pelotti hirveästi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ottaa sellaisen puolison jota ei jaksa katsella. Omituista.

No juuri tätä mietin minäkin! Ja jos se puoliso on niin vastenmielinen, että arki menee häntä vältellessä ja yhteiselo on sitä, että pitää keksiä yhteistä tekemistä ja juhlaa muualla, niin mitä hittoa sellaisen kanssa on kimpassa, en tajua!?

Erotkaa, hyvät ihmiset, hyvä että vihdoinkin tajuatte, miten asiat ovat. Mitä te tuollaisen puolison kanssa olette?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, tekstistäsi paistaa ettet ole kasvanut tai elänyt huonossa perheessä.

Huonossa perheessä yhdessäolo ei ole mikään lahja, eikä perheenjäsenten kanssa oloa mitenkään odoteta tai arvosteta. Perhe ja sen jäsenet ovat ylimääräisiä ärsykkeitä, typeryksiä, idiootteja ja pakan sotkijoita. Tiellä, edessä, ärsyttämässä, huonontamassa elämää. Idioottina sotkemassa asuntoa, ärsyttävänä nalkuttajana huutamassa juomisesta tai telkkarin katsomisesta. Juomassa, vetämässä aineita, estämässä rakastajalle juttelua ärsyttävine naamoineen ja leveine perseineen sohvan nurkassa, lihava epäseksikäs lehmä näkökentässä.

Tartteeko avata tätä ajatusmaailmaa enempää? Tuohon pisteeseen ajautunut perhe ei todellakaan keräänny juttelemaan ajatuksistaan ja elämänmenosta tai pyöräyttämään sämpylöitä yhdessä, mieluummin välttelevät ja eristäytyvät ettei tarvitse toisten seuraa sietää. Ja kun kuohuu yli (kuten aina kuohuukin), niin kodin asioista ei saa puhua ulkopuolisille.

Kuulostaako kivalta?

Tv. Alkoholistiperheessä kasvanut, aikuisena kontrolloivan miehen kanssa seurustellut

Olet väärässä. Joissain ongelmaperheissä ongelmakäyttäytymistä selitetään nimenomaan työkiireillä, työstressillä ja sillä, että perheelle ei ole aikaa. Siksi on erittäin luonnollista kysyä miksi kaikki ei ole nyt hyvin kun noita tekijöitä ei ole.

Kyllähän kiire ja stressi kuuluu etätyöhön samanlailla kuin muuhunkin työhön. Sitten siihen päälle monesti puolisot eivät täysin ymmärrä sitä että etätöissä ollaan töissä, ei tiskaamassa, siivoamassa, keskustelemassa, yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ottaa sellaisen puolison jota ei jaksa katsella. Omituista.

No juuri tätä mietin minäkin! Ja jos se puoliso on niin vastenmielinen, että arki menee häntä vältellessä ja yhteiselo on sitä, että pitää keksiä yhteistä tekemistä ja juhlaa muualla, niin mitä hittoa sellaisen kanssa on kimpassa, en tajua!?

Erotkaa, hyvät ihmiset, hyvä että vihdoinkin tajuatte, miten asiat ovat. Mitä te tuollaisen puolison kanssa olette?

Väitän, että kukaan ei jaksaisi olla kenenkään kanssa koko ajan kotona tmv.paikassa eristyksissä, vaikka kuinka rakastaisi ja suhde olisi ihan toimiva. Sitä kutsutaan pälliv*tutukseksi. Se voi iskeä ihan ilman tämän ajan ongelmiakin, esim.yhteisellä matkalla tai mökkilomalla vaikka kaikki olisi ihan hyvin. Kaikkienko tässä pitäisi siis erota, vaiko ehkä mieluummin ymmärtää tilanteen kuormittavuus ja käyttää suhteellisuudentajua?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku väkivaltainen kumppani samaan syssyyn selittää, miksi käyttää väkivaltaa ratkaisuna? Miksi lyöt? Joko sitä elämänkumppania tai, vielä pahempaa, lapsia? Kai joku väkivaltainen tätäkin ketjua lukee, kerro nyt anonyymisti.

Veikkaan, että nämä vä kivaltaiset tyypit on heitä, joilla ei ole koskaan ollutkaan muita selviytymiskeinoja. Eli ovat jo lapsuudenkodissaan tottuneet siihen, että kun tarpeeksi vtuttaa, niin on normaalia ja OK vetää turpaan.

Heillä on myös heikommat sanalliset kyvyt puolustautua eli nyrkki tulee nopeasti kuvioihin. Sanavarasto on heikko siis.

Näillä on lisäksi heikot syy-seuraus -ajattelun taidot sekä olemattomat impulssienhallintakyvyt. Eli he eivät kykene pidättelemään hetken ajan toimintaansa pohtien sen järkevyyttä ja seurauksia, vaan toteuttavat eläimellisesti heti mitä mieleen tulee.

Tällaisia oppilaita olen opettanut ja näitä löytyy paljon vankiloista sekä päihdepiireistä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ottaa sellaisen puolison jota ei jaksa katsella. Omituista.

Puoliso tuntui herttaiselta 30 vuotta sitten ja hänen seuraansa ikävöi sydän pakahtuen. Nykyisin hänen seurastaan nauttii mieluiten pieninä annoksina ja kaipaa paljon omaa tilaa sekä yksityisyyttä.

Eli he, joilla rumpu pärisee persiissä koko ajan ovat nyt kodeissaan sekoamassa, kun ei päästä kylpylään, risteilylle, kauppakeskukseen, brunssille kyläilemään, HopLoppiin, teatteriin, ravintolaan, elokuviin, Thaimaahan, kirppareille, harrastuksiin.... arkea on täytetty kaikella shitillä, että kyetään pitämään oma pää kasassa. Ja sietämään omia perheenjäseniä.

Tekee tosi hyvää tutustua itseensä, perheeseensä ja elämäänsä. Miettiä, millainen on ja millaisia nuo muut perheenjäsenet ovat. Kerätä sisäistä viisautta.

Siivota koti myös, näillä se usein on hirveässä kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Riskit ovat suuret kun ollaan neljän seinän sisällä koko ajan perheen kesken. Ei ole ulos pääsyä juurikaan (toki ulkoilu vielä on ok).

Pitää hoitaa työt, kotityöt, lapset, lasten etäopetus, monilla taloudellisia huolia, huoli iäkkäistä vanhemmista, huoli riskiryhmistä, uusimaa suljettu jolloin rajaa ei juurikaan voi ylittää, sosiaaliset verkostot nyt etänä, harrastukset katkolla, julkiset paikat kiinni, monilla pienet asunnot, pelko tulevaisuudesta ja koronasta jne.

Kyllä tässä on tikittävä aikapommi siihen jos yhdessä jos toisessa perheessä tilanne räjähtää. Ymmärrettävää ihan normaaliperheissä saati sitten sellaisissa perheissä joissa on perheväkivaltaa, päihdeongelmaa tai mielenterveysongelmia.

Ja paljonko huolia auttaa se, että pariskunta asettuu toisiaankin vastaan, eikä asetu taistelupariksi samalle puolelle ongelmia vastaan ja niiden ratkaisemiseksi? Sehän se kumppanuuden tarkoitus on, että päätetetään olla "me".

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kiire ja stressi kuuluu etätyöhön samanlailla kuin muuhunkin työhön. Sitten siihen päälle monesti puolisot eivät täysin ymmärrä sitä että etätöissä ollaan töissä, ei tiskaamassa, siivoamassa, keskustelemassa, yms.

Työaika pitää kotona rajoittaa samoin kuin töissä. Ei etätöitä ole tarkoitus tehdä 24/7.  Lisäksi säästyy työmatkat jne. joten jää aikaa enemmän sille parisuhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että kukaan ei jaksaisi olla kenenkään kanssa koko ajan kotona tmv.paikassa eristyksissä, vaikka kuinka rakastaisi ja suhde olisi ihan toimiva. Sitä kutsutaan pälliv*tutukseksi. Se voi iskeä ihan ilman tämän ajan ongelmiakin, esim.yhteisellä matkalla tai mökkilomalla vaikka kaikki olisi ihan hyvin. Kaikkienko tässä pitäisi siis erota, vaiko ehkä mieluummin ymmärtää tilanteen kuormittavuus ja käyttää suhteellisuudentajua?

Voi kyllä jaksaa, enkä ole kuullut moisesta pälliveetutuksesta. Ehkäpä tarkastelet omaa itseäsi ja mistä sinulle moinen syntyy ja miten pääset siitä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Moni parisuhde on selvinnyt pelkästään sillä, että puolisot ei näe toisiaan ja tunne-elämä ja seksikin on ulkoistettu suhteesta aikoja sitten. Tehdään pitkää työpäivää, eristäydytään kodeissa omiin oloihin ja täytetään illat harrastuksilla ja menoilla joihin puoliso ei liity mitenkään. Nähdään vain ohimennen. Näin pystyy elämään vaikka vuosikymmeniä. Nyt kun on pakko alkaa viettää sen tuntemattoman ihmisen kanssa aikaa,jonka viimeksi tunsi 15 vuotta sitten, niin vastassa ei olekaan enää se aikojen takainen rakkaus, vaan täysin muuttunut vieras ihminen, jonka tunnet vain ulkonäöltä. 

Menkää ensitreffeille :)