APUA! 6VUOTIAS EI OLE MIHINKÄÄN TYYTYVÄINEN!!!
Olemme kuusi henkinen perhe jossa on neljä lasta.Vanhin on 6vuotias poika joka on lähdössä esikouluun.Pienin on tyytö,6kk.
Nyt kysyisin että olisko jollakin hyviä apuja meille kun 6vuotias poika ei kertakaikkiaan ole tyytyväinen mihinkään mitä saa,mitä tehdää ja missä käydään!Vaikka olisi itse ehdoittanut jotakin retkeä niin retken jälkeen hän sanoo ettei ollut mukavaa eikä olisi halunut sinne.Kuitenkin retkellä viihtyi ja hänellä oli mukavaa!?!?Sama on tällä hetkellä aivan kaikista asioista.Esim aamupala tänä aamuna ei kelvannut kun oli leipää ja jogurttia kun hän olisi halunut puuroa kun ei kukaan muu sitä halunut...Hän ei keksi mitään leikkiä,pihallakaan.Tytär 5vee ja poika 3.5vee leikkivät hienosti ja kun mukaan menee kuusivuotias poika niin piempi poika itkee hetken päästä kun häntä härnätään ja kiusataan!&vuotias on niin lopen kyllästynyt ja tylsistynyt että ainut huvi on pikkuveljen härnäys...JA se alkaa heti aamulla ja kyllä ottaa muuten PÄÄHÄN!!! APUJA???
Kommentit (5)
Tsikabii:
ensin ihmettelin että ompas hankalan tuntuista, mutta sitten tuli mieleen että onko 6-vuotiaalla tylsää?! onko hänellä ikäisiään kavereita joilla käy ja jotka tulee teille? Entä onko tuttuja menossa samalle luokalle, voihan sekin olla joku jännityksen muoto että pelottaa mennä kouluun... mielenkiinnolla odotan muiden vastauksia, aihe kiinnostaa kovasti. Tsemppiä teille!
Hei!
Siinäpä se onkin että seuraa pojalla kyllä olisi,käymme usein kaverieden luona,joko koko perhe tai vain hän leikkimässä.Siellä leikkii nätisti mutta kun kotiin tullaan taas alkaa...Olen yrittänyt sanoa ettei joka päivä voi mennä kavereiden luo että pitäisi kotonakin viihtyä omien leikkien parissa...Turhaan...Mutta olen huomannut etten ole yksin näiden kanssa.Kaksplussan sivuilla meitä oli yli 20 muuta.. ;)
Eli opettaja kertoili meille pitkät pätkät kuusi- ja seitsemänvuotiaasta. Sen ikäiselle tulee joku tietty kausi jolloin ollaan tosi negatiivisia, pessimistejä, ei osata mitään jne. Se kuuluu muistaakseni itsetunnon kehitykseen. Esim. jossakin perheessä oli ollut kaksoset, tyttöjä molemmat. He olivat saaneet yllätykseksi leikkimökin pihaan. Äiti oli koristellut mökin ilmapalloilla jne ja sisällä odotti limsaa, poppareita, namuja ym. Äiti oli kotimatkalla kertonut että pihassa odottaa jotain todella kivaa. Toinen tytöistä oli kiljunut riemuissaan mökin ja tarjoilut nähdessään, toinen taas oli kysynyt tässäkö kaikki ja painellut sisälle. Tätä pitää kuulemma vain jaksaa, olla kärsivällinen ja tukea itsetunnon kehitystä. Itse välillä mietin että mahtaakohan tuo meidän kuusivuotias (loppuvuonna syntynyt, menee syksyllä kouluun) enää osata hymyillä kun nälee kaiken aina niiiin harmaana!
Ettei olisi persoonakysymys? Oma kummityttöni (nyt 12v) on aina suhtautunut elämäänsä pessimistisesti ja on aina naama nyrpällään. Pikkusisko ja -veli ovat ihan eri maata, aina olleet. No, ehkä se itsetunnon kehittyminen vie joillakin tosi pitkään.... ;)
meillä täyttää esikoispoika elokuussa 6v ja ihan sama meininki meilläkin! ennen niin iloinen ja hyväntuulinen poika on nyt naama nutturalla päivät pitkät. tiuskii, murjottaa ja äksyilee eikä juuri mikään kiinnosta paitsi pikkuveljen ärsyttäminen. tuntuu että joka päivä pitäisi olla jotain tosi extrajuttua tyyliin linnanmäki tms. että poika olisi tyytyväinen eikä sellaiseen nyt tietenkään voi mennä.
meillä tähän liittyy varmasti se, että nyt on kesä ja kaikki kaverit lomilla ja kotihoidossa oleva poika ikävöi heitä. eli ihan varmasti hänellä onkin tylsää mutta kyllä sitä silti voisi keksiä itselleen jotain mielekästä tekemistä eikä vain notkua.
samaa on pojan kavereidenkin äidit valitelleet eli eiköhän tämä negatiivisuus ole joku ohimenevä vaihe kuitenkin. jos vaikka kouluunmeneminen ja sitä myöten tuleva itsenäistyminen vaatii näidenkin tunteiden läpikäymistä?
ensin ihmettelin että ompas hankalan tuntuista, mutta sitten tuli mieleen että onko 6-vuotiaalla tylsää?! onko hänellä ikäisiään kavereita joilla käy ja jotka tulee teille? Entä onko tuttuja menossa samalle luokalle, voihan sekin olla joku jännityksen muoto että pelottaa mennä kouluun... mielenkiinnolla odotan muiden vastauksia, aihe kiinnostaa kovasti. Tsemppiä teille!