Erityislasten vanhemmat! Ensimmäinen kokonainen viikko etäkoulua takana, miten on jaksamisen laita?

No onhan elämä ihan hirveän paljon helpompaa näin, kun ei tarvitse säätää koulun kanssa, eikö tarvi lohdutella lasta, miksi hän ei kelpaa kenellekään. Se on ankeaa, että myös terapiat ja kuntoutukset on lopetettu mutta sehän ei sinänsä liity kouluun vaan vain koronatilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

No onhan elämä ihan hirveän paljon helpompaa näin, kun ei tarvitse säätää koulun kanssa, eikö tarvi lohdutella lasta, miksi hän ei kelpaa kenellekään. Se on ankeaa, että myös terapiat ja kuntoutukset on lopetettu mutta sehän ei sinänsä liity kouluun vaan vain koronatilanteeseen.

Kyllähän sitä joutuu joka tunti säätämään koulun kanssa? Ja istumaan lapsen vieressä joka tunnin. Millä tavalla helpompaa?

Vierailija kirjoitti:

No onhan elämä ihan hirveän paljon helpompaa näin, kun ei tarvitse säätää koulun kanssa, eikö tarvi lohdutella lasta, miksi hän ei kelpaa kenellekään. Se on ankeaa, että myös terapiat ja kuntoutukset on lopetettu mutta sehän ei sinänsä liity kouluun vaan vain koronatilanteeseen.

Kela korvaa tällä hetkellä etänä verkon kautta tapahtuvat terapiat ja kuntoutukset.

Voin kyllä kuvitella, että etäkoulu on helpompaa, kun lapsi saa pitää taukoa juuri silloin kun sitä tarvitsee. Esim. 10 minuutin välein. Ei tarvitse mukautua normimaailman rytmiin. Myös ne normioppilaat voivat nyt opiskella häiriöttä.

Huomattavasti paremmin sujuu kuin alussa. Tietyt rutiinit on opiskeluun syntyneet. Koululainen löytänyt yhdessä opettajien kanssa niitä tapoja miten toimitaan kun tarvitaan apua opiskeluun.

Huomasin, että järkeilee ja miettii enemmän itse. Esim kun kysyin, että miten mahtaa mennä se kellonajan kesäaikaan siirtyminen, itse veikkasin, että ensin klo 3 ja sitten heti neljä. Poika taas sanoi, että varmaan kello on 2:59 ja sitten suoraan 4.

Opetatteko itse heitä?

Erittäin loistavasti, melkeinpä sujuu paremmin kuin koulussa opiskelu. Pystyy nyt keskittymään pidempiäkin aikoja ja ylivilkkautta ei näy juurikaan kun saa opiskella omassa tahdissaan ja ei ole muita häiriö tekijöitä kuten kovaääninen luokkahuone.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan elämä ihan hirveän paljon helpompaa näin, kun ei tarvitse säätää koulun kanssa, eikö tarvi lohdutella lasta, miksi hän ei kelpaa kenellekään. Se on ankeaa, että myös terapiat ja kuntoutukset on lopetettu mutta sehän ei sinänsä liity kouluun vaan vain koronatilanteeseen.

Kyllähän sitä joutuu joka tunti säätämään koulun kanssa? Ja istumaan lapsen vieressä joka tunnin. Millä tavalla helpompaa?

Vierailija kirjoitti:

Opetatteko itse heitä?

Tarvittaessa joo, mutta enemmän se opettaminen on opettajan vastuulla. Enemmän minun apua on tarvittu esim. tehtävien merkitsemisessä ja lähettämisessä yms.

Meillä helpotti heti! Asperger add nuorelta on vaadittu sitä tätä ja tuota ja hänen tuen tarpeensa on nähty tahallisena kettuiluna tai uppiniskaisuutena, mitä se ei todellakaan ole, vaan asperger ei ymmärrä olettamuksia tai sosiaaliIa vihjeitä kuten muut, vaan hänelle täytyy oikeasti selittää asioita, eikä vain olettaa että perille meni heti. Nyt kun koulustressi ja nillittävät opettajat on mutetettu, homma sujuu ja etäopiskelu etenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan elämä ihan hirveän paljon helpompaa näin, kun ei tarvitse säätää koulun kanssa, eikö tarvi lohdutella lasta, miksi hän ei kelpaa kenellekään. Se on ankeaa, että myös terapiat ja kuntoutukset on lopetettu mutta sehän ei sinänsä liity kouluun vaan vain koronatilanteeseen.

Kyllähän sitä joutuu joka tunti säätämään koulun kanssa? Ja istumaan lapsen vieressä joka tunnin. Millä tavalla helpompaa?

Siis ei tarvi säätää opettajien kanssa, että kun lapsella on olemassa sekä psykologi että lääkäri, niin opettajilta kaivattais vähemmän keittiöpsykologiaa googlelääkäröintiä tai kukkahattuilua ja tuomitsemista ja enemmän ihan opettamista. Ei tarvi säätää, että lapsi pitäisi nimenomaan ottaa mukaan ohjattuun välituntitoimintaan, eikä häätää pois. Ei tarvi selittää, että ois hyvä kun esim koejärjestelyissä ois jotain ennustettavuutta.

Tuntisisältöjen kanssa ei meillä ole ongelmaa, ne sujuvat kyllä kun lapsi saa olla rauhassa. Voidaan hyvin istua sohvalla viereekkäin ja minä teen omia töitäni.

Muuten hyvin, mutta opettajien lähettämät tehtäväohjeet ovat surkuhupaisaa luettavaa. En enää yhtään ihmettele, miksi lapsella on koulussa vaikeuksia ymmärtää ohjeita juuri tiettyjen opettajien tunneilla... Aikaahan minulla tähän menee, lähinnä tehtäväohjeiden uudelleen kirjoittamiseen.

Sama täällä, paljon sujuvampaa. Omat lapset nopeita oppimaan ja koulussa turhautuvat hitaampien rytmissä. Nyt katson vaan, että tehtävät tehty. Omat hermot lepää nyt ilman ikuisia wilma-viestejä, että "ei keskity/osallistu tunnilla", kun eivät jaksa kerrata 20 kertaa samoja asioita tai tehdä nopeina lisätehtäviä.

Lapset 5 ja 6 luokalla.

Kyllähän tämä aika raskasta on. Minulla on kaksi alakoululaista erityislasta ja kaksi päiväkoti-ikäisiä lasta. Vaikka aloitamme aamusta, menee iltapäivään ennen kuin kouluhtävät, ruokailut ja välitunnit on hoidettu. En pysty neuvomaan kumpaakaan yhtä aikaa, vaan ensin on autettava toista ja sitten toista. Lisäksi etäterapiat (puhe-ja toimintaterapiat) työllistää n. kolme tuntia lisää viikossa. Onneksi olen hoitovapaalla; en tajua miten ehtisin tehdä etätyöt kaiken päälle. Ilta-aikoihin olen sitten yrittänyt antaa enemmän huomiota nuoremmille lapsille. Onneksi nuoremmat lapset leikkivät aika hyvin keskenään etäkoulun ajan. Toivon todella, että normaali arki jatkuisi. Ahdistaa ajatella, että tätä todennäköisesti kestää kesään saakka.

lapsi pystyy keskittymää paremmin kun ei ole kavereita paikalla keiden kanssa pelleillä ja seurata mitä he tekee

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tämä aika raskasta on. Minulla on kaksi alakoululaista erityislasta ja kaksi päiväkoti-ikäisiä lasta. Vaikka aloitamme aamusta, menee iltapäivään ennen kuin kouluhtävät, ruokailut ja välitunnit on hoidettu. En pysty neuvomaan kumpaakaan yhtä aikaa, vaan ensin on autettava toista ja sitten toista. Lisäksi etäterapiat (puhe-ja toimintaterapiat) työllistää n. kolme tuntia lisää viikossa. Onneksi olen hoitovapaalla; en tajua miten ehtisin tehdä etätyöt kaiken päälle. Ilta-aikoihin olen sitten yrittänyt antaa enemmän huomiota nuoremmille lapsille. Onneksi nuoremmat lapset leikkivät aika hyvin keskenään etäkoulun ajan. Toivon todella, että normaali arki jatkuisi. Ahdistaa ajatella, että tätä todennäköisesti kestää kesään saakka.

Saattaa jatkua vielä syksylläkin.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, paljon sujuvampaa. Omat lapset nopeita oppimaan ja koulussa turhautuvat hitaampien rytmissä. Nyt katson vaan, että tehtävät tehty. Omat hermot lepää nyt ilman ikuisia wilma-viestejä, että "ei keskity/osallistu tunnilla", kun eivät jaksa kerrata 20 kertaa samoja asioita tai tehdä nopeina lisätehtäviä.

Lapset 5 ja 6 luokalla.

Ah, sori, olikin kyse erityislapsista... Mutta myös muilla voi arki helpottua. Koulu voi oikeasti olla lapsille itsetunnon tuhoava paikka opettajien takia...

Siis tämä on aivan mahtavaa, lapset eivät ole enää aivan rättipoikki iltaisin koulun jälkeen, vaan hyväntuulisia, levollisia, jaksavat jutella, leikkiä ja jopa ulkoilla! Normaalisti arki-illat ovat olleet viimeiset 3 vuotta (milloin molemmat lapset aloittivat yhtäaikaa päiväkodin) pelkkää itkua, kiukkua, tyhjyyteen tuijottamista, klo 19:00 nukkumaanmenoa ja 12 tunnin yöunia, joiden jälkeen herätään aivan yhtä äreänä. Nyt kotona lapset nukkuvat hyvin (vähemmän mutta parempi laatu), syövät, ulkoilevat tyytyväisinä. Aivan uskomaton muutos, eikä tekisi mieli laittaa lapsia enää takaisin kouluun ollenkaan...

Omista etätöistäni stressasin aluksi, mutta hölläsin tahtia, laskin omaa vaatimustasoa ja tunteja (pystyin onneksi tekemään niin) niin sitten helpotti sekin. Itse koulutehtävät ovat aina sujuneet lapsilla hyvin, ovat molemmat osaavia, nuorempi ekaluokkalainen on jopa huimasti ikätasoa edellä, tekee kaiken hujauksessa. Isommalla on vaikeuksia sekä luettujen että sanallisten ohjeiden ymmärtämisessä, joten hänelle joudun aina ensin havainnollistamaan tehtävänannon todella selkeästi, mutta ymmärrettyään hän jatkaa aivan itsenäisesti. Tämä oli aluksi turhauttavaa minulle, koska yritin samalla paahtaa töiden kanssa ja ärsyynnyin keskeytyksistä, mutta sitten tosiaan hölläsin omaa tahtiani ja aloin ajattelemaan valoisaa puolta, eli lapseni saa nyt paljon enemmän yksilöllistä ohjausta kuin koululuokassa.

Vierailija kirjoitti:

Muuten hyvin, mutta opettajien lähettämät tehtäväohjeet ovat surkuhupaisaa luettavaa. En enää yhtään ihmettele, miksi lapsella on koulussa vaikeuksia ymmärtää ohjeita juuri tiettyjen opettajien tunneilla... Aikaahan minulla tähän menee, lähinnä tehtäväohjeiden uudelleen kirjoittamiseen.

Opettajatko näitä käyvät alapeukuttamassa??