Miksi kaikki TV-ohjelmat on pelkkää paskaa nykyään? 80-luvulla oli paljon hyviä sarjoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jos Lost on mielestäsi hyvä sarja, niin en luota arvostelukykyihisi. Olihan se aluksi ihan ok, mutta pilasi itsensä hyvin nopeasti.

Niin, vähän sama juttu kuin Walking Deadin kanssa, muistaakseni 3 ensimmäistä kautta Lost-sarjasta olivat hyviä, sen jälkeen meni tosi sekavaksi.

Ap

Jep. TWD oli koukuttava, mutta keskenhän se oli pakko jättää sekin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä 70-luvun sarja se oli, jossa oli lihava valkoinen, rasistinen mies perheenisänä ja vaimona perinteinen kotirouva, jolla oli tosi kimittävä ääni? Sarja esitettiin jossain vaiheessa uusintana. Oli toisaalta hyvä nähdä se yleissivistävässä merkitysessä, toisaalta tuo päähenkilömies oli järkyttävä ja sarjassa oli "hauskaa" se, kun hän täräytteli umpimielisiä kommenttejaan.

Perhe on pahin

No vieläkö MacGyver on hyvä sarja?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaikki Dallasin ja Dynastian jaksot dvd:llä eivätkä ne todellakaan tunnu vanhentuneilta kuin ehkä siinä suhteessa, että kännyköitä ei näy : )

1980-luvulla hömppäkin oli laadukasta verrattuna näihin nykysarjoihin. Näkee, että kaikkeen oli panostettu. Näyttelijät olivat maailmanluokan tähtiä. Kaipaan myös 1980-luvun saksalaisia rikossarjoja. Nykyisin on ihan liikaa tosi-tv:tä. Ja liian vähän hyviä käsikirjoittajia. Ei tosiaan ole sarjoja, joihin jäisi koukkuun. Joitain komediasarjoja tulee vielä katsottua.

Näyttelijöistä tuli maailmanluokan tähtiä sarjan ansiosta. En minä ainakaan tiennyt Dallasin näyttelijöistä etukäteen kuin Hagmanin ja Dynastiasta Collinsin ja Forsythen.

Galactican uudistettu versio oli loistava, 70-luvun "moottoripyöräkypärä hehkulampuilla"-versio ei niinkään.

Vierailija kirjoitti:

Me aviomieheni kanssa katsomme lähinnä vain brittituotantoja, oli kyse draamasta tai komediasta ne toimivat aina, koska ovat laadukkaita sekä käsikirjoitukseltaan, että näyttelijätyöltään.

Samoilla linjoilla ollaan - Itse kaipaisin kovasti kyllä sitä "Toinen jalka haudassa"- sarjaa, sekä "Kyllä Jeeves hoitaa", sekä niitä Marpleja ja amerikkalaisia perhesarjoja esim. Pieni Talo Preerialla, Bonanza, Kate & Allie, McMillan ja vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä 70-luvun sarja se oli, jossa oli lihava valkoinen, rasistinen mies perheenisänä ja vaimona perinteinen kotirouva, jolla oli tosi kimittävä ääni? Sarja esitettiin jossain vaiheessa uusintana. Oli toisaalta hyvä nähdä se yleissivistävässä merkitysessä, toisaalta tuo päähenkilömies oli järkyttävä ja sarjassa oli "hauskaa" se, kun hän täräytteli umpimielisiä kommenttejaan.

Perhe on pahin

Sovinistinen oksetus, hyi olkoon.

Koska halutaan myydä massalle halpaa paskaa mahdollisimman kovalla hinnalla. Näinhän ruokakaupatkin tekevät muista kaupoista puhumattakaan.

No mä en kyllä noista suurimmasta osasta aikoinaan tykännyt. Esim. Dallas ja Dynastia, en millään olisi jaksanut katsoa. Ja moni ohjelma, joka silloin tuntui hyvältä, vaikuttaa nyt lähinnä hölmöltä. Ainoa, joka edelleen tuntuu hauskalta on Tankki täyteen, oon kattonut sen lukuisia kertoja. 90-luvulta muistan Metsolat, siitä tykkäsin tosi paljon ja sitten oli monia brittiläisiä jännityssarjoja, jotka tuli lauantai-iltaisin. Noihin aikoihin katsoin telkkaria muutaman tunnin viikossa, nyt katson enää aniharvoin yhtään mitään.

Varsinkin kotimaisissa ohjelmissa taso on laskenut niin alas kuin on mahdollista, nämä tosi TV-ohjelmat on paljon halvempia tehdä kuin kunnon näyttelijöiden voimin tehty draamasarja. Vieläkin huolestuneempi olen niiden katsojien mielenterveydestä, jotka jaksavat niiden vähävaraisten tatuoitujen urpojen seikkailuja seurata.

Olen samaa mieltä, mutta toisaalta kyllä viime vuosina/vuosikymmeninä on tehty myös hyviä sarjoja. Ne vaan hukkuvat TV-ohjelmissa siihen järkyttävää tosi-TV-vyöryyn ja uusinnan uusinnan uusinnan uusintaan. Näennäisesti ohjelmia tulee paljon, mutta sama jakso voidaan näyttää kai yli viisi kertaa viikossa niin sillähän se ohjelma-aika saadaan täytettyä. Pidän kuitenkin esim. jostain dekkarisarjoista ja kyllähän ainakin jotkut brittisarjat on laadukkaasti tehty. Olisi sinänsä hauska nähdä uusintana vaikka jotain Konnankoukkuja kahdelle -jaksoja, mutta en tiedä, miltä ne nykyisin tuntuisivat. Joku mainitsi Mennään bussilla -sarjan ja kun itsekin DVD:ltä katselin, niin vaikka kokonaisuutena se on hauska, niin eipä paljon naurattanut, kun mies loukkasi vaimoaan, sen perheen tytärtä (Olive?) jatkuvasti. Ja vaikka Kummeli oli joskus hauska ja tuore, niin en kyllä ole yhtään jaksoa nyt uusinnoista katsonut kokonaan. Eli kyllä se aika joskus kultaa muistot. 

Vierailija kirjoitti:

Me aviomieheni kanssa katsomme lähinnä vain brittituotantoja, oli kyse draamasta tai komediasta ne toimivat aina, koska ovat laadukkaita sekä käsikirjoitukseltaan, että näyttelijätyöltään.

Joo, briteiltä tulee laadukasta viihdettä onneksi. Hyvät näyttelijät, laadukas käsikirjoitus ja tuotanto. Ja mitä nyt on nähnyt niin tuntuu ne Ruotsissakin osaavan tehdä hyvää viihdettä . Mitään muuta en sitten juuri vaivaudu katsomaan. Kaikissa suomalaissa sarjoissa on samat näyttelijät jotka eivät vain jostain syystä tunnu osaavan näytellä uskottavasti ihmistä ja pisteenä i:n päällä on huono käsikirjoitus mitään sanomattomalla juonella. Yleensä nämä ns. Laadukkaat kotimaiset sarjat vain näyttää hyvältä mutta jos yhtään syvemmin siihen paneutuu niin tajuaa kuinka tyhjiä ne on sisällöltään. Tosi-tvtä en edes vaivaudu katsomaan, aivan säälittävää halpaa p*skaa. Jenkki sarjojakaan en katso sillä ne vetää mun makuun kaiken överiksi ja yleensä sieltä löytyy aina ne tietyt perushahmot.

Kanavat ovat niin perssaukisia että ei ole varaa ostaa oikeuksia kunnon ohjelmiin sillä nämä kokkaus ohjelmat ovat niin halpoja tehdä että niitä vain tehdään ja näytetään.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena katsoin ihastuksissani McGyveria. Nyt joskus aikuisena yritin katsoa, sarjassa oli naishahmo, joka oli stereotyyppinen nainen, esitettiin typeryksenä (McGyver tietenkin se fiksu), samoin sarjan rikolliset jotain etnisiä vähemmistöjä..Ajat on siis vähän ajaneet kyseisestä sarjasta ohi.

Tuotahan se todelllisuus on tänäkin päivänä. Ei todellisuus muuksi muutu vaikka yritetään näytellä/näyttää asiat toisin.

Mä katon telkkarista oikeestaan vaan MTV:n aamuohjelmaa arkisin enne töitä ja sit joitain tosi-tv ohjelmia, kuten Diiliä, Selviytyjiä ja Erikoisjoukkoja. Telkkarin ongelma on se, että ei yhtään voi muistaa milloin mikäkin ohjelma tulee, saatika et olis just silloin kotona. Joskus ennen muinoin niitä telkkariohjelmia ympyröitiin lehtien tv-osiosta ja suunniteltiin muut aikataulut sen mukaan :D Nykyään ne löytyy netistä, kuten https://tvohjelmat.com, mutta kyllä silti taitaa Netflixit ja muut suoratoistot viedä voiton.

Vierailija kirjoitti:

Itellä on kolahtanu bb-talo, x on the biits ja temppari-saari.

Ihana <3

Ensimmäisistä big brother -kausistakin alkaa olla jo parikymmentä vuotta. Niissä oli sitä jotain ja ne pitäisi näyttää uusintana!

Katsellut jotain vanhoja TV-sarjoja niin eivät ole kyllä kestäneet aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pysty katsomaan nykyisiä ohjelmia, varsinkaan suomalaisia, alkaa hävettämään itseäkin kuinka ala-arvoisia ne ovat. Toisaalta hyvä vaan koska rakastan ulkoilua ja siksipä pääsenkin vaikkapa mökille ilman että televisioriippuvuus häiritsisi.  Niin siellä ei oo muuten sähköä.

 

Just katsottiin Sunnuntailounasta monta jaksoa putkeen, ja kaikki tykättiin, että onpa outo suomalainen sarja, kun ei hävetä yhtään katsoa.

Ai että, Elena Leeve on hot.

Katson lähinnä -80,-90 ja -00-luvun sarjoja, silloin osattiin tehdä hyvää komediaa ja draamaa. Nykyisin kaikki sarjat on jotain pessimistisiä maailmanlopun teemaisia tai kertoo masennuksesta, huumeista ja rikoksista. Ei jaksa sellaista ja todella kaipaisi sellaisia hyvänmielen sarjoja.

2000-luvun alussa tuli tosi paljon hyviä brittisarjoja, niitä on ikävä. Rimakauhua ja rakkautta oli loistava sarja. Ja monet muut brittisarjat ihan tavallisista perheistä ja ihmisistä.

Suomalaisten sarjojen puheesta on tosi vaikea saada selvää, raskasta yrittää katsoa kun ei ymmärrä puoliakaan. Katsoin pätkän yhdestä suositusta sarjasta ja vaikka ääni oli normaalikorkeudella en saanut 90% sanoista selvää.