Oletteko jo keskustelleet puolisonne kanssa siitä, että mitä jos pahin Koronan kanssa käy toteen?

Ei olla. Eipä itsellä ainakaan mitään toiveita ole. Ja jos itse taas kuolen, niin eihän se minua sitten liikuta myöskään.

Olen yrittänyt koska kuulun riskiryhmään, mutta muu perhe vähättelee asiaa ja on vain ”ei sulle mitään satu”. Itse olen kauhusta kankeana, koska kuulun siihen riskiryhmään johon tauti pahiten iskee. Itkettää.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt koska kuulun riskiryhmään, mutta muu perhe vähättelee asiaa ja on vain ”ei sulle mitään satu”. Itse olen kauhusta kankeana, koska kuulun siihen riskiryhmään johon tauti pahiten iskee. Itkettää.

Trallati trallalla llalaa .. 

Zinc

Älä huoli! Herra pitää huolen omistaan !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt koska kuulun riskiryhmään, mutta muu perhe vähättelee asiaa ja on vain ”ei sulle mitään satu”. Itse olen kauhusta kankeana, koska kuulun siihen riskiryhmään johon tauti pahiten iskee. Itkettää.

Trallati trallalla llalaa .. 

Zinc

Älä huoli! Herra pitää huolen omistaan !

Turpa kiinni, paska.

Vierailija kirjoitti:

Olen yrittänyt koska kuulun riskiryhmään, mutta muu perhe vähättelee asiaa ja on vain ”ei sulle mitään satu”. Itse olen kauhusta kankeana, koska kuulun siihen riskiryhmään johon tauti pahiten iskee. Itkettää.

Sama juttu. Onnea sulle matkaan.

Kirjoittakaa toiveenne ylös.

Millainen hautaus (arkku, uurna, hautapaikka), miten toivotte perheenne jatkavan (miehelle sopivassa kohtaa uusi puoliso, lapsille hyvä ja mielekäs koulutus) jne.

Elämästä ei koskaan tiedä.

Olen sanonut puolisolle, että jos hän saa tartunnan niin kai käsittää että eristäydyn hänestä. En ala hoitamaan sänkyyn, vaan vetäydyn kiinteistön toiseen päähän.

Hän suhtautuu ymmärtäväisesti. Myös sen ilmoitin ewttä jos ei yksi kauppareissu viikossa riitä hänelle niin lähden mökille ja tulen syksyllä.

Juu. Testamentti ja edunvalvontasopimus on tehty jo ajat sitten. Aion nyt vielä kirjoittaa ylös ohjeet lapsillemme (21- ja 18-vuotiaat), mitä heidän kannattaa tehdä omaisuutemme ja yrityksemme kanssa jos molemmat kuolemme, kirjanpitäjän ja sellaisen henkilön yhteystiedot, jotka voivat heitä auttaa. Näytän, mistä löytyvät tärkeät paperit, ja esim henkivakuutusasiakirjat.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittakaa toiveenne ylös.

Millainen hautaus (arkku, uurna, hautapaikka), miten toivotte perheenne jatkavan (miehelle sopivassa kohtaa uusi puoliso, lapsille hyvä ja mielekäs koulutus) jne.

Elämästä ei koskaan tiedä.

Hä? Luulet että jos et kerro että toivot lasten hommaavan mielekkään koulutuksen he kouluttautuvat johonkin mikä ei ole heille mielekästä?

En ole puhunut mistään testamenteista, vaan siitä että jos minä menen ja hän selviää, niin sitten elämän hänen kohdallaan on jatkuttava. Etsii uuden puolison ja yrittää olla onnellinen. Se on minun tahtoni.

Vierailija kirjoitti:

Juu. Testamentti ja edunvalvontasopimus on tehty jo ajat sitten. Aion nyt vielä kirjoittaa ylös ohjeet lapsillemme (21- ja 18-vuotiaat), mitä heidän kannattaa tehdä omaisuutemme ja yrityksemme kanssa jos molemmat kuolemme, kirjanpitäjän ja sellaisen henkilön yhteystiedot, jotka voivat heitä auttaa. Näytän, mistä löytyvät tärkeät paperit, ja esim henkivakuutusasiakirjat.

Laita myös ohjeeksi, että muistavat vapauttaa käsijarrun ajamaan lähdettäessä. Vilkku ristyksissä ajoissa, myös että pelti auki, ennen tulen sytyttämistä takkaan.

Vierailija kirjoitti:

En ole puhunut mistään testamenteista, vaan siitä että jos minä menen ja hän selviää, niin sitten elämän hänen kohdallaan on jatkuttava. Etsii uuden puolison ja yrittää olla onnellinen. Se on minun tahtoni.

Voithan jo eläessäsi valita hänelle uuden puolison? Ihan hyvässä hengessä.

Testamentti on, edunvalvontavaltuutus on. Hautajaisista olen sanonut, että tuhkaus kiitos ja muistotilaisuus Mestaritallissa. Ja tuhkat mereen Helsingin edustalle. 

Aikana ennen koronaa minulla oli toive että Polyteknikkojen kuoron kvartetti laulaisi Ikuisen teekkarin laulun, mutta se pitää nyt ehkä skipata näissä oloissa.

Miehen toiveista ei mitään käryä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu. Testamentti ja edunvalvontasopimus on tehty jo ajat sitten. Aion nyt vielä kirjoittaa ylös ohjeet lapsillemme (21- ja 18-vuotiaat), mitä heidän kannattaa tehdä omaisuutemme ja yrityksemme kanssa jos molemmat kuolemme, kirjanpitäjän ja sellaisen henkilön yhteystiedot, jotka voivat heitä auttaa. Näytän, mistä löytyvät tärkeät paperit, ja esim henkivakuutusasiakirjat.

Laita myös ohjeeksi, että muistavat vapauttaa käsijarrun ajamaan lähdettäessä. Vilkku ristyksissä ajoissa, myös että pelti auki, ennen tulen sytyttämistä takkaan.

Ja mikä ohjeissamme oli mielestäsi pikkumaista, kun näin ”nokkelasti” vastasit? Onko väärin antaa nuorille ohjeita, joilla pystyvät edes jotenkin selviämään aika isoista haasteista, jos molemmat vanhemmat kuolevat? Sinulle ehkä outoa, kun et omista mitään.

no ei koronan takia olla, vaan aikaisemmin jo. mieheni on armeijauralla ja käy välillä un-keikoilla, joten voi oikeasti kuolla kaikenlaisista syistä. Ollaan myös eri maiden kansalaisia,  joten ennen naimisiinmenoa käytiin lakimiehellä ja mietittiin mikä on paras tapa laatia testamentti.  Senjälkeen ei ole juuri tarvinnut miettiä mitään kuolema-asioita, kun tietää, että taloudellinen puoli on kunnossa ja miten perintö tullaan jakamaan.

Suosittelen lämpimästi käymään nuo asiat vielä eläessä läpi tai kirjoittamaan edes paperille jos muut eivät halua kuunnella. Läheisille on lohdullista ja helpottavaa muuten kauheita aikoina että on edes jotkut suuntaviivat. Eihän noista asioista puhumisen tarvitse tarkoittaa että niistä tulee ajankohtaisia just nyt mutta kyllähän jokainen vuorollaan poistuu kuitenkin.

No ei ole puhuttu juurikaan. Siitä puhuttiin, että jos joutuu sairaalahoitoon, sitten ei pääse katsomaan toista sinne sairaalaan. Tai en tiedä pääseekö, mutta ei ainakaan aiota mennä. Meillä ei ole mitään erikoisia omaisuuksia, ei tarvi niilläkään vaivata päätänsä, kaikki on yhteistä. Lapsia ei ole. 

Sitä on mietitty, että rasittavaa sitten taas kissan kanssa, kun se mököttää jos toinen meistä ei tule moneen päivään kotiin, jököttää eteisessä ja tuijottaa ulko-ovea. Välillä pieni huumori piristää tässä ikävien uutisten keskellä.