Hengityskoneiden huoltovarmuudessa epäonnistuttu

Suomen terveydenhuolto käyttää yhtenä ennustemallina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioita koronasairauden leviämisestä. Näissä ennusteluvuissa on arvioitu, kuinka suuri määrä väestöstä sairastuisi ja kuinka moni voisi joutua tehohoitoon. Luvuissa on oletuksena, että 1 % tartunnan saaneista tarvitsee sairaalahoitoa.

Jos 20 % väestöstä saa tartunnan, tehohoitoon joutuisi enimmillään noin 2 700 potilasta.

Jos 40 % väestöstä saa tartunnan, tehohoitoon joutuisi enimmillään noin 5 400 potilasta.

Jos 60 % väestöstä saa tartunnan, tehohoitoon joutuisi enimmillään noin 8 100 potilasta.

Suomessa on noin 1000 hengityskonetta tällä hetkellä. Pahimmillaan, jos 60 % kansasta sairastuisi yhtä aikaa tarvittaisiin 8100 hengityskonetta kerrallaan. Nämäkin luvut ovat matalia, koska oletetaan, että sairastuneista vain 1 % tarvitsee sairaalahoitoa ja näistäkin vajaa 30 % tehohoitoa.

Jos sairastuminen jakautuu esim. kolmelle kuukaudelle ja henkilö on kuukauden hoidossa niin tarve on 2700 hengityskoneelle.

Tarvittaisiin siis paljon lisää hengityskoneita, että talous ei sukeltaisi rajoitusten vuoksi. Ei ole talouden kannalta mahdollista jatkaa esim. kahdeksaa kuukautta tätä eristystä.