Lue keskustelun säännöt.
Kuinka tärkeää vertaistuki on masentuneelle?
25.03.2020 |
En ole itse koskaan ollut kliinisesti masentunut, eli sori tyhmä kysymys, mutta puhutaan vertaistuen tärkeydestä. Onko se tärkeää? Mihin se perustuu, että kaikki kertoo miten tyhmäö on, ettei ole tulevaisuutta ja haluaisi vain vetää ranteet auki?
Kommentit (8)
En kokenut vertaistuesta olevan kuin marginaalista hyötyä. Se hyöty tuli siitä, että ei tarvinnut selittää ja samaan pääsee ymmärtäväisen terveen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siltä varalta että tämä ei ole provo... olen ollut lievän ja keskivaikean masennuksen terapiaryhmässä. Se oli oikeasti hyvä, tervehdyttävä kokemus.
Tuo "kaikki kertoo" jne. on osa terapiaa. Se että tulee kerrankin aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi on monille ihan tosissaan tärkeä kokemus. Ainakin omassa ryhmässäni yli puolet jotenkin vielä ryhmässäkin pohti että onko heillä "oikeutta" tuntea pahaa oloa koska "mullahan on kaikki hyvin". Kun ryhmä kuuli heidän tarinansa niin piti ensin nostaa leuka lattiasta ja sen jälkeen sanoa että miten helkutissa kuvittelet että noista kokemuksista olisi selvinnyt ilman ongelmia...
Mutta vielä tärkeämpää on ettei näissä ryhmissä vedetä aa-kerhotyyliin ihan vaan keskenään vaan paikalla on _ohjaaja_. Ohjaaja tasaa touhua ja varmistaa sen että kaikilla on turvallinen olo.
Nro 3. jatkaa luettuaan tässä välissä tulleet vastaukset: ryhmämme oli valittu: ryhmän psykologivetäjä oli nähnyt meidät kaikki ensin vastaanootlla ja "värvännyt" sitä kautta mukaan ne joiden hän ajatteli kykenevän oman ja muiden hyvinvointia tukevaan toimintaan. Lopputulos oli kaikkien mielestä hyvä varmaankin osittain juuri tästä syystä.
Lisäksi pitää toki muistaa että masennuksiakin on tosi monen tasoisia: jotkut väräyttävät juuri ja juuri diagnoosin alarajaa, toinen ääripää taas tekee ihmisestä niin toimintakyvyttömän että hän päätyy itsetuhoon.
Ei, en ole provo. Kunhan tuli mieleen, että miten tämä menee. Kiitos kolmonen vastauksesta.
Ap
Vaikeasta kärsineenä, vertaistuki minun kohdalla oli huonoksi. Olen aina piilotettu todellisia synkkyyksiäni, enkä osaa ottaa niitä esille, varsinkaan ryhmässä. Sen sijaan otin muiden fiilikset omieni päälle ja se ei ollut hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta vielä tärkeämpää on ettei näissä ryhmissä vedetä aa-kerhotyyliin ihan vaan keskenään vaan paikalla on _ohjaaja_. Ohjaaja tasaa touhua ja varmistaa sen että kaikilla on turvallinen olo.
Olen ollut nimenomaan ohjatussa A-klinikan ryhmässä. Ohjaaja vie tarvittaessa keskustelua eteenpäin, jos muuten on hankalaa.
T. ensimmäisenä kommentoinut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vielä tärkeämpää on ettei näissä ryhmissä vedetä aa-kerhotyyliin ihan vaan keskenään vaan paikalla on _ohjaaja_. Ohjaaja tasaa touhua ja varmistaa sen että kaikilla on turvallinen olo.
Olen ollut nimenomaan ohjatussa A-klinikan ryhmässä. Ohjaaja vie tarvittaessa keskustelua eteenpäin, jos muuten on hankalaa.
T. ensimmäisenä kommentoinut
Joo minäkin olen ollut myös ohjatussa A-klinikan ryhmässä, ja sanoin tarkoituksella AA-kerhon esimerkkinä, siellä nimittäin sitä ammattimaista ohjausta ei ole. A-klinikka on eri asia kuin AA-kerho.
A-klinikan ryhmässä ohjaus on omankin kokemukseni mukaan erittäin toimivaa.
En minä masentuneena olisi jaksanut ottaa vastaan muiden purkautumisia. Olisi ehkä ollut liian kuormittavaa. Olen ollut alkoholistien vertaistukiryhmässä, ja siitä on mielestäni ollut apua.