mitä koirarotua suosittelisit lapsiperheelle?

kleinspitz voisi olla hyvä vaihtoehto. Vaikka kleinillä turkkia onkin, niin ei ole mikään työläs todellakaan. Ja lapsillekin sopivan kokoinen, lenkitystä ajatellen.



kannattaa ottaa yhteyttä kasvattajiin ja etsiä enemmän tietoa rotuyhdistyksistä.

" Kenelle cavalier sopii



Cavalier sopii niille, jotka haluavat pienikokoisen, kaikille yhtä ystävällisen, reippaan ja erittäin seurallisen koiran. Jos käy päivätyössä, voi varautua siihen, että saa viettää vapaa-aikansa tiiviisti sen kanssa ja silloin toinen cavalier seuraksi on hyvä ratkaisu. Cavalier sopii myös lapsiperheisiin, kunhan aikuiset valvovat, että koira saa nukkua ja olla rauhassa aina kun se itse haluaa.



Cavalier ei sovi pihakoiraksi, ei vahtikoiraksi eikä suojelukoiraksi. Se kaipaa seuraa ja ystävällistä huolenpitoa. Se on erittäin lempeäluonteinen eikä kestä kovia otteita.



Cavalier on lemmikki kirsusta hännänpäähän!"

Nro 28 tarttee sitruunapannan kun räksyttää..



Musta on ihan hyvä että kyselee täältä mikä rotu olis kiva!! Jos ap kerran osaa toimia koirien kanssa niin hän varmaan tietää perusasiat koirista. Pakko päteä että lue ensin, sitten kun ootte keksiny pari rotua niin kysykää vasta. Johan heillä on kriteereitä; ei kova karvapallo, pieni- tai keskikokoinen, lapsiperheeseen sopiva, ei kova lenkkeilemään.. muutakin taisi olla..! :D Siitä on hyvä lähteä miettimään eteenpäin. Me voidaan antaa hyviä vinkkejä mikä olis kiva rotu? Ei tartte jupista nurkasta et kun sulla nyt ei oo vaikka kolmea rotua josta valitaan sulle paras!!!



Mut asiaan: Meillä on corgi. Siitä on kahta mielipidetä sopiiko lapsiperheeseen; on meinaan lehmäpaimen ja nappaa nilkasta kiinni. Se tarttee KOVAN koulutuksen alkuun. Meillä oli 13 vuotta corgi ja siitä kitkettiin piiiiiitkällä koulutuksella ominaisuus pois. Corgiseura piste net löytyy lisää rodusta.

Hyvä karva, ei tartte kamalasti liikuntaa mut sopii moneen harrastukseen, hyvin koulutettu corgi on ihana lapsikoira. Ei vedä kun on pikkunen, mut energiaa riittää!



Mäyräkoira on toinen rotu josta tykkään. Pieni maastomakkara. Tosin elukat kiinnostaa..



Vinttikoirat, pinserit on tosi lutusia mut vaatii paljon liikuntaa ja menoa.



Mitä mieltä ootte beaglesta tai vaikka bassetista?

tipsu,mitteli ja muut pienet hyviä... itse otan kun lapset vähän isompia niin rotikkaa..lempeä ja turvallinen lössykkä!

joista useimmat on sopivan kokoisia myös lasten ulkoilutettaviksi. Jos kaipaat koiraa, joka on utelias, kaikessa mukana ja jaksaa touhuta ja tykkää lapsista, terriereissä on kivoja, kuten cairnterrieri. Eikä pahemmin karvaakaan. Turkki pitää nyppiä kun karva alkaa irrota, muulloin ei pahemmin pölise. Turkinhoito taas ei ole vaikeaa, voin vakuuttaa.

Luonteeltaan kerrynterrieri on ihmisystävällinen, iloinen ja toimelias koira, joka sopeutuu sekä kaupunki- että maalaiselämään ja viihtyy niin lapsiperheessä kuin yksinäisen kaverinakin. Se on uskollinen ja valpas seuralainen, joka säilyy iloisena ja leikkisänä pitkään.



Kerry on älykäs, se oppii helposti ja sillä on suuri halu miellyttää isäntäänsä -- se on kuitenkin terrieri ja se osaa olla välillä jääräpäinenkin. Suurin osa rodunharrastajista yhtyy kuitenkin mielipiteeseen, jonka mukaan rotu on " lähes täydellinen" . Se on siis mitä luotettettavin ja rakastettavin lemmikki - - sen vuoksi monen kerrynomistajan seuraavakin koira tulee olemaan kerrynterrieri!





Ulkonäkö



Kerrynterrieri on tyylikäs, keskikokoinen (säkäkorkeus n. 45 - 50 cm), vankkarakenteinen korkeajalkainen terrieri. Kerrynterrierin siniharmaa karvapeite erottaa sen täysin muista terriereistä. Pennut syntyvät mustina ja joillakin värinvaihtuminen alkaa jo pikkupentuna kun taas toisilla se antaa odottaa aina 3-vuotiaaksi asti. Kerrynterrierin karva on pehmeää, silkkistä ja laineikasta. Siitä ei lähde lainkaan karvaa eikä siinä ole tyypillistä koiran hajua.



Karva ei ole suuritöinen, mutta vaatii säännöllisen harjauksen pysyäkseen takuttomana. Ja pysyäkseen siistinä kerry tarvitsee pesun 4 - 6 viikon välein ja trimmauksen leikkaamalla vähintään kuusi kertaa vuodessa. Kotitrimmaus on helppo oppia itsekin, näyttelytrimmaus ennen näyttelyä vaatii enemmän taitoa ja harjoittelua