Omituista haukkua vanhuksia, miksei heidän omaisensa käy heille kaupassa?

Olen tarjonnut apuani useammalle vanhalle, ei kelpaa. Käyvät kuulemma itse.

Vierailija kirjoitti:

Olen tarjonnut apuani useammalle vanhalle, ei kelpaa. Käyvät kuulemma itse.

Ei puhuttu mistään random vanhuksista vaan tyyliin omista isovanhemmista tms.

Vierailija kirjoitti:

Olen tarjonnut apuani useammalle vanhalle, ei kelpaa. Käyvät kuulemma itse.

Ja sinä toteat että ei voi mitään / seisot tumput suorina?

Noilla ei ole elämässä enää mitään muuta kuin päivittäinen kauppareissu ja television tuijotus. Siksi se kauppareissu on tärkeä. 

Toivottavasti asia alkaa mennä perille ja lopettavat hamstraamasta aamupäivällä muilta hyllyt tyhjäksi.

Niin, mitäs teet kun apu ei kelpaa , pitääkö mummuilta piilottaa autonavaimet?

Kaupassa käyminen ei ole kielletty.

Käy kaupassa, maksaa kortilla, pitää etäisyyttä muihin: kaikki ok.

Käy kaupassa, pysähtyy joka hyllyn välissä juoruamaan muiden kanssa, jää kauppareissun päätteeksi ostariparlamentin kanssa kahvilaan istumaan; ei ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tarjonnut apuani useammalle vanhalle, ei kelpaa. Käyvät kuulemma itse.

Ja sinä toteat että ei voi mitään / seisot tumput suorina?

No mitäpä teet? Kahlitset patteriin ja käyt väkisin heille kaupassa, vaikket tiedä mitä tuoda? Tuot vessapaperia, tonnikalaa ja kaurahiutaleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tarjonnut apuani useammalle vanhalle, ei kelpaa. Käyvät kuulemma itse.

Ja sinä toteat että ei voi mitään / seisot tumput suorina?

No mitäpä teet? Kahlitset patteriin ja käyt väkisin heille kaupassa, vaikket tiedä mitä tuoda? Tuot vessapaperia, tonnikalaa ja kaurahiutaleita.

Sitten päästät irti kahleista ja lähdet, niin menevät itse kauppakeskuksen avajaisiin ja mummokerhon kahvitteluun.

Menen sitkeästi kauppaan sitten kun on pakko, koska:

- sukulaisia ei ole

-tuttavat riskiryhmää hekin

-ruoan kotiinkuljetusta ei paikkakunnalla ole (paitsi yksi pizzapaikka)

-sairastumisoireita ei ole

Toki korkea kaulus suun edessä, suojahansikkaat, turvaväli jne. jne.

Isäni nauroi, kun hänelle sitä ehdotettiin. Käy itse joka tapauksessa, vietiin tai ei.

Vaikka kaupoissa ei olisi kotiinkuljetusta niin joka paikassa on yksityisiä hoivapalveluyrittäjiä, joiden kanssa voi sopia kauppakäynnin.

Monet ovat kertoneet, että lähipiirin vanhukset ovat kategorisesti kieltäytyneet kauppa-avusta. "Pystyn itsekin, minä vain piipahdan..."

Ei vaan kaikilla ole omaisia. Vaikka tulisi ulkonaliikkumiskielto, niin ulkomaillakin siinä tilanteessa saa käydä ostamassa elintarvikkeita ja lääkkeitä. Piste.

Täysturha jauhaa tätä enää

Onko täällä jotenkin itsestäänselvyys, että kaikilla on omaisia? Suomessa yksinäisyys on yksi suurimmista ongelmista. Ei voida olettaa, että kaikilla ikäihmisillä olisi lähipiiriä.

Lisäksi on mielestäni vähän kiistanalaista yrittää estää vanhuksia poistumasta kotoa. Kyllä ruokakaupassa saa käydä, jos ei itse ole sairaana. Se pitää vanhusten kuntoa yllä. Kauppareissun aikana ei pitäisi olla kovin suurta riskiä sairastua.

Noin muutenkin... Eikö voitaisi jo lopettaa muiden asioista vöyhöttäminen?

No kun ei apu kelpaa. Asun suunnilleen kilometrin päässä vanhemmistani, ja ilmoittelin että ihan mielelläni käyn puolestaan ja tuon ostokset ovelle. Ei käy kun "tuossahan tuo kauppa on ihan vieressä, meidän ikkunasta näkee siihen! Suotta lähdet lapsen kanssa kävelemään!". Niin, nimenomaan, ei ole mikään vaiva minulle tuoda ostoksia siihen ihan läheiseen kerrostaloon, lapsikin on pieni ja tykkään kantaa tavaroita niin voisi kantaa vaikka leipäpussin siihen ovelle... tai sitten jätän lapsen kotiin ja käyn yksin. Muttakun ei.

Minä olen perusterve isovanhempi ja osaan ja pystyn käymään kaupassa.

Kaikki eivät asu samalla paikkakunnalla kuin iäkkäät sukulaisensa, eivät edes samassa maassa.

Autottomana ja selkävammaisena se on aika mahdotonta. Isä on sen verran hyvässä kunnossa että voi käydä kaupassa.

Kunnan sosiaalitoimi voi hoitaa tarvitsijoille kauppareissut. En käy kaupassa koska haluan suojella myös itseäni.