Lue keskustelun säännöt.
Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Yritetään. Välillä lähtee mukuloilla kierroksille mutta pääosin ollaan juoksematta ja huutamatta. Kovin pieniäkin ovat vielä.
Ei sekään oo kiva elää jatkuvassa stressissä että häiritseeköhän tämäkin naapuria. Sellainen kultainen keskitie kaikelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä aloitettiin kovaääninen elämä silloin, kun alakerran naapuri ilmoitti ettei aio lopettaa parveketupakointia. Häntä ärsyttää nyt se miten meluava perhe olemme, mutta kuten hän sanoi "se on normaalia elämää, älä muuta kerrostaloon, jos et siedä sitä". Mekin siis aloimme sitten elää normaalia elämää. Nyt hän suunnittelee muuttoa pois, koska olemme hänen mielestään niin tyhmiä, kun emme tajua miten melu voi häiritä ihmisiä :D
Vierailija kirjoitti:
Yritetään. Välillä lähtee mukuloilla kierroksille mutta pääosin ollaan juoksematta ja huutamatta. Kovin pieniäkin ovat vielä.
Ei sekään oo kiva elää jatkuvassa stressissä että häiritseeköhän tämäkin naapuria. Sellainen kultainen keskitie kaikelle.
Stressinsä kullakin ja siksi mietinkin kauanko päivässä sitä jytinää pitäisi kuunnella. Mahdatko olla tämä naapurini kun pian hiljeni sen jälkeen kun viestin laitoin. Niin tai näin niin kiitoksia ja toivottavasti pyritään kummatkin sille kultaiselle keskitielle, en minäkään nyt täyttä hiljaisuutta sentään vaadi. Mutta tuntikausien ravaaminen alkaa hieman häiritsemään ja olisi hyvä jos jotenkin saisitte lapsille selitettyä että niitä kovimpia tasajalkapomppuja voi harrastaa ulkona tai mummolassa.
Asun rivarissa, mutta kantapääjytkeet naapurista kuuluu lähes yhtä pahasti kuin kerrostalossa yläkertalaisen. Olen harkinnut kostoksi tampata samaan malliin, mutta mietityttää että häiriintyykö ne kantapääjytkyttäjät edes vai nauttiiko ne siitä jytkeestä joka naapuristakin kuuluisi.
Mullakin oli möykkäporukka naapurissa ja varsinkin viikonloppusin olin huutoa,musiikkia,rapussa ramppaamista koko porukalla aamuun asti. Muutaman kerran sanoin nätisti,sit lopuksi vedin pesäpallomailalla postiluukun paskaksi ja huusin että nyt toi paska loppuu tai alkaa sattumaan. Siihen se sit loppu. Muuttivat kuukauden päästä pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huutopuhuja muuttanut naapuriin. Onko jotain pientä housuissa mitä pitää kompensoida kovalla äänellä? Tuntuu että tämä huutopuhuminen ja rääkyminen on eritoten noin 30v miesten ongelma.
Taisi oma huutopuhuja-kanta-astuja naapurini muuttaa sinne. Tosin tilalle sain lapsiperheen jossa vielä tähänkin aikaan arki-illasta taaperoikäiset lapset juoksee ja riehuu kuin jokin villiintynyt hevoslauma kirkaisujen saattelemana..
Tuon ikäisten normaali/asianmukainen nukkumaanmenoaika on käsitykseni mukaan ollut jo pari tuntia sitten. Toki tuo perhe ei taida olla ihan aamusta töihinkään lähdössä.. Voipi olla sitten parin-kolmen vuoden päästä hankaluutta sopeutua kouluaamuihin mutta ehken siinä vaiheessa on koulupäivän alkamisajankohta puolilta päivin jotta nuoretkin voi notkua aamuyöhön pahuuksiaan tekemässä.
En tiedä mikä on meno esim hekan asunnoissa kun jo omistustaloissakin asuntoja vuokrataan ties millaisille perheille :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutopuhuja muuttanut naapuriin. Onko jotain pientä housuissa mitä pitää kompensoida kovalla äänellä? Tuntuu että tämä huutopuhuminen ja rääkyminen on eritoten noin 30v miesten ongelma.
Huutopuhumista, huutomeuhkaamista, ylipäänsä huutamista. Jos ei itse huudeta, niin sitten huudatetaan musiikkia tai telkkaria niin että talo raikaa. Ei riitä ymmärrys.
Ja ravataan ilmeisesti se huutoluuri kourassa levottomana olkkarista eteiseen, eteisestä keittiöön ja taas olkkariin niin että tömpse vaan käy. Just olin sen postinjakajan mur haajan naapuruston haastattelua lehdessä kuinka tuonkin asunnosta on kuulunut seinien hakkaamista, jyskettä ja huutoa.
Tiedän kyllä miltä joku sekopää-sekakäyttäjä möykkää, mutta ei tämä ns normaalien ihmistenkään elämäntapa oikein kerrostaloon sovellu kun ollaan levottomana menossa ja tulossa koko ajan, hakataan ja paukutetaan ovia (se asunnon ulko-ovi menee ihan painamallakin lukkoon ja ainakin jos ei tuolla paiskomisella ole jo saanut karmejakin mutkalle), hypitään ja jyskytetään kotona ollessa milloin mitäkin, pelataan jotain räiskepelejä luurit omilla korvilla, karjutaan kun katsotaan urheilua..
Ja puhutaankin huutamalla eikä normaalilla äänenvoimakkuudella. Joskus sattuu samaan aikaan pihalle ja nämä tosiaan kailottaa ja huutaa siihen puhelimeensakin ihan älyttömällä volyymilla ja melkoisen henk.kohtaisiakin asioita. Ja ainakin sellaisia että itse häpeäisin silmät päästäni mutta nämä vaan elvistellen leuhottaa sitä omaa tyhmyyttään kaikille jotka kuuloetäisyydellä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein käsitä, miten normaalia on elämä, johon kuuluu patterien hakkaaminen, tavaroiden paiskiminen seiniin. Missä kunnossa ne kamat ja kämppä on hetken päästä? Kolhuilla ja rikki. Onko se muka ok? Toki joskus jotain lipeää kädestä, tai kompastuu päin patteria, mutta jokapäiväinen tuntien mittainen paiskinta ei kuulosta ihan vahingoilta
No sen näkee kaikista niistä huonekaluista joita heitetään roskisten viereen kun muutetaan lopulta pois sitten: on uutta ikeaa joka ihan lommoilla ja täyspuista uutta sohvapöytää joka ihan pskana, ja valkoista sohvanosaa joka ihan hajalla...On niitä jonkin verran kulutettu sen 2-3 v aikana juu. Itselläni kestää puiset huonekalut kyllä koko elämän ja useimmilla jo 100 v lasissa.
Tervetuloa Hesalaiseen pikku lähiöön täällä ei kuulu mitään ääniä jopa joskus nukkumaan mennessäni alan jo epäillä että asukkaat ovat mökillä tai matkoilla tai niillä on kakkosasunto jossain muualla?Muutaman kerran viikossa joku kiroilee tai pelaa jotain tietsikkapelejä ja puhuu liian äänekkäästi?joten tuntuu epätodelliselta onko kukaan paikalla ? välillä muutama koira haukkuu kun odottaa omistajaansa töistä kotiin et pääsee ulos!Joskus kuuntelen musiikkia vähän kovemmalla desipelillä mutta en koskaan väärään aikaan?tuntuu siltä että nämä asukkaat eivät tunnista elämän tavallisia ääniä ......... tulee tylsä olo on pakko lähteä lenkille ettei brakaa lopullisesti!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan paljon korvat kestää jatkuvaa kuulokkeiden ja korvatulppien pitoa? Muutakaan ei voi kun yläkerrassa kolistellaan huutoriidellään ja tömistellään 24/7. Nukkuakin olisi kiva joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on itsekkyys huipussaan kun naapurit ei saa näkyä tai kuulua. Musikkia ei saa kuunnella, eikä karaokea laulaa. Yksinkertaistaen kerrostaloasukkaat ei saa viettää normaalia elämää kodissaan.
Ilmeisesti nämä valittajat pelkästään nukkuvat huoneistossaan, eikä heillä ole mitään muuta elämää tai harrastuksia. Tämän vuoksi kaikki muiden elämä häiritsee.
Niinpä itsekkyys huipussaan. Ei hyvänen aika sentään tätä white trash porukkaa.
Okei, on siis itsekästä elää normaalielämää, mutta siitä valittaminen ei ole itsekästä? Taidat olla enemmän kuin vain vähän tyhmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä aloitettiin ja kovaääninen elämä silloin, kun alakerran naapuri ilmoitti ettei aio lopettaa parveketupakointia. Häntä ärsyttää nyt se miten meluava perhe olemme, mutta kuten hän sanoi "se on normaalia elämää, älä muuta kerrostaloon, jos et siedä sitä". Mekin siis aloimme sitten elää normaalia elämää. Nyt hän suunnittelee muuttoa pois, koska olemme hänen mielestään niin tyhmiä, kun emme tajua miten melu voi häiritä ihmisiä :D
kai sinä pirparka ymmärrät että nyt häiritsette kaikkia muitakin naapureita kuin vain tupakkapoikaa? toivottavasti tulee paljon valituksia eri asunnoista ympäriltänne.
hullut, hakkaa patteriin ja kuvittelee kostavansa! koko satnan rappu raikaa.
Yhtä asiaa olen miettinyt. Kun joku kehuskelee uudessa kerrostalossa yleisesti, että 'mistään ei kuulu mitään'.
Kuitenkin hänen asuntoaan ympäröi kahdeksan muuta asujaa, kuten kerrostalossa on. Jokainen heistä kärsii tästä kehuskelijasta. Hän paukuttaa ovea, paukuttaa kaappeja, käyttää portaita niin että naisturvakenkien jytinä kuuluu neljä kerrosta alaspäin mennessä. Hän nauttii muiden sofistikoituneesta elämäntyylistä, mutta ymmärtämättömänä aiheuttaa muille haittaa.
On nainen, isoäiti, kuusikymppinen. Pyörävarastossa on kolme hänen lastenlasten polkupyörää. Ei tajuu, että jos jokainen sadasta asukkaasta tuo kolme lastenpyörää pyörävarastoon...ei voi ajatella, että minulla on oikeus (jos oot sitä mieltä, että mä voin tehdä, aattele ensin, että entä jos jokainen tekee samalla tavalla).
Pahinta oli hiljaisuusaikojen totaalinen rikkominen.
Hän siis nauttii muiden sofistikoituneesta elämäntavasta, mutta itse kuuluu ryhmään ei tajuu, ei kunnioita (tai vain lääkkeet ottamatta, kuten naapuri suhahti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsite muiden huomioon ottaminen taitaa olla monelle vieras nykyään.
Tuskin kukaan valittaa päiväsaikaan kuuluvista elämän äänistä.
Ne eivät ole läpi vuorokauden kuuluvaa mökämusiikkia, paukutusta, paiskintaa, huutoa ym ym
Minulla on yksi naapuri ja tuo päätti kieltää minulta siivoamisen. Patteriin en saa koskea ollenkaan. Nyt sitten elellään täällä hipi hiljaa kuunnellen, kun naapurin pölynimuri on päällä ja kolaaminen on tosi kovaa. Hän aloittaa remontit ilmoittamatta minulle. Muutin kerrostalosta paritaloon ja luulin, että joka paikassa on järjestyssäännöt. Taloyhtiömme hallitus ilmoitti minulle, ettei järjestyssääntöjä viitsitä tehdä eli minä elelen palapelejä tehden naapurini minulle asettaminen sääntöjen mukaan. Onneksi paritalossa on vain yksi naapuri ja hän on joskus harvoin poissa ja voin pikaisesti imuroida tuolloin. Muuten asuntoni näyttää kaatopaikalta. Ja viime kesällä vietin paljon aikaa hotellissa paossa 30 asteen lämpöä, koska naapurini asunnosta tullut tuoksumaailma on niin mielenkiintoinen, että minä vaan tuhisen, ja minulle piha on täysin käyttökelvoton tuon takia. Noihin hotelliöihin jouduin ottamaan ison laina, jota makselen tässä talvikautena. Kaipaan entistä naapuriani vielä kymmenen vuotta pois muuton jälkeen. Milloin seinänaapurini muuttaa pois? Itse voisin muuttaa, mutta tämänkaltaisen asunnon löytäminen on tosi hankalaa. Kerrostalo on nähty ja se äänimaailma ei ole minua varten. Jotenkin koin kiusalliseksi, kun 1920-luvulla rakennetussa asunnossa lähes kaikki puheet kuuluivat omaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Käsite muiden huomioon ottaminen taitaa olla monelle vieras nykyään.
Tuskin kukaan valittaa päiväsaikaan kuuluvista elämän äänistä.
Ne eivät ole läpi vuorokauden kuuluvaa mökämusiikkia, paukutusta, paiskintaa, huutoa ym ym
Kylläpä vaan valittaa! Itsellä oli vuokrattalla kaksio, ja hallituksen puheenjohtaja oli minuun yhteydessä useasti melun vuoksi. Usean vuokralaisen jälkeen sain tarpeekseni jatkuvasti vaihtuvista vuokralaisista ja muutin itse asumaan tähän kaksioon. Jouduin heti jatkuvan naapurin terrorin kohteeksi, kun postiluukusta alkoi tipahdella heippalappuja joissa valitettiin metelistä. Myös puheenjohtaja oli monesti yhteydessä samasta asiasta.
Vasta kun muutin asuntoon ymmärsin miksei vuokralaiset pysy vuokralla, syy oli tietysti nämä turhat valitukset ja muu häirintä. Minua tämä ei saanut muuttamaan pois, ja valitukset laantuivat, kun terrori ei tehonnut.
Ikävää, että olin aiemmin uskonut vuokralaisista tehtyjen valitusten olevan aiheellisia. Ikävää, että hallituksen puheenjohtaja lähtee yhden ainoan asukkaan tehtailemien valitusten vuoksi viemään asiaa eteenpäin ilman mitään todisteita häiriöstä. Itselle se aiheutti kuluja vuokralaisten vaihtumisen takia, mutta korvauksia olisi ollut vaikea saada.
Asiallisten viestien alapeukuttajat kai ovat häädön saaneita piripaviaaneja. :D
Vierailija kirjoitti:
Käsite muiden huomioon ottaminen taitaa olla monelle vieras nykyään.
Tuskin kukaan valittaa päiväsaikaan kuuluvista elämän äänistä.
Ne eivät ole läpi vuorokauden kuuluvaa mökämusiikkia, paukutusta, paiskintaa, huutoa ym ym
Eikä kyllä päiväsaikaankaan ole normaalielämän ääntä se, että ovi paiskataan kiinni tai musiikkia/radiota/telkkaria/peliä jne huudatetaan hurjalla volyymilla. Jos on tuollaisia tapoja, eikä kiinnostusta niistä poisoppimiseen, niin silloin kerrostalo ei ole sopiva asumismuoto.
Ajattelin mennä tänään aikaisin nukkumaan mutta naapurin häirikkö aloitti pianon epävireisen rämpyttämisen. Muihin tapoihin kuuluu huutopuhuminen ja rääkyminen pelatessa. Ei jaksa tätä, aivan kamalaa. Onneksi vain muutama kuukausi tässä, ja sitten häirikkö pääsee häiriköimään jotain toista epäonnekasta, joka tähän sattuu muuttamaan. Valitettu on, ystävällisesti ja epäystävällisesti, mutta tätä kolmekymppistä elämänkalluapa ei muut ihmiset kiinnosta. Tämä on varmasti niitä tyyppejä, ketkä katsovat vierestä kun toinen saa sairauskohtauksen tai joutuu junaraiteille
Ei osata ei. Naapurin munahaukka taas vauhdissa. Sitten viinaa suoniin ja popit soimaan. Eipä oo aamulla töihin lähtöä nääs