Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?

Vierailija kirjoitti:

Toisia ärsyttää se että kuuluu ääniä, toisia ärsyttää se että pitää kaiken aikaa olla hiljaa. Ei voida sanoa että vain toisen näistä ihmisryhmistä mieltymysten huomioiminen on muiden huomioimista.

Toisekseen kerrostalossa on yleensä säännöt, jotka määritellään yhtiökokouksessa. Säännöissä on yleensä määrätty myös joku aika kun pitää olla hiljaa. Kokoukseen voi mennä ja ehdottaa muutosta tähän aikaan ja sitten demokraattisesti päätetään halutaanko hiljaista aikaa enemmän tai vähemmän.

"toisia ärsyttää se, että pitää kaiken aikaa olla hiljaa."

No tämmöistä vaatimusta ei ole kyllä missään.

Normaali eläminen ei aiheuta melua naapurille, vaikka ei täysin äänetöntä olekaan.

Jos jonkun mielestä tarpeeton melun tuottaminen on normaalia elämää, sopii mennä itseensä ja miettiä vähän. Viittaan esim. ovien sulkeminen paiskomatta, äänekkäiden töiden ajoittaminen ennen yöhiljaisuutta, musiikin kuuntelu ja pelaaminen kuulokkeilla jos volyymia haluaa, normaali askellus eikä elefanttimarssi jnejne.

Vierailija kirjoitti:

Mitähän voisi tehdä asialle, kun yläpuolella olevassa asunnossa riidellään jatkuvasti erittäin kovaäänisesti myöhään illalla. Tämä on todella häiritsevää, erityisesti lapsille. En uskalla käydä huomauttamassa asiasta, kun uulostavat aika aggressiivisilta ihmisiltä. Auttaisikohan poliisille soittaminen?

Ilmoita asiasta meluna isännöitsijälle. Kannattaa kirjata ylös päivämäärät ja ajat, melun kesto.

Mielestäni poliisille voi tehdä ilmoituksen, jos riitelyyn vaikuttaisi liittyvän fyysistä väkivaltaa.

Itse asun vuonna 2017 rakennetun kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Ääniä ei juuri kuulu, tai jos kuuluu, niin hyvin vaimeasti. Ropinat ja kolinat toki kuuluu. Naapurissa joku vissiin heittelee välillä koiralleen jotain lelua. Käsittämättömän välinpitämätöntä alakerran asujia kohtaan, mutta eipä sitä onneksi ihan hirveästi tapahdu. Joskus myös jostain naapurista kuuluu se kuuluisa painojen pudotus lattialle. En ymmärrä, miten kukaan edes saa sellaisen jysäyksen aikaiseksi, mutta ehkä kyseessä on oikeasti joku vääristymä. Itse pyrin välttämään tömistelyä tai minkään muunkaan metelin aiheuttamista lattiaa vasten.

Mielenkiintoista kyllä, että kerrostalo on silti jotenkin hiljaisempi kuin aiempi omakotitalo. Täällä ei sentään ole toistakymmentä koiranomistajaa, joista jokaisella on oma piha ja joista osaa ei haittaa se, että oma koira haukkuu ohikulkijoille 10h päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän voisi tehdä asialle, kun yläpuolella olevassa asunnossa riidellään jatkuvasti erittäin kovaäänisesti myöhään illalla. Tämä on todella häiritsevää, erityisesti lapsille. En uskalla käydä huomauttamassa asiasta, kun uulostavat aika aggressiivisilta ihmisiltä. Auttaisikohan poliisille soittaminen?

Ilmoita asiasta meluna isännöitsijälle. Kannattaa kirjata ylös päivämäärät ja ajat, melun kesto.

Mielestäni poliisille voi tehdä ilmoituksen, jos riitelyyn vaikuttaisi liittyvän fyysistä väkivaltaa.

Kiitos vastauksesta. En tiedä kuuluuko tuo kenenkään muun asuntoon, eikä kuulosta pahoinpitelyltä. Häiritsevää kuitenkin, kun alkaa juuri lasten nukkumaanmeno aikana. En tiedä mikä olisi toimiva keino puuttua asiaan, ehkä se isännöitsijälle ilmoittaminen.

Eletään aivan normaalia lapsiperheen elämää. Miksi jotenkin yrittäisin elää hiljaisesti, sairas ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläkerran naapuri eläytyy jääkiekkourheilua katsoessa. Voi myös yhtäkkiä keskellä yötä huutaa jos katsoo jotain Stanley cuppia. On kohtelias ja fiksu noin muuten ja usein pahoittelee jos kaverit ovat olleet katsomassa jotain matsia yömyöhään. Mulle ihan sama kun nukun kuin tukki. Oikeastaan aika kiva kun on jotain ääniä eikä yläkerrassa ainakaan asu vauvasurmaaja.

Mä eläisin mielummin hiljaisen surmaajan naapurina, kuin nykyisten huutopuhuvien urpojen keskellä.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä että 2000-luvun tuotokset ovat pahimpia (perustuu omiin asumiskokemuksiin tämä havainto). Sitä yöllisen elämöinnin ja metelöinnin määrää, jatkuvaa kavereiden kylässä oloa, huutokiljuntaa, tavaroiden pudottelua, hyppimistä, stereoiden huudattamista jne. Tuollaisen teinin kun saat seinänaapuriksesi niin adios kaikelle asumisen rauhalle ja mukavuudelle. Sen jälkeen menet ihan täysin arvon nuorineiti tai nuoriherra naapurin aikataulujen ja elämäntyylin mukaan. Oman elämän ja omat nukkuma-ajat yms. saat unohtaa kokonaan. Yläpuolellani asusteli kaksi nuorta peräjälkeen ja meno oli tasan sitä mitä edellä kuvailin. Toinen oli tyttö ja toinen poika. 

Tämä kuulostaa valitettavan tutulta ja omalta todellisuudeltani tällä hetkellä. Omia nukkumaanmenoaikoja ei ole, vaan nukkumaan pääsee silloin kun seinän takana asuva 30v ikiteini päättää lopettaa jokailtaisen rääkymisen (pelaa ja huutaa tunteja putkeen, valitettu on, useaan otteeseen).

Vierailija kirjoitti:

Eletään aivan normaalia lapsiperheen elämää. Miksi jotenkin yrittäisin elää hiljaisesti, sairas ajatus.

Siis oletko sinä se lapsi?

Päiväkodissa ja koulussa viimeistään opetetaan huomioimaan myös toiset ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisia ärsyttää se että kuuluu ääniä, toisia ärsyttää se että pitää kaiken aikaa olla hiljaa. Ei voida sanoa että vain toisen näistä ihmisryhmistä mieltymysten huomioiminen on muiden huomioimista.

Toisekseen kerrostalossa on yleensä säännöt, jotka määritellään yhtiökokouksessa. Säännöissä on yleensä määrätty myös joku aika kun pitää olla hiljaa. Kokoukseen voi mennä ja ehdottaa muutosta tähän aikaan ja sitten demokraattisesti päätetään halutaanko hiljaista aikaa enemmän tai vähemmän.

Eihän hiljaisuusaika sitä tarkoita että kaikkien täytyy kirjaimellisesti "olla hiljaa" määrätyt tunnit. Tietenkin saa elää ja olla myös ilta- ja yöaikaan kunhan muistaa kohtuullisen volyymin ja sen faktan, että kerrostaloissa asutaan kuin sillit suolassa. Valitettavasti kaikki eivät piittaa näistä asioista ja luulevat, että öisinkin saa melskata ja metelöidä kuin omakotitalossa konsanaan. Jos ihmiset osaisivat olla järjestään ihmisiksi niin mitään taloyhtiön määrittelemää hiljaisuusaikaa ei edes tarvittaisi. 

Tai jos asunnot olisivat edes sen verran äänieristettyjä, ettei normaali puheensorina tai jokainen askel kuulu naapuriin. Suurin osa kerrostaloista on rakennettu huonosti. 100k pelkkää roskaa, jos sillä saa vain häiriöääniä ja ahtaan luukun.

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa eletään normaalisti, niin kuin muuallakin, poikkeuksena hiljainen aika, silloin tulee välttää aiheuttamasta turhaa melua. Ne ihmiset joille ei kerrostaloelämä sovi, muuttavat johonkin muualle. Kun elämme yhdessä, niin muidenkin ääniä tulee sietää, vaikka itse olisi hiirenhiljaa. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Itse olen hiljainen, mutta ymmärrän, että kaikki eivät ole ja joillain on myös lapsia. Jos minua tämä ottaisi aivoon, muuttaisin johonkin missä ei ota. Koska te älykääpiöt ymmärrätte, että ainoa ihminen jota voitte muuttaa, on jokainen itse. Jos ei kykene sopeutumaan, niin sitten myöntää oman vajavaisuutensa ja muuttaa. Ei normaalin elämisen ääniä tarvitse kenenkään kotonaan varoa ja häiriköintiin puuttumiseen on keinot määritelty laeissa ja asetuksissa. Valittaminen tulisi sanktioida.

Sinä olet juuri se joka ei näe muita kuin itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisia ärsyttää se että kuuluu ääniä, toisia ärsyttää se että pitää kaiken aikaa olla hiljaa. Ei voida sanoa että vain toisen näistä ihmisryhmistä mieltymysten huomioiminen on muiden huomioimista.

Toisekseen kerrostalossa on yleensä säännöt, jotka määritellään yhtiökokouksessa. Säännöissä on yleensä määrätty myös joku aika kun pitää olla hiljaa. Kokoukseen voi mennä ja ehdottaa muutosta tähän aikaan ja sitten demokraattisesti päätetään halutaanko hiljaista aikaa enemmän tai vähemmän.

Eihän hiljaisuusaika sitä tarkoita että kaikkien täytyy kirjaimellisesti "olla hiljaa" määrätyt tunnit. Tietenkin saa elää ja olla myös ilta- ja yöaikaan kunhan muistaa kohtuullisen volyymin ja sen faktan, että kerrostaloissa asutaan kuin sillit suolassa. Valitettavasti kaikki eivät piittaa näistä asioista ja luulevat, että öisinkin saa melskata ja metelöidä kuin omakotitalossa konsanaan. Jos ihmiset osaisivat olla järjestään ihmisiksi niin mitään taloyhtiön määrittelemää hiljaisuusaikaa ei edes tarvittaisi. 

Tai jos asunnot olisivat edes sen verran äänieristettyjä, ettei normaali puheensorina tai jokainen askel kuulu naapuriin. Suurin osa kerrostaloista on rakennettu huonosti. 100k pelkkää roskaa, jos sillä saa vain häiriöääniä ja ahtaan luukun.

Tämä todellakin! Saattaa tulla yllätyksenä, että monissa vanhoissa taloissa todella kuuluu kaikki naapuriin ilman että asukkaassa on mitään vikaa. Meille yksi naapuri vaahtosi toisesta naapuriperheestä ja heidän ”norsulauman metelöinnistä”. Meinasin hörnästä kahvit väärään kurkkuun, ei ole nimittäin tämä vaahtoaja itse hiljaisimmasta päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pientä (vaikkakin ärsyttävää) on kantapääkävelyn töminä. Hyvin usein naapurista kuuluu paljon kovempiakin ääniä, valitettavasti. Olen tullut siihen tulokseen, että seuraava asunto on omakotitalo vaikka en sellaista muista syistä missään nimessä haluaisikaan. Samalla pitänee muuttaa pois pk-seudulta, sillä täällä ei normaalilla keskituloisella (tai jonkin verran yli) ole varaa kuin vanhaan mörskään huonolla sijainnilla.

Samaa olen miettinyt. Olen asunut kerrostalossa 20 vuotta, mutta en vieläkään ole tottunut naapurien ääniin. Parikymppiseksi asti asuin omakotitalossa ja sitä rauhaa kyllä kaipaan.

Uudempiin kerrostaloihin rakennetaan käsittääkseni vähemmän yhteisiä ilmanvaihtokanavia. Olis kuva kuulla kuuluuko niissä enää naapurien äänet niin hyvin. Meillä ainakin kaikuu lähinnä tuolta keittiön hormista nuo äänet. Ja sehän on tässä talossa yhteydessä naapuriin.

Tiedoksi, että uusissa kerrostaloissa on usein huoneistokohtainen ilmanvaihto. Ilman kautta kulkevat äänet eivät kuulu, tai ovat hyvin vaimeita.

Sen sijaan rakenteiden kautta siirtyvät ääniaallot ovat yhtä kuuluvia kuin vanhemmissakin. Ainakin näissä tyypillisissä ontelolaattakerrostaloissa. Hyvin kuuluu, kun ovia paiskotaan, kantapäätöminä, parvekkeen oven avaus ja sulkeminen jne.

Uutena äänenä on tullut koneellisen ilmastoinnin aiheuttama humina. Esim. autohallin isot ilmastointikoneet pitävät kovilla pakkasilla sellaista matalaa huminaa, että se kantautuu talon yläkerroksiinkin.

Painovoimainen ilmanvaihto on hiljainen.

Itse olen pari kuukautta sitten muuttanut pääkaupunkiseudun kehyskunnassa (käytännössä aivan maaseudulla) sijainneesta omakotitalosta viime syksynä valmistuneeseen kerrostaloon Helsingissä. Olen yllättynyt siitä, kuinka hiljaista täällä on. Pelkäsin paljon pahempaa. Ehkä minulla on vain hiljaiset naapurit... ? Toisaalta luin juuri hiljan, että vuonna 2018 uudiskohteiden äänieristysvaatimuksia on edelleen kiristetty. Liekö sillä vaikutusta. Aika näyttää... so far so good.

Sinulla kävi tuuri. Kannattaa pysyä asunnossa niin kauan kun naapurusto pysyy hiljaisena, vaihtamalla voi käydä toisenlainen tuuri.

Vierailija kirjoitti:

Lapset kiljuu, hakkaa pattereita, juoksevat jne. Ilman mitään rajaa. Nykykasvatus kummaa kun ei mitään rääpyä. Samaan liittyy äidit kinastelee ruokakaupoissa lastensa kanssa mitä ostetaan, kun nälkäinen lapsi rehataan mukaan sinnekin. Auktoriteetti puuttuu vanhemmilta ja naapureista viis kunhan minä minä minä vaan saan elää

Maaseudulla suuressa omakotitalossa asuvat kummilapseni eivät saa riehua ja metelöidä samalla tavalla kuin entisen naapurini lapset kerrostalossa. Kun kasvatus puuttuu, jälki (ja meteli) on sen mukaista.

Vierailija kirjoitti:

Eletään aivan normaalia lapsiperheen elämää. Miksi jotenkin yrittäisin elää hiljaisesti, sairas ajatus.

Teidän normaali on epäilemättä monen muun epänormaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pientä (vaikkakin ärsyttävää) on kantapääkävelyn töminä. Hyvin usein naapurista kuuluu paljon kovempiakin ääniä, valitettavasti. Olen tullut siihen tulokseen, että seuraava asunto on omakotitalo vaikka en sellaista muista syistä missään nimessä haluaisikaan. Samalla pitänee muuttaa pois pk-seudulta, sillä täällä ei normaalilla keskituloisella (tai jonkin verran yli) ole varaa kuin vanhaan mörskään huonolla sijainnilla.

Samaa olen miettinyt. Olen asunut kerrostalossa 20 vuotta, mutta en vieläkään ole tottunut naapurien ääniin. Parikymppiseksi asti asuin omakotitalossa ja sitä rauhaa kyllä kaipaan.

Uudempiin kerrostaloihin rakennetaan käsittääkseni vähemmän yhteisiä ilmanvaihtokanavia. Olis kuva kuulla kuuluuko niissä enää naapurien äänet niin hyvin. Meillä ainakin kaikuu lähinnä tuolta keittiön hormista nuo äänet. Ja sehän on tässä talossa yhteydessä naapuriin.

Tiedoksi, että uusissa kerrostaloissa on usein huoneistokohtainen ilmanvaihto. Ilman kautta kulkevat äänet eivät kuulu, tai ovat hyvin vaimeita.

Sen sijaan rakenteiden kautta siirtyvät ääniaallot ovat yhtä kuuluvia kuin vanhemmissakin. Ainakin näissä tyypillisissä ontelolaattakerrostaloissa. Hyvin kuuluu, kun ovia paiskotaan, kantapäätöminä, parvekkeen oven avaus ja sulkeminen jne.

Uutena äänenä on tullut koneellisen ilmastoinnin aiheuttama humina. Esim. autohallin isot ilmastointikoneet pitävät kovilla pakkasilla sellaista matalaa huminaa, että se kantautuu talon yläkerroksiinkin.

Painovoimainen ilmanvaihto on hiljainen.

Itse olen pari kuukautta sitten muuttanut pääkaupunkiseudun kehyskunnassa (käytännössä aivan maaseudulla) sijainneesta omakotitalosta viime syksynä valmistuneeseen kerrostaloon Helsingissä. Olen yllättynyt siitä, kuinka hiljaista täällä on. Pelkäsin paljon pahempaa. Ehkä minulla on vain hiljaiset naapurit... ? Toisaalta luin juuri hiljan, että vuonna 2018 uudiskohteiden äänieristysvaatimuksia on edelleen kiristetty. Liekö sillä vaikutusta. Aika näyttää... so far so good.

Sinulla kävi tuuri. Kannattaa pysyä asunnossa niin kauan kun naapurusto pysyy hiljaisena, vaihtamalla voi käydä toisenlainen tuuri.

Todennäköisesti vain hiljaiset naapurit ja jossain vaiheessa pakostakin meno muuttuu mekkaloinniksi, kun tapahtuu se tyypillinen kuten itsellä aina eli hiljainen naapuri muuttaa pois ja puujaloilla kävelevä melupekka tulee tilalle.

Elämisen äänet voi olla kivojakin. Välillä tuntuu että elää kuutiossaan jossain vakuumissa kun on pimeää ja hiljaista etenkin talviaikaan. Ei mitkään jatkuvat kolinat ja kiljumiset ole tietenkään suotavia mutta kyllä siellä omassa asunnossaan saa elää. Kaikki tavallaan

Onkohan täällä kokemusta ilmalämpöpumppujen äänistä kerrostalossa? Kuuluuko ulkoyksikön hurina parvekkeelta omaan asuntoon tai naapuriin? Meillä menee asunnoista vielä korvausilmaputki parvekkeelle ja parveke makuhuoneesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrostalossa eletään normaalisti, niin kuin muuallakin, poikkeuksena hiljainen aika, silloin tulee välttää aiheuttamasta turhaa melua. Ne ihmiset joille ei kerrostaloelämä sovi, muuttavat johonkin muualle. Kun elämme yhdessä, niin muidenkin ääniä tulee sietää, vaikka itse olisi hiirenhiljaa. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Itse olen hiljainen, mutta ymmärrän, että kaikki eivät ole ja joillain on myös lapsia. Jos minua tämä ottaisi aivoon, muuttaisin johonkin missä ei ota. Koska te älykääpiöt ymmärrätte, että ainoa ihminen jota voitte muuttaa, on jokainen itse. Jos ei kykene sopeutumaan, niin sitten myöntää oman vajavaisuutensa ja muuttaa. Ei normaalin elämisen ääniä tarvitse kenenkään kotonaan varoa ja häiriköintiin puuttumiseen on keinot määritelty laeissa ja asetuksissa. Valittaminen tulisi sanktioida.

Sinä olet juuri se joka ei näe muita kuin itsensä.

Juuri näin, kyllähän jokaisessa yhtiöjärjestyksessä tai järjestyssäännöissä sanotaan, että häiriöitä pitää välttää ja naapureita ei saa häiritä. Erikseen mainitaan hiljainen aika, jolloin pitää antaa erityinen yörauha. Nuo kohdat on juuri edeltäjän kaltaisia henkilöitä varten, jotka kuvittelee, että kerrostalossa voi elää vain omaa napaa tuijottaen.

Vierailija kirjoitti:

Elämisen äänet voi olla kivojakin. Välillä tuntuu että elää kuutiossaan jossain vakuumissa kun on pimeää ja hiljaista etenkin talviaikaan. Ei mitkään jatkuvat kolinat ja kiljumiset ole tietenkään suotavia mutta kyllä siellä omassa asunnossaan saa elää. Kaikki tavallaan

Ja tässä puhuu joku joka ei todellakaan tiedä mistä puhuu. Varmaan siellä hiljaisessa kuutiossa on helppo suvaita ”kaikkien elämää”, mutta voisi olla toinen ääni kellossa, kun joutuisit maistamaan vähän sitä muiden elämää ja eritoten sen ääniä käytännössä. Ajattele vaikka tilanne, että pääset nukkumaan iltaisin vasta silloin, kun naapuri päättää olla hiljaa. Et siis suinkaan silloin, kun itse haluaisit nukkua.

Vierailija kirjoitti:

Meidän talossa on muuttunut meno valtavasti, kun kolmeen asuntoon on muuttanut vuokralle hiukan päälle 20~vuotiaita. Käsittämätöntä metelinpitoa jatkuvasti. Keskusteluääni tuntuu olevan huutamisen tasolla ihan jatkuvasti. Kattilat tms. kolisee monta kertaa päivässä liki tunnin kerrallaan, en tajua kuka noin kokkaa tai tiskaa.

Viikonloppuisin tuntuu olevan kavereita kylässä koko päivän yöhön asti ja niiden kanssa ihan rehellisesti kiljutaan ja huudetaan. Huomaa, että mielessä ei ole pienintäkään ymmärrystä, että kerrostalossa äänet kuuluu joka naapuriin ja pitäs vähän miettiä millasta meteliä pitää.

Samat kokemukset. En ymmärrä nykyajan ihmisiä (yleensä 20-35v), jotka huutavat sen sijaan että puhuisivat normaalilla äänellä. Mistä moinen ilmiö kumpuaa, onko paikalla tällaisia jotka tunnistavat itsensä kuvauksesta? :D Voisitko selventää, miksi huudat keskustellessasi, etkä puhu normaalilla äänellä?