Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalosta ”potkujen” saamisen pitäisi olla helpompaa, häiriköt ehtivät tekemään ihmisten elämästä helvettiå jopa puolen vuoden ajan ennen edes varoitusta.
Todellakin pitäisi. Alan kallistua siihen suuntaan monivuotisen kerrostaloasumisen jälkeen, että vuokrasopimuksissa täytyisi olla 4-6kk koeaika kuten työsopimuksissakin (aina saa unelmoida...). Näin saataisiin karsittua pahimmat mölisijät ja bile-eläimet jne. heti kättelyssä. Tietenkin vakavat häiriöt pitäisi todistaa nauhoitteilla sun muilla, pelkkä "seinänaapuri kolistelee ikävästi" ei riittäisi sopimuksen purkamiseen tai irtisanomiseen.
Täällä naapurit metelöivät usein aamuyöhön asti, mutta usein myös aikaisin aamulla. Esim. tänä aamuna ääniä on kuulunut kuudesta saakka. Laitoin korvatulpat ja kuulosuojaimet päähän, mutta musiikki, keskustelu ja naurun hohotus sekä kolina ja töminä kuuluvat niiden läpi.
Sain vähän aikaa sitten kerrostalossa asuvalta tuttavaltani whatsapp-videon. Olivat eskaritytön kanssa harjoitelleet hyppynarulla hyppimistä ja nyt tyttö osasi. Videolla pitkän hyppynarun toinen pää oli kiinnitetty olohuoneen patteriin. Äiti pyöritti narua ja tyttö hyppi. Voi naapuriparkoja!
Vierailija kirjoitti:
Sain vähän aikaa sitten kerrostalossa asuvalta tuttavaltani whatsapp-videon. Olivat eskaritytön kanssa harjoitelleet hyppynarulla hyppimistä ja nyt tyttö osasi. Videolla pitkän hyppynarun toinen pää oli kiinnitetty olohuoneen patteriin. Äiti pyöritti narua ja tyttö hyppi. Voi naapuriparkoja!
Hyvä että sanoit asiasta,varmasti lopettivat ja tajusivat heti sitten.
Asunnon oven kun voi sulkea lyömättä sitä kiinni täysillä, kun sen nyt jo joku oppisi.
Kuuluu myös uudessa talossa kun naapuri seinän takana lyö saunan ovea kiinni!
Ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Asunnon oven kun voi sulkea lyömättä sitä kiinni täysillä, kun sen nyt jo joku oppisi.
Kuuluu myös uudessa talossa kun naapuri seinän takana lyö saunan ovea kiinni!
Ärsyttää.
Aivan hirveä tapa, mistä lie opittu. Kerrostalon porraskäytävä toimii kaikukammiona noille paiskomisille ja voimistaa ääntä entisestään. Samassa rapussa asui kaksikin eläimellistä ovienpaiskojaa, toisella meni ovi lopulta saranoiltaan ja toiselta hajosi lukko (ja ilmeisesti koko ovikin meni jotenkin "jengoiltaan"). Sen jälkeen kumpikin on poistunut asunnostaan huomattavasti rauhallisemmin.
Mulla asuu yläkerrassa aivan JÄRJETÖN KANTAPAUKKAAJA. Kukaan tömistäjä ei vedä vertoja tolle. Se ei ole perus tumtumtum-töminää, vaan se kuulostaa just siltä, että se hakkaisi kantapäätään voimalla joka askeleella lattiaan. HYvin syvä ja häiritsevä ääni, jota ei peitä korvatulpat. Saattaa ihan koska vaan alkaa "laukkaamaan" edestakaisin asuntoaan, joudun viikonloppuisin heräämään hänen mukaansa, koska luonnollisesti en saa enää unta kun se kamal pauke alkaa. Miten hänen jalkansa kestää tollaista? Kysynpä vaan. Kokeilin itse yhtä kovaa hakata jalkaani lattiaan ja kestin max 10 sekuntia ja nyt molempia jalkoja särkee. Aivan järkyttävä tapaus ja aion muuttaa pois, en kestä tuollaista kun on koko ajan kotonakin.
[/quote]
Juhlapyhiä ovat myös mm. joulu sekä itsenäisyyspäivä. Onko sinusta silloin ok melskata eri tavoin?[/quote]
Aivan samanlaisia päiviä ne on kaikki
Vierailija kirjoitti:
Kantaskeltaminen lattioilla päivin ja öin. Neuroottista toimintaa ees-taas. Laminaatilla ei ole minkään luokan eristystä, tai lattia on huolimattomasti asennettu - ts. säästetty. Kaikki kaikuu, ovia ja tavaroita paiskotaan tullen mennen päivin öin kuin hollituvassa. Isännöinti ei pysty näihin puuttumaan, kädetöntä meininkiä. Nukkuakin tulisi.
Ne eivät käytä mattoja. Ne eivät käytä verhoja, ei pöytäliinoja, ei mitään tekstiiiliä joka veisi
ääntä. Eivät he halua ajatella ketään muuta kuin itseään.
Vierailija kirjoitti:
Mulla asuu yläkerrassa aivan JÄRJETÖN KANTAPAUKKAAJA. Kukaan tömistäjä ei vedä vertoja tolle. Se ei ole perus tumtumtum-töminää, vaan se kuulostaa just siltä, että se hakkaisi kantapäätään voimalla joka askeleella lattiaan. HYvin syvä ja häiritsevä ääni, jota ei peitä korvatulpat. Saattaa ihan koska vaan alkaa "laukkaamaan" edestakaisin asuntoaan, joudun viikonloppuisin heräämään hänen mukaansa, koska luonnollisesti en saa enää unta kun se kamal pauke alkaa. Miten hänen jalkansa kestää tollaista? Kysynpä vaan. Kokeilin itse yhtä kovaa hakata jalkaani lattiaan ja kestin max 10 sekuntia ja nyt molempia jalkoja särkee. Aivan järkyttävä tapaus ja aion muuttaa pois, en kestä tuollaista kun on koko ajan kotonakin.
En todellakaan ymmärrä näiden megatömpsyttelijöiden sielunmaisemaa. Miksi asuntoa pitää käyttää raviratana päivittäin ja hakata voimalla jalkoja lattiaan? Miksei lenkkeilyä hoideta ulkona? Tai vaikka hankkimalla juoksumatto. Järkyttävä paukutus oikein kertautuu talon rakenteissa ja on yhtä h**vettiä alapuolella asuvalle. Ja kuuluuhan se myös muille seinänaapureille, ei välttämättä yhtä kovaäänisenä kuin suoraan alakertaan.
Pyhäpäivän töminät käynnissä heti aamusta alkaen. Jos ei hetkeen tömistellä, niin sitten paiskotaan milloin mitäkin ovia. Äänentuotto joka tapauksessa koko ajan vakio.
Hyvää ystävänpäivää kaikille kohtalotovereille!
Ei yritetä, kantapää jyskyttäjät hiljaisuus ajan jälkeen ovat ärsyttäviä, saa mun verenpaineen kohoamaan 100-0! Justiinsa kun on saamassa unenpäästä kiinni, niin eiköhän jyskääminen ja tömiseminen ala!
Help!
Mulla alkaa pää hajoamaan yläkerran naapureiden takia. Siitä lähtien kun tuohon muuttivat reilu vuosi sitten, olen joutunut kuuntelemaan kengät jalassa kävelyä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Siihen päälle ovien paiskomista, rymyämistä, kolistelua, kovaäänistä puhetta ja hörönaurua. Mitään askareita eivät hoida hiljaisesti, kaikki tehdään kolistellen ja ryskäten. Äänen voimakkuudesta päätellen ei edes yritetä elää hiljaissesti, koska mm. heidän imurointiäänet kuuluu huomattavasti hiljaisemmin, eikä muista naapureista kuulu mitään ääniä.
Heille on asiasta sanottu, mutta se ei asiaa parantanut, vaan päinvastoin muuttui huonommaksi ja mekkalointi lisääntyi. Heidän mielestä minussa on vika kun en kestä normaaleja elämisen ääniä. Kyseessä iäkkään puoleiset ihmiset, ei siis mitään nuoriso- tai lapsiperhe touhua.
Onko ideoita millä saan peitettyä nuo helv**illiset äänet?
Täällä sama homma kantapää jyskyttelijä yläkerrassa, herään auttamatta töminään, samoin yöllä jos käy vessassa yms! Yritäpä siinä saada unta 22.00 jälkeen kun toinen ramppaa edestakaisin, se askellus kuulostaa tosi rasittavalta välillä!
En ymmärrä miksi niitä kantapäitä pitää hakata! :(
Ja mikä siinä että lähes poikkeuksetta nuo kantapäillä hyppijät on naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla asuu yläkerrassa aivan JÄRJETÖN KANTAPAUKKAAJA. Kukaan tömistäjä ei vedä vertoja tolle. Se ei ole perus tumtumtum-töminää, vaan se kuulostaa just siltä, että se hakkaisi kantapäätään voimalla joka askeleella lattiaan. HYvin syvä ja häiritsevä ääni, jota ei peitä korvatulpat. Saattaa ihan koska vaan alkaa "laukkaamaan" edestakaisin asuntoaan, joudun viikonloppuisin heräämään hänen mukaansa, koska luonnollisesti en saa enää unta kun se kamal pauke alkaa. Miten hänen jalkansa kestää tollaista? Kysynpä vaan. Kokeilin itse yhtä kovaa hakata jalkaani lattiaan ja kestin max 10 sekuntia ja nyt molempia jalkoja särkee. Aivan järkyttävä tapaus ja aion muuttaa pois, en kestä tuollaista kun on koko ajan kotonakin.
En todellakaan ymmärrä näiden megatömpsyttelijöiden sielunmaisemaa. Miksi asuntoa pitää käyttää raviratana päivittäin ja hakata voimalla jalkoja lattiaan? Miksei lenkkeilyä hoideta ulkona? Tai vaikka hankkimalla juoksumatto. Järkyttävä paukutus oikein kertautuu talon rakenteissa ja on yhtä h**vettiä alapuolella asuvalle. Ja kuuluuhan se myös muille seinänaapureille, ei välttämättä yhtä kovaäänisenä kuin suoraan alakertaan.
Sanonpa vaan, että juoksumatto yläkerrassa se vasta pitääkin meteliä. Eräällä tuttavallani oli yläkerrassaan tällainen juoksumattoilija ja oli ihan hermorauniona sen tuntikaupalla kestävän kovan töminän kanssa. Ei siinä, ettei kantapääastujakin olisi häiritsevä, meillä myös ollut näitä yläkerrassa ihan riittämiin ja tätä kirjoittaessakin tanner tömisee.
Vierailija kirjoitti:
Mulla asuu yläkerrassa aivan JÄRJETÖN KANTAPAUKKAAJA. Kukaan tömistäjä ei vedä vertoja tolle. Se ei ole perus tumtumtum-töminää, vaan se kuulostaa just siltä, että se hakkaisi kantapäätään voimalla joka askeleella lattiaan. HYvin syvä ja häiritsevä ääni, jota ei peitä korvatulpat. Saattaa ihan koska vaan alkaa "laukkaamaan" edestakaisin asuntoaan, joudun viikonloppuisin heräämään hänen mukaansa, koska luonnollisesti en saa enää unta kun se kamal pauke alkaa. Miten hänen jalkansa kestää tollaista? Kysynpä vaan. Kokeilin itse yhtä kovaa hakata jalkaani lattiaan ja kestin max 10 sekuntia ja nyt molempia jalkoja särkee. Aivan järkyttävä tapaus ja aion muuttaa pois, en kestä tuollaista kun on koko ajan kotonakin.
Sun norsunaapuri jotenkin treenaa siellä yläkerrassa. Mulla sama; nuori mies joka paukuttaa menemään vuorokaudenajasta riippumatta. Sitten päräyttää smoothiet klo 01:30. Ja päälle puolen tunnin suihku. Hänelllä ei ilmeisesti ole kahvaa kylppärin ovessa, kun se sulkeutuu vain läimäyttämällä.
Asun näissä 60 luvun kerrostaloissa, äänieristys olematon, mutta suht hiljaiset naapurit, tuuri käynyt, tosin aiemmin tässä mun yläpuolella asusti just tuollainen huutotömistelijäkolistelija, ei rauhaa yöllä, ei päivällä, lähes joka yö kolisteli, tömisteli ja ihmeellisiä pamauksia kuului, valitin isännöitsijälle, mutta asenne oli ettei kukaan muu valita, metelöitsijä kiisti metelinsä.
Se ilon ja onnen päivä kun näin sukunimen muuttuneen eräänä päivänä, reilun vuoden kitumisen ja kidutuksen jälkeen sai häädön, ilmeisesti joku muukin valittanut, nyt ei sen kummempaa häiriötä ole, jos ei tuollaista töminä askellusta oteta huomioon, mutta ihana rauha vihdoinkin!
Älkää luovuttako, valitatte vaan niin usein, et isännöitsijä hermostuu ja toimii asioiden eteen!
Järjestyssäännöt pitäis laatia niin, että ne on hiljaisten asukkaiden puolella eikä mekastajien.
Nykyään kaikki on muka normaalia elämisen ääntä, vaikka naapurit häiriintyy. Enää ilmeisesti vain juoppojen huuto on ainut kunnon syy valittaa.
Hiljaiset ajetaan nurkkaan ja käsketään joko sietää tai muuttaa pois. Metelöijät saa jatkaa elämäänsä kuten haluavat. Mutta samahan se on kiusaamisjutuissa, uhri vaihtaa koulua, työpaikkaa jne.
Jos metelöijiä ei laiteta kuriin ja häiriöstä kärsinyt muuttaa pois, niin ei se ratkaise ongelmia, vaan siirtää ne seuraavalle asukkaalle. Mielestäni metelöijät voisi katsella asuntoa omakotitalosta, eikä käskeä rauhallisen asukkaan muuttamaan korpeen.
Kerrostalosta ”potkujen” saamisen pitäisi olla helpompaa, häiriköt ehtivät tekemään ihmisten elämästä helvettiå jopa puolen vuoden ajan ennen edes varoitusta.