Tajusin tänään, että olen aivan turha työntekijä. Saan 3100 bruttona ja huomisesta lähtien en tee mitään sen eteen. Hävettää.
Olen isossa talossa töissä. Taloon jää välttämättömät toimihenkilöt töihin, muut lähtevät etätöihin. Mun työ on 95% sidottu muiden töihin ja nimenomaan fyysiseen kohtaamiseen, vaikka onkin ihan toimistotyötä. Etänä ei oikein näitä töitä voi tehdä, eikä nyt mitään tehtävää olekaan, kun kaikki lähtevät etätöihin.
Tajusin tänään, että olen ihan turha. Joo tykätty ja tärkeä ihminen töissä silloin, kun muutkin ovat töissä, mutta aivan turha, kun kukaan ei ole paikalla. Vaikea selittää. Esimies sanoi, ettei ole mitään tarvetta kenenkään lomauttamiseen ja että kyllä palkka eristyksissäkin juoksee ja että kyllä jotain hommaa keksitään mullekin.
Täytynee etsiä jotain yhteiskunnalle hyödyllisempää työtä, kun tämä tilanne on ohi. Nyt tunnen häpeää siitä, että saan palkkaa, etten tee mitään ja siitä, ettei työni ole tärkeää.
Kommentit (22)
Ihmisten kohtaaminen on tärkeää. Kun kaikki mökkihöpertyneet aikanaan pääsevät takaisin ihmisten ilmoille, kohtaaminen työpaikalla on ihan varmasti noussut aivan uuteen arvoon. Tsemppiä ap:lle.
Kuule melkoisen määrän olen tehnyt viime kesänä hommia, kun olen tyhjästä luonut kaiken opiskelumateriaalin valmiiksi oppilaille täksi lukuvuodeksi. Ei ollut kyse ihan yhdestä tai kahdesta tunnista tai päivästä tai edes viikosta. Nyt ei tarvitse tehdä muuta kuin jakaa kaikki oppilaille tehtäväksi. Meille ilmoitettiin viime keväänä, että tälle lukuvuodelle ei tilata kenellekään kirjoja vaan kaikkien on tehtävä kaikki opetus itse. Siinä se koko kesä menikin, kun kirjoittelin tekstejä, keksin tehtäviä ja ohjeistuksia ja loin kursseja kaikille vuosiluokille ja kaikkiin oppiaineeni osa-alueisiin. Nyt se työ palkitaan. Nyt otan viime kesäloman takaisin.