Minä menen töihin huomenna siihen saakka kun tarvitaan

Olen töissä päiväkodissa ja teen velvollisuuteni huomennakin. Niin tekevät myös lääkärit, hoitajat, ruokakaupassa työskentelevät, poliisit, palomiehet jne. Miksi? Koska niin tekivät myös isovanhempani sodan aikana ja poikkeusoloissa. Ei, mummoni ei bunkkeroitunut kotiinsa vaan meni töihin kenkätehtaalle, hoiti lapsensa ja siivosi ammustehtaalla. Ukkini oli rintamalla koko nuoruutensa. Kyllä, saan edelleen voimaa kun mietin jo edesmenneitä isovanhempiani, ja vaikks tämä ei ole sotatilaan verrattava tilanne, ei lähellekään, työni aion hoitaa vaikka tauti pelottaakin. Ei tätä yhteiskuntaa ole saatu toimivaksi pelolla vaan yhteistyöllä ja sillä että jokainen hoitaa omat tehtävänsä mahdollisimman hyvin.