Yliopistossa aikuisena opiskelevat

Onko kenelläkään kokemusta Helsingin yliopistossa? Mitä siellä voisi opiskella hyvin etänä/tenttimällä?

Yliopistoissa opiskelee paljonkin kaltaisiasi aikuisia, on perhettä, asuntolainaa ja koti muualla kuin opiskelupaikkakunnalla. Osa käy vielä aiemman ammattinsa työssä ja ottaa vain tyyliin pakollisen harjoittelun ja gradun kirjoittamisen takia vähän enemmän vapaata töistä.

Pääsääntöisesti yliopistoissa on mennyt siihen suuntaan, että kursseja ei voi suorittaa ihan vain käymällä tentissä, vaan on kaikenlaista muutakin. Saattaa olla pakollisia harjoituksia, erilaisia tutkielmia ja harjoitustöitä (mahdollisesti ryhmätöinä), esitelmiä ja muiden töiden kommentoimista. Aika vähän kuitenkaan ihan sitä pakollista läsnäoloa.

Ota selvää suunnittelemasi alan käytännöistä. Opintojen alussa on usein enemmän läsnäoloa vaativia juttuja kuin myöhemmin. Jos ei ole erityisen paljon läsnäoloja vaativa ala, pystyt todennäköisesti suunnittelemaan viikkosi ihan hyvin niin, että käyt vaikka 1-2 kahtena päivänä viikosta yliopistolla, ehkä joskus on tarpeen tiheämpikin läsnäolo. 

Ryhmätöihinkin voi osallistua etänä kunhan sopii ryhmänsä kanssa ja lähes kaikki tehtävät palautetaan sähköisesti. Olen opiskellut kahta hyvin erilaista alaa ja toisessa niistä on nykyään monien isompien kurssien luennot videoina katsottavissa.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu alasta. Kielissä on yleensä läsnäolovaatimukset, mutta käsittääkseni oikiksen pystyy melkolailla tenttimään läpi. Katsoin politiikan kursseja, koska ajattelin, että niitä pystyisi tenttimään, mutta sielläkin oli tosi paljon läsnäoloa vaativia kursseja.

Riippuu oikiksesta. Nykyisin niissä on erittäin paljon läsnäoloa vaativia kursseja.

Menin avoimen kautta yliopistoon ja olin 2 vuodessa maisteri. Etäisyyttä kodin ja yliopiston välillä oli noin 100 km, joten valitsin vain niitä kursseja, joita oli tiettyinä päivinä eli olin keskiviikkoisin ja torstaisin paikalla 8-18, muuten vain todella harvoin paikalla. Kesäyliopistossa suoritin erilaisia kieli- ja yleisopintoja.

Lapsi oli siinä vaiheessa 3 kpl, osa-aikahoidossa 2 pv/vko.

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta Helsingin yliopistossa? Mitä siellä voisi opiskella hyvin etänä/tenttimällä?

Tämä riippuu ihan alasta. Vaikkapa tietojenkäsittelyoppia on paljon kursseja ihan verkossa, joillain aloilla tykätään järjestää enemmän lähiopetusta. Pienimmillä aloilla ei varmaan ole niin paljon verkossa kaikkea mutta voi löytyä joustoa suoritustavoissa. Joillain aloilla niin monet opiskelevat työn ohessa, että on yleensä etänäkin tehtäviä vaihtoehtoja.

Mitä ne alat on joita voi tenttiä, paitsi oikis?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kenelläkään kokemusta Helsingin yliopistossa? Mitä siellä voisi opiskella hyvin etänä/tenttimällä?

Tämä riippuu ihan alasta. Vaikkapa tietojenkäsittelyoppia on paljon kursseja ihan verkossa, joillain aloilla tykätään järjestää enemmän lähiopetusta. Pienimmillä aloilla ei varmaan ole niin paljon verkossa kaikkea mutta voi löytyä joustoa suoritustavoissa. Joillain aloilla niin monet opiskelevat työn ohessa, että on yleensä etänäkin tehtäviä vaihtoehtoja.

Ainakin vielä noin 5 sitten ja Turussa tietojenkäpistelyopissa oli perusopintovaiheessa aika paljon läsnäolopakkoja laskuharjoituksissa ja ryhmätyömuotoisiissa kursseissa.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti pystyy kyllä, jos nyt ei lääkiksestä ole kyse.

No riippuu vähän.

Mun vuosikurssilla on nainen, joka asuu 150km päässä. Hänellä kaksi lasta ja miehellä vakituinen työ kotipaikkakunnalla. Eivät halunneet tai pystyneet (en tiedä tarkemmin syitä) muuttamaan niin pendelöi nyt sitten matkat. Heillä koti tosin on lähellä juna-asemaa, se varmaan helpottaa kun asemalle pääsee kävellen.

Aika raskaalta vaikuttaa. Meillä on lähiopetusta oikeestaan päivittäin, yleensä 2-3 tuntia päivässä. Itse en kyllä jaksaisi istua joka päivä kolmisen tuntia junassa. Mutta näköjään joltakin onnistuu.

Niin kuin täällä monet ovat sanoneet, niin alasta riippuu tosi paljon. Jos lähiopetusta on suhteellisen vähän niin varmaan onnistuu ilman suurempia ongelmia.

Itsekin aloitin opinnot 26-vuotiaana.  Olen tosin perheetön eli tilanne vähän helpompi kuin perheellisillä. Ihan hyvä päätös oli vaikka aluksi varsinkin koin olevani melko ulkopuolinen. Suurin osa kurssikavereista on viitisen vuotta nuorempia ja kyllä se ikäero tässä vaiheessa vielä näköjään tuntuu. Isolla osalla mielenkiinto ja puheenaiheet on bile/känni osastoa... Siihen kannattaa varautua kun vähän vanhempana aloittaa opinnot että välttämättä ei niin helposti löydä seuraa jossa viihtyy varsinkin jos ei kauheasti opiskelijabileet kiinnosta.

Eikös yliopistossa ole kaikki aikuisia? Aika harvassa varmaan on henkilöt, jotka alle 18v pääsee yliopistoon, siinä täytyisi olla ikätasoaan huomattavasti lahjakkaampi, jotta voi skipata yhden tai useamman lukuvuoden peruskoulussa ja sen jälkeen toisen asteen koulutuskin täytyisi suorittaa todella ripeästi, jotta ehtii yliopistoon ennen kuin täyttää 18v. Täysi-ikäisen eli aikuisen määritelmä Suomessa on juridisesti 18v. Sen sijaan jos puhutaan "henkisestä aikuistumisesta", niin siihen ei vaikuta millään tavalla se, onko omia lapsia, omistusasuntoa, autoa, aiempaa tutkintoa tai työtä opintojen ohessa. Lapseton ja kokoaikaisesti opiskeleva parikymppinen  bilehile voi olla psyykkisesti jopa paljon kypsempi ja älykkäämpi kuin lapsiperheellinen opintojen ohessa työskentelevä keski-ikäinen.

Mun kurssikaveri tulee junalla n. 3 päivänä viikossa noin 1,5h matkan. Sano, että käyttää sen ajan opiskeluun, joten se tekee jo sitten 3h päivässä opiskelua. Sen systeemi kuulosti järkevältä

Riippuu yliopistosta ja opiskeltavasta alasta. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on lisännyt läsnäolovaatimuksia kursseilla.

Itse opiskelen eri paikkakunnalla kuin asun. On sujunut varsin hyvin, sillä junat ja bussit kulkee. Matkoilla teen kurssitehtäviä, luen materiaaleja tai rentoudun sen mitä pystyy. Toisina päivinä jaksaa enemmän ja toisina vähemmän. Koska matkoihin menee reilu 2 tuntia suuntaansa päivistä tulee helposti pitkiä, vaikka läsnäoloa olisikin vain yhden luennon verran (1,5 h) ja esimerkiksi aamukahdeksalta alkavat luennot ovat tuskaa. Jonkin verran joutuukin tekemään kurssivalintoja sen mukaan. Aika paljon samoilla juna- ja bussivuoroilla kulkee porukkaa yliopistolle, joten en todellakaan ole ainoa. Opiskelujen sosiaalinen puoli jää kyllä vajaaksi, mutta se on valintakysymys.