Lue keskustelun säännöt.
Mua ärsyttää äidit...
28.07.2008 |
jotka luulevat tietävänsä toisten perheiden lasten kasvatuksesta enemmän kuin ko. lasten vanhemmat itse.
Minulla on puhehäiriöinen lapsi, joka on myös hyvin vilkas. Saan ohjeita harva se päivä. Mm: "Kannattaa lukea paljon" (joo, ei ole käynyt mielessäkään ja eihän me luetakaan ja tehdä kaiken maailman harjoituksiakin siihen päälle joka päivä).
"Kun asettaa lapselle tarpeeksi tiukat rajat, niin kyllä se riehunta loppuu" (enhän toki komennakaan lastani vähän väliä, aina kun on aihetta)
"Mitään puheterapioita tarvita. Kaikki oppii ajallaan" (mitä siitä, että puheterapeutti ja neurologi ovat todenneet puhehäiriön ja tuentarpeen)
"Sä vahdit tuota lasta liikaa, anna teloa itseään vaan niin kyllä oppii!" (sorry: jatkuvat poliklikkakäynnit eivät kiinnosta, lapsi on todella varomaton.)
Hohhoijaa. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että lapset ovat erilaisia ja kaikkia ei voi kasvattaa juuri niillä omilla periaatteilla.
Kommentit (13)
mua ärsyttää ihan sama.
Mun 2 ekaa lasta oli tosi vilkkaita, ja nyt kolmas rauhallisempi.
Ja todellakin kaikki kolme eri luonteisia, ja vähän erilaisia metodeja niihin on lopulta pitänyt soveltaa, kun huomannut että täsmälleen samalla lailla ei voi aina toimia.
Nukkumiset, syömiset mennyt esim. erilailla vaikka samat periaatteet aluksi ollut.
Rasittaa sitten toisten "kaikkitietävät" neuvot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi pitää niitä neuvoja ladella kyllähän jokainen ihan itse kysyy jos haluaa niitä neuvoja.. sitten on aihetta tulla sanomaan.. jokainen kuitenkin kasvattaa omat lapsensa juuri omalla tavallaan ja tuossahan ei edes ollut kyse kasvatuksesta. vaan asioista mihin ne neuvot ei auta. argh!
mutta diagnoosi saattaa vielä myöhemmin tarkentua dysfasiaksi. Paljon voimia teidän arkeenne!
ap
terveisin dysfaatikko pojan äiti
Tässä mun helmi: naapurin musiikinopettaja kysyi minulta - kun olin kertonut poikani aspergerista - että mahtaako hänellä aspergeria olla, onko sitä edes tutkittu...?
Juuei, ihan vaan leikilläni olen sellaisen keksaissut ja hommannut lapselle avustajan, toiminta- ja puheterapian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilmeisesti ajattelee, ettei lapsessa kuitenkaan mitään vikaa ole. Kunhan äiti tahtoo päästä pätemään... mun kaverini ilmoitti, että ollaan ihan turhaan huolissamme, koska hänen kaverinsa saman ikäinen poika puhuu paljon epäselvemmin. Ja tämä kaveri tietää kaikki tutkimukset jotka on tehty ja että puheterapeutin testien mukaan kielen kehitys 2v jäljessä... ollaan kyllä harjoiteltu paljon ja lapsen puheessa on jo kaikki äänteet, mutta ne korvautuvat usein, lapsi tietää paljon asioita ja yksityiskohtia, mutta silti yläkäsitteet tuottavat vieläkin vaikeuksia. jne.
Tässä mun helmi: naapurin musiikinopettaja kysyi minulta - kun olin kertonut poikani aspergerista - että mahtaako hänellä aspergeria olla, onko sitä edes tutkittu...?
Juuei, ihan vaan leikilläni olen sellaisen keksaissut ja hommannut lapselle avustajan, toiminta- ja puheterapian.
Dysfaattisen pojan äiti olen minä myös. Välillä kyllä mietin että mitä muut ajattelee, varmaan pitävät erittäin ylisuojelevana tai jotain vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseton, vanhempi rouva oli meillä kylässä juuri äsken ja luulin että kuristan joko hänet tai itseni, jossei kahvien jälkeen lähde (onneksi sitten lähtikin)!! Vauvamme oli nukkumassa ja jostain syystä nykyään herkkäuninen; herää yöllä usein painajaisiin, herää päivällä keskustelunääniin jne. joten pyysin rouvalta, että puhuisimme vähän hiljempaa tällä kertaa ja selitin lapsen nukkumisen. Tämä kailottaa suureen ääneen: Ai tekö ajattelitte ihan TOTUTTAA sen tälläiseen hyssynhyssyn-meininkiin vai??? Vauva heräsi pelästyneenä ja alkoi itkeä väsymystään. Menin rauhoittamaan, nukahti onneksi (tämä ei aina itsestäänselvyys) ja pääsimme pöytään.
Kahvittelu menikin kuunnellessa rouvan "vinkkejä" kasvatukseen liittyen, torui meitä siitä ettemme ole aloittaneet pottailua(!!!) ja kun lapsi myöhemmin heräsi välipalalle, alkoi ruotia lapsen "läskejä". :O Siinä vaiheessa meinasi näkökenttä sumentua; lapsi on keskikäyrällä sekä pituudessa että painossa eikä saa mitään muita "herkkuja" kuin maissinaksuja joskus pari-kolme (niillä tuskin pääsee lihomaan, jos yksi pussi kestää ainakin kuukauden). Tämän toki kerroin ja rouva kurtisteli kulmiaan: "Kai te olette annoskokoja pienentäneet? Ei tarvitse yhtään lihottaa lasta enempää!". >:(
Mulla on 2v. poika jonka puheen kehitys on selvästi jäljessä ja jonotamme puheterapiaan.
Hyviä neuvoja satelee tosiaan, kuten "lapselle täytyy puhua paljon" (joo, me ei olla muistettu ollenkaan puhua tälle). Ja just tuo kirjojen lukeminen, hmm, ei ollakaan ikinä tultu ajatelleeksi sitä. Ja sitten yksi mun lemppareista on se että ei kannata ymmärtää mitä se sanoo, sitten se oppii puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa!
Minun anoppini antaa paljon "vinkkejä", ihan koko ajan. Esim. että jos pitkähiuksisen tyttäremme etuhiukset kasvavat liikaa, tulee hänestä kierosilmäinen. Ja kun kerran erikoisena päivänä annoin lapselle velliä iltapalaksi, oli kauhistelu valmis: "Eikö tuo lapsi saa ikinä oikeaa puuroa!" jne.
Hohhoijaa...
ap
Dysfaattisen pojan äiti olen minä myös. Välillä kyllä mietin että mitä muut ajattelee, varmaan pitävät erittäin ylisuojelevana tai jotain vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle psykologi sanoi, että puhehäiriöisen kanssa on OLEELLISTA, että edes joku ymmärtää... sitä on ihan yksin kaoottisessa maailmassaan jos ei ole mitään keinoa saada kontaktia toisiin. Tämä saattaa aiheuttaa jopa psyykkisiä ongelmia kielihäiriölapsilla. Lapsi puhuu juuri niin hyvin kuin sillä hetkellä pystyy.
ap
Mulla on 2v. poika jonka puheen kehitys on selvästi jäljessä ja jonotamme puheterapiaan.
Hyviä neuvoja satelee tosiaan, kuten "lapselle täytyy puhua paljon" (joo, me ei olla muistettu ollenkaan puhua tälle). Ja just tuo kirjojen lukeminen, hmm, ei ollakaan ikinä tultu ajatelleeksi sitä. Ja sitten yksi mun lemppareista on se että ei kannata ymmärtää mitä se sanoo, sitten se oppii puhumaan.
oih mua rupes ärsyttää sun puolesta.. on se vaan niin että näsäviisailla "superäideillä" on aina nokka joka puolella eikä ne vaan osaa pitää näppejänsä kurissa muiden asioista..