Onko tavallista että hoitokotiin tms. paikkaan muuttaneen vanhuksen kunto ja toimintakyky alenee hyvin nopeasti

Valitettavasti on tavallista monissa paikoissa johtuen liian vähästä henkilökuntamäärästä, esim. juuri taloon tullut asukas saattaisi siellä alkuun tarvita tavallista enemmän apua jotta oppisi uudessa paikassa käymään vessassa vaikka kotona olisi hyvin sujunutkin, ja kun ei ole aikaa yhden vanhuksen vessahommiin paljon käyttää niin laitetaan ne vaipat. Ja tämä kyllä näkyy äkkiä vanhuksen omatoimisuudessa ja sitä kautta koko hänen kunnossaan.

Kyllä ne perussairaudet siellä etenee samoin kuin kotona. Ei muuten muuttaisi kotoa jos siellä pärjäisi. Muutto on suuri stressitekijä, varsinkin muistisairaalle. Romahduttaa monen kunnon. Lisäksi hoitokotiin tullaan entistä huonokuntoisempana. Käytösoireita joudutaan lääkitsemään, ettei tule toisiin asiakkaisiin/ henkilöstöön kohdistuvia väkivaltatilanteita. Eli lääkkeet voivat myös tilapäisesti/ pysyvästi vaikuttaa.

Oikein kun annetaan neuroleptejä sekä pameja, niin alkaa se pelikunto menemään...

Aika tyypillistä. Niihin kun pääsee useimmat vasta kovin myöhään.

Monelle, varsinkin miehelle, pelkkä eläkkeellejäänti tai ajokortin menetys saa nopeasti haurastumaan. Masennus hiipii?

on yleistä. alamäki alkaa kun ihmisarvo häviää laitoksessa.

Ainakin oman läheiseni kohdalla käynyt valitettavasti juuri näin, muutti dementiakotiin pari kuukautta sitten ja toimintakyky suorastaan romahtanut. Toki muistisairaus juu on etenevä sairaus mutta ihan sattumaksi en tätä jaksa uskoa, ja varmasti yksi syy tähän ainakin tuossa paikassa on hoitajien kiire, eivät ehdi auttaa/ohjata niin paljon kuin pitäisi.

Tapetaan napeilla hiljaksiin. Sitä tämä "terveydenhoito" on.

Zinc

Vierailija kirjoitti:

Ainakin oman läheiseni kohdalla käynyt valitettavasti juuri näin, muutti dementiakotiin pari kuukautta sitten ja toimintakyky suorastaan romahtanut. Toki muistisairaus juu on etenevä sairaus mutta ihan sattumaksi en tätä jaksa uskoa, ja varmasti yksi syy tähän ainakin tuossa paikassa on hoitajien kiire, eivät ehdi auttaa/ohjata niin paljon kuin pitäisi.

Ja tätä alamäkeä on kyllä omaisena hyvin surullista ja ahdistavaa seurata..

Mömmöjä vanhusten naamarit täyteen niin eivät pääse heittäytymään hankaliksi.

Laitostuminen tapahtuu vanhuksilla aika nopeasti. Kaikki tuodaan nenän eteen eikä itse jouduta tekemään mitään vaikka aamupalan eteen mitä ennen kotona; kahvin keittäminen yms. Ja harva hoitaja toteuttavaa kuntouttavaa hoito-otetta jossa hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon vanhuksen omia voimavaroja vaikka peseytymisen aika. Säästää sillä aikaa että kaikki tehdään nopeasti toisen puolesta. T. Hoitokodissa työntennellyt fyssari

On kai yleistä, mutta äitini kohdalla tilanne parani. Viihtyy hyvin, syö hyvin ja ohjelmaakin on järjestetty. Me omaisetkin vierailemme aika usein. Kotona alkoi olla ahdistunut, yksinäinen, ei huolehtinut syömisestä, hygieniasta tms. Hyvä hoitokoti oli paras ratkaisu ja vointi kohoni, nauttii turvallisuudesta ja huolenpidosta ja ruokaa on viisi kertaa päivässä ja seuraakin tarjolla.

Kyllähän se siltä vaikuttaisi, että vanhukset pumpataan täyteen jotain lobotomisoivia lääkkeitä että olisivat mahdollisimman helppoja käsitellä. Siksi muuttuvat noissa paikoissa nopeasti kuolaaviksi zombeiksi.

Ottakaa omaan kotiinne niin voitte päivittäin aktivoida

Vierailija kirjoitti:

On kai yleistä, mutta äitini kohdalla tilanne parani. Viihtyy hyvin, syö hyvin ja ohjelmaakin on järjestetty. Me omaisetkin vierailemme aika usein. Kotona alkoi olla ahdistunut, yksinäinen, ei huolehtinut syömisestä, hygieniasta tms. Hyvä hoitokoti oli paras ratkaisu ja vointi kohoni, nauttii turvallisuudesta ja huolenpidosta ja ruokaa on viisi kertaa päivässä ja seuraakin tarjolla.

Meillä kävi samalla tavalla. Tai ihan alku oli vaikeaa, koska äidilläni oli sopeutumisvaikeuksia, mutta sitten tilanne parani ja muuttui jopa huomattavasti paremmaksi kuin mitä se oli kotona ollut. Vanhuksilla on todella paljon yksinäisyyttä, joka osaltaan huonontaa kuntoa. Äitini palvelukodissa on aina seuraa ja kaikenlaista kivaa ohjelmaa.

Ihan jo se ympäristön muutos ja koti-ikävä aiheuttaa hirveän stressin. Lisäksi vieras ympäristö vaikuttaa heti toimintakykyyn, kun asioita ei enää voikaan tehdä aivan kuten ennen. Muistisairaus heikentää kyvyn omaksua uusia asioita, eli omassa tutussa kodissa voivat päivittäiset rutiinit sujua suuremmitta ongelmitta, mutta kun jokin ympäristössä muuttuu, siihen ei enää opikaan ja ihminen on aivan avuton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kai yleistä, mutta äitini kohdalla tilanne parani. Viihtyy hyvin, syö hyvin ja ohjelmaakin on järjestetty. Me omaisetkin vierailemme aika usein. Kotona alkoi olla ahdistunut, yksinäinen, ei huolehtinut syömisestä, hygieniasta tms. Hyvä hoitokoti oli paras ratkaisu ja vointi kohoni, nauttii turvallisuudesta ja huolenpidosta ja ruokaa on viisi kertaa päivässä ja seuraakin tarjolla.

Meillä kävi samalla tavalla. Tai ihan alku oli vaikeaa, koska äidilläni oli sopeutumisvaikeuksia, mutta sitten tilanne parani ja muuttui jopa huomattavasti paremmaksi kuin mitä se oli kotona ollut. Vanhuksilla on todella paljon yksinäisyyttä, joka osaltaan huonontaa kuntoa. Äitini palvelukodissa on aina seuraa ja kaikenlaista kivaa ohjelmaa.[/quote

Meillä oli sama juttu alkuun, kun oli ensin tiapäisessä paikassa, oli lähdössä kotiin ja oli ahdistunut välillä, mutta se vaihe meni nopeasti ohi. T. Tuon aiemman viestin kijoittanut

Lääkkeillä ne tapetaan. Pienelle naiselle määrätään 10 lääkettä, jotta lahjova apteekki saa omansa, niin kukaan ei puolta vuotta kestä. Suomi on ns. sivistysmaa, mutta se ei koske vanhuksia tai muita laitoshoidossa olevia. 

On tosi tavallista.

Yleensä se syy hoitokotiin joutumiselle on juuri perussairauksien  eteneminen/vaikeutuminen. Muutenhan  olisi voinut jatkaa kotona asumista. Esim. muistisairauksissa toimintakyky vaan heikkenee vääjäämättä, tehtiin mitä vain. 

 Joskus akuuttitilanne (esim. sydäninfarkti, keuhkokuume, pyelonefriitti) on saatu hoidettua jossain osastolla tai päivystyksessä ja sieltä hyvin nopeasti (kesken toipumisen) siirretään sitten hoitokotiin. Iäkkäällä ihmisellä toipuminen vie tosi pitkään ja kaikki ei toivu ollenkaan tällaisista vakavista sairauksista. Siitä se alamäki sitten alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kai yleistä, mutta äitini kohdalla tilanne parani. Viihtyy hyvin, syö hyvin ja ohjelmaakin on järjestetty. Me omaisetkin vierailemme aika usein. Kotona alkoi olla ahdistunut, yksinäinen, ei huolehtinut syömisestä, hygieniasta tms. Hyvä hoitokoti oli paras ratkaisu ja vointi kohoni, nauttii turvallisuudesta ja huolenpidosta ja ruokaa on viisi kertaa päivässä ja seuraakin tarjolla.

Meillä kävi samalla tavalla. Tai ihan alku oli vaikeaa, koska äidilläni oli sopeutumisvaikeuksia, mutta sitten tilanne parani ja muuttui jopa huomattavasti paremmaksi kuin mitä se oli kotona ollut. Vanhuksilla on todella paljon yksinäisyyttä, joka osaltaan huonontaa kuntoa. Äitini palvelukodissa on aina seuraa ja kaikenlaista kivaa ohjelmaa.[/quote

Meillä oli sama juttu alkuun, kun oli ensin tiapäisessä paikassa, oli lähdössä kotiin ja oli ahdistunut välillä, mutta se vaihe meni nopeasti ohi. T. Tuon aiemman viestin kijoittanut

Kuinka kauan teillä näitä sopeutumisvaikeuksia ja kotiin lähdön halua on kestänyt?  Omaiseni juuri muuttanut palvelukotiin ja on nyt juuri tällaista.