Lue keskustelun säännöt.
Sinä äiti, joka Korkeasaaressa uhkasit tukistaa lastasi!
28.07.2008 |
Kai tajuat rikkovasi lakia ja vieläpä julkisella paikalla? Mieti vielä, olisiko rakentavampiakin tapoja kasvattaa lasta kuin väkivallalla pelottelu.
Kommentit (38)
vaan lasten oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen. Oikeasti on ihan hirveä periaate elää niin, että kaikki on luvallista kunhan ei jää kiinni. Vanhempien pitäisi tehdä valinnat moraalin ja oikeudenmukaisuuden perusteella eikä sen mukaan, kuinka todennäköisesti poliisi ilmestyy oven taakse. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
intit kamalasti vastaan, kun tuossa joku sulle sanoi, että lakia ei käytännössä valvota.
vaan lasten oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen. Oikeasti on ihan hirveä periaate elää niin, että kaikki on luvallista kunhan ei jää kiinni. Vanhempien pitäisi tehdä valinnat moraalin ja oikeudenmukaisuuden perusteella eikä sen mukaan, kuinka todennäköisesti poliisi ilmestyy oven taakse. :(
Käytä nimimerkkiä tai allekirjoita viestisi, niin ei tartte arpoa. Joka tapauksessa tässä ketjussa on kinattu siitä, joutuuko tukistamisesta vastuuseen vai ei.
Eikä joudu. Toisin kuin joku tässä on kiivaasti vastaan väittänyt.
Se on sitten totaalisen toinen asia, onko SE hyvä asia. MInusta ei ole.
Resurssien puute ei kuitenkaan tee teosta sinänsä yhtään hyväksyttävämpää. Vai tekeeko sinusta? Toisin sanoen, oletko sitä mieltä että lasta saa tukistaa, koska siitä ei kuitenkaan jää käytännössä kiinni?
Minun moraalikäsitykseni mukaan lakia tulee aina noudattaa, vaikka sitä ei pystyttäisi valvomaan. Etenkin tällaisessa asiassa se on erittäin tärkeää, sillä kyse on lapsen ihmisarvon kunnioittamisesta.
24
Selkäsaunallakin olen uhkaillut, mutta eipä ole ollut tarvetta vielä moiseen ryhtyä.
Aina ei voi pelkästään päätä silitellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvin käyttäytyvä aikuinen, joka saa tehdä ihan mitä vain, käyttäytyä julkisilla paikoilla aivan miten sattuu? Jolle vanhempi ei uskalla kuin sanoa että noin ei saa tehdä. Ja lapsi jatkaa ja jatkaa.
En puolusta tukkapöllyä enkä nippailuja, enkä varsinkaan lyömistä, mutta ymmärrän niitä vanhempia, joilla lapset eivät vain ollenkaan tottele ja joskus miljoonannen kieltokerran jälkeen annetaan se luunappi ja sitten lapsi tottelee eikä enää jatkossa käyttäydy sopimattomasti. Lyömistä en hyväksy missään olosuhteissa.
Vai meinaatko että on kaksi vaihtoehtoa: tukistaa tai antaa vapaasti riehua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suuttua lapselleen.
En hyväksy tukistamista, mutta sen ymmärrän, että joskus vain pinna niin palaa, että saattaa uhata sillä.
Ja tässä tapauksessa typerää, koska kuten joku jo sanoikin, aikuisen tulee pystyä tarvittaessa toteuttamaan uhkauksensa. On naiivia ajatella, että voin hyvin uhata tällä, kun ei sitä tarvitse toteuttaa, kun kyllähän tuo lapsi jo sen uhasta tottelee. Mutta mitäs jos ei tottele?
Jos vanhempi ei toteuta uhkaustaan, hänen auktoriteettinsa kärsii lapsen silmissä. Se on sama kuin sanoa, että et saa karkkia ja sitten kun lapsi hetken päästä kinuaa taas, vanhempi antaa periksi. Ei se toimi.
Toinen asia on, ettei lasta tarvitse pahoinpidellä. Ymmärrän tilanteesta pois viemisen tai paikallaan pitämisen, mutta jos tarkoituksella satutetaan vain, koska ei keksitä muuta keinoa, olisi vanhemmat syytä hakea ammattilaisilta tai kirjallisuudesta apua kasvatustyöhönsä. Vaikka itselle ei olisi jäänyt traumoja, ei voi tietää, jääkö kyseiselle lapselle kyseisestä tilanteesta. Yleensähän vanhemmat ovat vielä jollakin tasolla sokeita omalle käytökselleen, joten on vaikea arvioida, oliko kyseinen läppäisy tai tukistus todella tarpeellinen vai ei. Jos ulkopuoliset sen hyväksyvät, nekin vanhemmat, jotka käyttävät väkivaltaa väärin, luulevat toimivansa oikein. Tämän takia on erinomaista, että Suomessa lasten kurittaminen on rikos.
Toinen asia on, jos menee hermot. Kenelle tahansa voi käydä niin, missä tahansa elämänvaiheessa. Jos niin käy, asia selvitetään, eli tekijä osoittaa olevansa pahoillaan ja kertoo, mikä hänet siihen johti. Se on rakentava tapa selvittää liian pitkälle mennyt tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy vaan sanoa että hiukan on suhteellisuudentaju hukassa. Kaikki me tiedämme että hyvä vanhempi kunnioittaa lapsen koskemattomuutta. Mutta ne kärsivät lapset ovat taatusti muualla kun siellä korkeasaaressa näkemäsi lapsirassu- ja jos on näin paljon energiaa niin hakeutukaa ihmeessä jonnekin missä voitte konkreettisesti toimia tukiperheenä tai muulla tavoin apuna. Täällä jeesustelu auttaa ainoastaan omaa superäiti-imagoanne.
Suurimmalla osalla tuntemistani äideistä palaa joskus pinna ja tulee huudettua tyhmyyksiä tai käyttäydyttyä ei niin kasvatusoppaanmukaisesti. Sellaista elämä on. Niiden muutamien tuntemieni äitien, jotka eivät koskaan hermostu, lapset ovat huonosti käyttäytyviä, aikuista kunnioittamattomia, onnettomia ja rajattomia lapsia. Lisäksi minusta tuntuu että nämä äidit salaa vihaavat raivostuttavia lapsiaan.
Tässä maailmassa on aika vaikeaa voida hyvin ja olla esimerkillinen vanhempi kun aikuisten elämäkin on yhtä riistoa ja sontaa usein. Suurin osa elämästä tapahtuu vauva-idyllin ulkopuolella ja on todellakin epätäydellistä.
Itsekin näin eilen kaupassa äidin joka haukkui ja syytteli kolmea lastaan. lapset olivat siistejä ja hyvin pukeutuneita- äiti erittäin homssuinen. Ajattelin että hän on varmasti masentunut tai muuten erittäin kovilla. Mietin mitä voisin tehdä- no saattaisi olla aika loukkaavaa jos joku kaupassa tulisi "auttamaan". Niin vastuuton olin että ajattelin esim. neuvolan osaavan tarttua tilanteeseen, kun äidin väsymys oli niin ilmeistä. Ja varmasti lapset saavat siitä osansa. Enkä minä tiedä missä on se laitos minne kaikkien uupuneiden ja muuten epätäydellisten äitien lapset voitaisiin kerätä saamaan sitä ihanaa ja erinomaista idyllihoitoa??? Ei sellaista ole.
Ja siksi ei pitäisi tuomita ja moralisoida niinkuin täällä tehdään.
oli tehnyt ja miten ap oli siihen tilanteeseen reagoinut. On vaikea kuvitella, että joku tuikituntematon tulisi väliin uhkailemaan, jos itse pitää huolen lapsensa toiminnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tukistaakin voi monella tavalla... Joskus tukistan lastani, mutta se ei tarkoita että revin häntä hiuksista kaikin voimin! Oikeammin sanottuna otan häntä hiuksista kiinni. Lettejä tehdessä sattuu varmasti enemmän kuin tukistaessa! Ja kyllä, joskus uhkaan tukistamisella. Mutta siltikään en todellakaan tuota lapselleni kipua! En edes "tukistaessani".
no huh huh! Kohta varmaan tulee laki jonka jälkeen lapsia ei saa komentaa! Annetaan niiden tehdä just niin ku haluavat. :S
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä mulla ainakin joskus palaa pinna katraaseen, että saatan sanoa ihan kovaankin ääneen, että kohta tulee tukkapöllyä. Kerran olen joutunut oikeasti tukasta nappaamaan lasta vuonna 97, joten siitäkin on jo aikaa, eikä pienemmät siis edes tiedä miltä tukkapölly tuntuu.
kiukettelevalle lapsellle/lapsille tulee vaan joskus julkisella paikallakin vahingossa hermostuttua kovasti ja sillon tulee sanottua asioita.
Ei sanoissa ole mitään laitonta, vai? Hirveä vouhotus mielestäni sanoista. Huomaa, ettei ole vielä omaa katrasta joka saa hermot pintaan.
Väkivallalla en kuitenkaan uhkaa koskaan.
ap
Mutta siltikään en todellakaan tuota lapselleni kipua! En edes "tukistaessani".
Oletko kysynyt lapsiltasi, sattuiko se? Itseäni se ainakin sattui, ja sehän siinä on ideana, että lapsi säikähtää kipua ja jättää siihen johtaneen toiminnan väliin jatkossa.
Vai mikä olisi tukistamisen hyöty, jos se ei sattuisi?
Minusta on suorastaan kuvottavaa lukea, kuinka ihmiset puolustelevat lasten satuttamista. Minä en itse ainakaan lapsena kokenut ansainneeni sitä kipua ja nöyryyttämistä, enkä siksi toivo sitä kellekään muullekaan.
Ja ennen kuin kukaan ehtii huutaa mitään äidin väsymyksestä: kuten sanoin jo tuolla aiemmin (en muista numeroa), ymmärrän sen, että menee hermot. Mutta sen jälkeen asia sovitaan eikä jätetä sikseen, vaikka vanhempi kuinka häpeäisi kontrollin menettämistään. Lapsen täytyy saada tietää, että vanhempi on oikeasti pahoillaan, eikä satuta lasta siksi, että pitäisi siitä, vaan koska on niin väsynyt eikä lapsen tyhmän käytöksen takia jaksanut enää.
43 jatkaa.
Siis jos uhkaan ottaa tottelemattoman lapsen lelun pois onko se laissa määriteltyä henkistäväkivaltaa?
Jos uhkaan perua riehuvan lapsen mielekkään tapahtuman jos käytös ei muutu pahoinpitelenkö silloin henkisesti lastani ja tämä saa ikuisia traumoja?
voit olla varma, että asiaan ei sen kummemmin puututa - jos kyse ei ole jokapäiväisestä ja rajusta toiminnasta ja lapsi oirehdi.
Ihan oikeasti, teillä on osalla aika sadunomainen käsitys todellisuudesta ja siitä, millaiset voimavarat lastensuojelulla on toimia.