Eskari kaverit ja yhteydenotto 0

Ääh, minä en ainakaan työssäkäyvänä jaksa näitä ylimääräisiä säätöjä. Ei mitään henkilökohtaista, mutta ei vaan paukut riitä... En myöskään ihan tajua tätä nykymenoa, että aikuisten on järjestettävä lapsille kavereita.

Meidän perheen kaveripolitiikka on ollut se, että niin kauan kuin lapset eivät itse kykene kulkemaan kavereille kaverikontakteiksi riittää päivähoito-, eskari-, ja myöhemmin koulupäivän kaverit. Arki-illat olivat sisarusten kanssa, harrastuksissa ja mahdollisten naapurissa asuvien kavereiden kanssa. Silloin tällöin viikonloppuisin ja lomilla tavattiin sukulais- tai ystäväperheiden lapsia.

Sitten kun olivat tarpeeksi vanhoja kulkemaan kotipihaa kauemmas saivat kaveerata ihan vapaasti. Sama juttu meille päin, että sitten kun nuo kaverit kykeni olemaan meillä kylässä ilman vanhempiaan, tervetuloa, mutta en jaksanut kaveerata lasten kavereiden vanhempien kanssa, enkä edes sopia kyläilyjä ja järjestää niille aikaa. Silloin harvoin kun arjessa on vähän löysää, en halua käyttää sitä jonkun puolituntemattoman seurassa.

Ööö... Paljonko tuossa tarvitsee tehdä ylimääräistä kuskaikuja??

Meillä ainakin, kun lapset oli eskari-ikäsiä, otettiin kaverilapsi suoraan eskarista mukaan. Ja vietiin illalla kotiin, jos vanhemmat ei itse pystyneet hakemaan.

Meidän lapset introverttejä. Eivät todellakaan jaksaneet kaveerata täyden eskari+hoitopäivän jälkeen enää muiden kuin toustensa kanssa, vaikka eskärissa ja päikyssä muiden kanssaan mielellään leikkivätkin.

Kohteliasta olisi arvostaa kaveerauskutsua, vaikkei koskaan menisi tai kutsuisi kylään. Jos vanhemmat ovat tavanneet eskarin pihassa tai naulakolla, voi kiitoksen ilmaista heti suusanallisesti. Jos kotiin on tullut viestilappu tms. on korrektia reagoida vaikka tekstiviestillä ystävälliseen sävyyn, oli kiinnostusta kyläilyyn tai ei. Käytöstavat. 

Itse voin kertoa, että kaverikyläily on hieman rasittavaa (kyytiminen tai "emännöinti"), mutta harvakseltaan onnistuu ja pidän lasten kaverisuhteita tärkeinä. Lapset näkevät onneksi kavereita paitsi eskarissa/koulussa, myös harrastuksissa ja joissain muissakin vapaa-ajan tilanteissa.

Meillä lapset ovat kyläilleet kavereiden luona vasta koulussa. Eka luokan kevät kaudella ekan kerran. Kun osaavat itse kulkea kaverin luo. Joskus kyydillä on päässyt. Pienempänä on riittänyt sisarusten ja ystäväperheiden lasten kanssa leikkiminen.

Mielestäni alle kouluikäinen on vielä liian pieni menemään tuntemattoman kotiin ilman vanhempaa, enkä kyllä itse vanhempana lähtisi tuntemattoman kotiin.

Monet eivät tajua, jos ei sano pahasti. Riippakiviin auttaa vain täydellinen välien katkaisu. Kokemusta on.