Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kokemuksia koiran käytöshäiriöstä

Vierailija
03.03.2020 |

Oletteko törmänneet tai omistaneet itse koiran jolla on ollut agressiivisuutta, käytöshäiriötä tai luonnevikaa? Kuinka on ilmennyt ja oletteko joutuneet lopettamaan koiraa, jolla käytösongelmia on ollut?

Itse tuskailen nyt arvaamattoman koiran kohtalon kanssa, kun joudun koirasta luopumaan ja mietin vaihtoehtoja. Armeliainta varmaan on lopettaa kovia kokenut koira, joka ei päästään ole ihan terve. Itse pärjäsin koiran kanssa yksin erakoitumalla, mutta elämäntilanteiden muututtua se ei ole enää mahdollista. Oletteko joutuneet tekemään vaikeita ratkaisuja? Tällä koiralla traumoja menneisyydestä, joista ei yrityksistä huolimatta ole kokonaan päässyt eroon.

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
2/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäli et tunne ketään kuka pärjää koiran kanssa ja olisi valmis ottamaan omakseen, niin koiran kannalta parempi lopetus kuin joutua kiertoon taas.

Itsellä kokemusta toisten rikkomista koirista ja ikinä en antaisi eteenpäin vaan hoidan loppuun asti ottamani eläimen.

Minulla elämäntilanteet elää olemassa olevien ehdoilla eli omaani en lopettaisi, mutta mieti tarkkaan onko koiralle parasta lopetus kuitenkin.

Vierailija
4/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikäli et tunne ketään kuka pärjää koiran kanssa ja olisi valmis ottamaan omakseen, niin koiran kannalta parempi lopetus kuin joutua kiertoon taas.

Itsellä kokemusta toisten rikkomista koirista ja ikinä en antaisi eteenpäin vaan hoidan loppuun asti ottamani eläimen.

Minulla elämäntilanteet elää olemassa olevien ehdoilla eli omaani en lopettaisi, mutta mieti tarkkaan onko koiralle parasta lopetus kuitenkin.

Juuri näin. Tosin jos koira on peräisin eläinsuojelujärjestöltä, niin he yleensä yrittävät etsiä koiralle uuden kodin tai se voi asua sijaiskodissa elämänsä loppuun asti. Sijaiskodit pärjäävät hyvin vaikeidenkin koirien kanssa kyllä, koska tutussa ympäristössä kokeneissa käsissä vaikean koiran käytös voi olla kohtuullisen ok. Myös iso koiralauma voi auttaa koiraa (antaa turvaa) tapauksesta riippuen.

Vierailija
5/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Vierailija
6/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tunne ketään kuka koiran haluaisi ja en tosiaan tiedä, enkä luota, että koiran ongelmia ymmärtäviä ihmisiä on paljoakaan vailla koiraa.

Ei tule toimeen toisten koirien kanssa ollenkaan. On elekieleltään jotenkin puutteellinen, joka saa toiset koirat syttymään ja haastaa itsekin riitaa.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Vierailija
8/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tunne ketään kuka koiran haluaisi ja en tosiaan tiedä, enkä luota, että koiran ongelmia ymmärtäviä ihmisiä on paljoakaan vailla koiraa.

Ei tule toimeen toisten koirien kanssa ollenkaan. On elekieleltään jotenkin puutteellinen, joka saa toiset koirat syttymään ja haastaa itsekin riitaa.

Ap

Tietyt koirat ovat tosiaan tuollaisia etteivät tule toimeen juuri kenenkään kanssa, silloin tilanne on vielä hankalampi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Koira on 8v, joista on ollut minulla 5 vuotta. Jaksaisin pitää koiraa, jos elämäntilanteeni sen sallisi, mutta koirasta on tullut arvaamaton ja vaarallinen myös lapsiani kohtaan, joten en voi ottaa riskejä sen suhteen.

Yritän vain takoa itselleni päähän, että lopettaminen on oikea ratkaisu arvaamattomalle koiralle. Meillä on ollut yhdessä monia hyviä vuosia, joten en voi tosiaan sulkea terveydellisiäkään ongelmia pois, vaikka koiraa olen eläinlääkärissä juoksuttanutkin.

Ap

Vierailija
10/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hmm, mikset antaisi / myisi koiraa jollekin kaltaiselleni erakolle, jolla on koirakokemusta? Itselläni on ollut pitkään terrierejä, joille kuvaamasi käytös varsinkin uroksilla on ihan tavallista eikä edes mikään ongelma. Niitä ei koirapuistoihin viedä eikä päästetä noin vaan toisten urosten luo. Eikä kaikkia narttujenkaan. Ei minusta yhtään mikään ongelma. Itsekin olen ääriepäsosiaalinen, joten hyvä vaan että koiraa ei tarvi päästää muita nuuhkimaan (ja joutua small talkaamaan samalla itse omistajan kanssa) eikä tarvi mennä koirapuistoihin vaan saa yksin tarpoa metsissä. Tällä hetkellä minulla ei ole koiraa vanhuksen (uros-walesinterrieri) kuoltua vanhuuteen ja munuais- ja sydänongelmiin 15,5 vuoden iässä keväällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, kun sinulla on lapsia, ehdoton juttu on että koiran pitää päästä teiltä pois. Se on sitten eri asia onko lopettaminen ainoa vaihtoehto. On myös ihmisiä, joita ei haittaa että koira ei tule toimeen muiden koirien kanssa, ja joilla ei ole itsellä lapsia (eikä tule).

Vierailija
12/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap, kun sinulla on lapsia, ehdoton juttu on että koiran pitää päästä teiltä pois. Se on sitten eri asia onko lopettaminen ainoa vaihtoehto. On myös ihmisiä, joita ei haittaa että koira ei tule toimeen muiden koirien kanssa, ja joilla ei ole itsellä lapsia (eikä tule).

Koira on sijoituksessa jo muualla, mutta ei voi pitkäksi aikaa jäädä. Tämä kun on tosiaan arvaamaton myös aikuisia ihmisiä kohtaan. Ennen juuri lapset ovat olleetkin tämän koiran mielestä parasta mitä on.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Koira on 8v, joista on ollut minulla 5 vuotta. Jaksaisin pitää koiraa, jos elämäntilanteeni sen sallisi, mutta koirasta on tullut arvaamaton ja vaarallinen myös lapsiani kohtaan, joten en voi ottaa riskejä sen suhteen.

Yritän vain takoa itselleni päähän, että lopettaminen on oikea ratkaisu arvaamattomalle koiralle. Meillä on ollut yhdessä monia hyviä vuosia, joten en voi tosiaan sulkea terveydellisiäkään ongelmia pois, vaikka koiraa olen eläinlääkärissä juoksuttanutkin.

Ap

Arvaamaton koira voi olla ihan ok oikeassa ympäristössä, mutta ymmärrän täysin, ettet voi ottaa riskiä lasten kanssa. Onko koira pieni, suuri vai keskikokoinen? Pienet koirat löytävät uuden kodin ja sijaiskodin helpommin kuin suuret, koska ne eivät voi aiheuttaa niin isoja vammoja lauman muille koirille, jos vahinko sattuu. Itse tosin en ota pieniä koiria lainkaan, vaan ainoastaan "omia rotujani/niiden sekoituksia", jotka tunnen. Jos olet ottanut tämän joltain yhdistykseltä, niin sinuna ottaisin sinne yhteyttä. Jos taas olet ottanut koiran myynti-ilmoiutksen kautta, niin lopettaminen on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, koska mahdollisuutesi varmistua kodin sopivuudesta ovat aika pienet.

Vierailija
14/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Koira on 8v, joista on ollut minulla 5 vuotta. Jaksaisin pitää koiraa, jos elämäntilanteeni sen sallisi, mutta koirasta on tullut arvaamaton ja vaarallinen myös lapsiani kohtaan, joten en voi ottaa riskejä sen suhteen.

Yritän vain takoa itselleni päähän, että lopettaminen on oikea ratkaisu arvaamattomalle koiralle. Meillä on ollut yhdessä monia hyviä vuosia, joten en voi tosiaan sulkea terveydellisiäkään ongelmia pois, vaikka koiraa olen eläinlääkärissä juoksuttanutkin.

Ap

Jos koira on vaarallinen oman perheenkin lapsille, niin tiedät kyllä mitä täytyy tehdä. Täällä kyselemällä saa usein vaan kakkaa niskaansa. Kamala päätöshän se on mutta joskus ainoa vaihtoehto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Koira on 8v, joista on ollut minulla 5 vuotta. Jaksaisin pitää koiraa, jos elämäntilanteeni sen sallisi, mutta koirasta on tullut arvaamaton ja vaarallinen myös lapsiani kohtaan, joten en voi ottaa riskejä sen suhteen.

Yritän vain takoa itselleni päähän, että lopettaminen on oikea ratkaisu arvaamattomalle koiralle. Meillä on ollut yhdessä monia hyviä vuosia, joten en voi tosiaan sulkea terveydellisiäkään ongelmia pois, vaikka koiraa olen eläinlääkärissä juoksuttanutkin.

Ap

Arvaamaton koira voi olla ihan ok oikeassa ympäristössä, mutta ymmärrän täysin, ettet voi ottaa riskiä lasten kanssa. Onko koira pieni, suuri vai keskikokoinen? Pienet koirat löytävät uuden kodin ja sijaiskodin helpommin kuin suuret, koska ne eivät voi aiheuttaa niin isoja vammoja lauman muille koirille, jos vahinko sattuu. Itse tosin en ota pieniä koiria lainkaan, vaan ainoastaan "omia rotujani/niiden sekoituksia", jotka tunnen. Jos olet ottanut tämän joltain yhdistykseltä, niin sinuna ottaisin sinne yhteyttä. Jos taas olet ottanut koiran myynti-ilmoiutksen kautta, niin lopettaminen on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, koska mahdollisuutesi varmistua kodin sopivuudesta ovat aika pienet.

Keskikokoinen. Rotujen suhteen ei välttämättä ole kovinkaan monen mieleen. Riistaviettinen, kun on. Harmittaa niin vietävästi, kun koiraa ottaessa päätin, että tulen olemaan sen viimeinen koti ja parhaani teen. Parhaani olen tehnytkin, mutta silti päätös on hankala. Yhdistys on tainnut lopettaa toimintansa, kun en löydä enää yhteystietoja tai sivuja mistään.

Ap

Vierailija
16/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
17/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Koira on 8v, joista on ollut minulla 5 vuotta. Jaksaisin pitää koiraa, jos elämäntilanteeni sen sallisi, mutta koirasta on tullut arvaamaton ja vaarallinen myös lapsiani kohtaan, joten en voi ottaa riskejä sen suhteen.

Yritän vain takoa itselleni päähän, että lopettaminen on oikea ratkaisu arvaamattomalle koiralle. Meillä on ollut yhdessä monia hyviä vuosia, joten en voi tosiaan sulkea terveydellisiäkään ongelmia pois, vaikka koiraa olen eläinlääkärissä juoksuttanutkin.

Ap

Arvaamaton koira voi olla ihan ok oikeassa ympäristössä, mutta ymmärrän täysin, ettet voi ottaa riskiä lasten kanssa. Onko koira pieni, suuri vai keskikokoinen? Pienet koirat löytävät uuden kodin ja sijaiskodin helpommin kuin suuret, koska ne eivät voi aiheuttaa niin isoja vammoja lauman muille koirille, jos vahinko sattuu. Itse tosin en ota pieniä koiria lainkaan, vaan ainoastaan "omia rotujani/niiden sekoituksia", jotka tunnen. Jos olet ottanut tämän joltain yhdistykseltä, niin sinuna ottaisin sinne yhteyttä. Jos taas olet ottanut koiran myynti-ilmoiutksen kautta, niin lopettaminen on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, koska mahdollisuutesi varmistua kodin sopivuudesta ovat aika pienet.

Keskikokoinen. Rotujen suhteen ei välttämättä ole kovinkaan monen mieleen. Riistaviettinen, kun on. Harmittaa niin vietävästi, kun koiraa ottaessa päätin, että tulen olemaan sen viimeinen koti ja parhaani teen. Parhaani olen tehnytkin, mutta silti päätös on hankala. Yhdistys on tainnut lopettaa toimintansa, kun en löydä enää yhteystietoja tai sivuja mistään.

Ap

Säähän olit jo päättänyt, että kotisi on koiralle viimeinen ja parhaasi teet. Älkää hyvät ihmiset laittako näitä ongelmakoiria kiertoon.

Vierailija
18/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Koira on 8v, joista on ollut minulla 5 vuotta. Jaksaisin pitää koiraa, jos elämäntilanteeni sen sallisi, mutta koirasta on tullut arvaamaton ja vaarallinen myös lapsiani kohtaan, joten en voi ottaa riskejä sen suhteen.

Yritän vain takoa itselleni päähän, että lopettaminen on oikea ratkaisu arvaamattomalle koiralle. Meillä on ollut yhdessä monia hyviä vuosia, joten en voi tosiaan sulkea terveydellisiäkään ongelmia pois, vaikka koiraa olen eläinlääkärissä juoksuttanutkin.

Ap

Arvaamaton koira voi olla ihan ok oikeassa ympäristössä, mutta ymmärrän täysin, ettet voi ottaa riskiä lasten kanssa. Onko koira pieni, suuri vai keskikokoinen? Pienet koirat löytävät uuden kodin ja sijaiskodin helpommin kuin suuret, koska ne eivät voi aiheuttaa niin isoja vammoja lauman muille koirille, jos vahinko sattuu. Itse tosin en ota pieniä koiria lainkaan, vaan ainoastaan "omia rotujani/niiden sekoituksia", jotka tunnen. Jos olet ottanut tämän joltain yhdistykseltä, niin sinuna ottaisin sinne yhteyttä. Jos taas olet ottanut koiran myynti-ilmoiutksen kautta, niin lopettaminen on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, koska mahdollisuutesi varmistua kodin sopivuudesta ovat aika pienet.

Keskikokoinen. Rotujen suhteen ei välttämättä ole kovinkaan monen mieleen. Riistaviettinen, kun on. Harmittaa niin vietävästi, kun koiraa ottaessa päätin, että tulen olemaan sen viimeinen koti ja parhaani teen. Parhaani olen tehnytkin, mutta silti päätös on hankala. Yhdistys on tainnut lopettaa toimintansa, kun en löydä enää yhteystietoja tai sivuja mistään.

Ap

Säähän olit jo päättänyt, että kotisi on koiralle viimeinen ja parhaasi teet. Älkää hyvät ihmiset laittako näitä ongelmakoiria kiertoon.

Tämä. Silkkaa kärsimystä koiralle. Voi olla, että nyt on tullut aika vain pistää omat tunteet sivuun, ajatella koiran parasta. Koiran, joka todennäköisesti on jo vuosia elänyt jatkoajalla luonasi.

Vierailija
19/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopettaminen vaikuttaisi järkevältä, kun sulkee tunteet pois. Jos jostain koti löytyisi, olisi aina riski milloin aiheuttaa vakavaa vahinkoa, jaksaako uusi koti kuitenkaan vaan laittaako vielä kiertoon, koira tuskin nauttii elämästään jne. Jos elimellinen vika löytyisi, olisiko oikein pistää luonnehäiriöistä koiraa mahdollisesti pitkiin, kivuliaisiin hoitoihin. Sinä olet tehnyt parhaasi ja voisit yhteisen matkan myös päättää arvokkaasti. Voimia päätöksen tekoon!

Vierailija
20/24 |
03.03.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta, mutta en ole joutunut lopettamaan. Olen työskennellyt tällaisten koirien parissa ja tiedän, että joskus on parempi luovuttaa koirankin kannalta, jos kyseessä on hermorakenteeltaan hyvin heikko koira. ADHD, arkuus ja terävyys (taipumus reagoida aggressiolla hyvin nopeasti) on esimerkiksi sellainen yhdistelmä, jolloin koiralle on vaikea saada sopivaa kotia ja sopiva kotikin joutuu käyttämään ärsykkeitä sisältävässä tilanteessa kuonokoppaa ja koiran eristämistä.

Sen sijaan reviiriaggressio ja erilaiset hallinnan ongelmat (käytösongelmat, ongelmat ohjaamisessa) luonteeltaan kovalla ja peräänantamattomalla koiralla paranevat täysin, jos koira löytää oikean omistajan. Tällainen koira ei ole koskaan arvaamaton, vaan siitä näkee, että se aikoo purra. Hyvin harva koira on arvaamaton, sillä koiran olemassaolo perustuu sen osaamalle kielelle, kehon kielelle ja ääntelylle.

Tällä koiralla on tosiaan todella heikko hermorakenne. On resquekoira ja tausta on tuntematon. Olen elänyt tähän asti aikalailla koiran ehdoilla, mutta nyt en tosiaan enää tähän kykene. Koira tosiaan on arvaamaton ja nykyään sen käytöstä ei voi edes lukea. Ei anna ennalta mitään merkkiä esimerkiksi vieraan näykkäisemisestä. Ei murise, eikä väistele.

Terveydelliset ongelmat eivät olen pois suljettu, kun ikääkin alkaa olemaan.

Ap

Minkä verran koiralla on ikää? Itselleni on tullut vanhimmillaan 11-vuotias koira, joka eli vuoden ja jouduttiin lopettamaan sisäelinsairauksien vuoksi. Vanhalta koiralta ei voi enää kovin paljon muutoksia vaatia, vaan sille täytyy järjestää vain mahdollisimman stressitön ympäristö.

 Jos vielä jaksat koiraa pitää, niin älä stressaa koiran käytöksestä, vaan pidä se vain suosiolla vieraista erillään ja käytä kuonokoppaa rappukäytävissä ja muissa tilanteissa, joissa näykkäämistä voi tapahtua. Jos koira on rescue, niin yhdistys varmaankin ottaa sen takaisin hoiviinsa. Suurin osa sijaiskodeista kuten itsekin asun syvällä maaseudulla, missä koiran ei tarvitse koskaan kohdata muita kuin perheenjäseniä, ellei se pysty siihen, koten koira varmaan pääsee sellaiseen paikkaan, jos paikkoja on vain vapaana. Monet yhdistykset velvoittavat pitämään koiraa, kunnes paikka löytyy. Mutta en tuomitse sitäkään, jos päädyt koiran lopettamiseen, sillä sopeutuminen uuteen paikkaan ja isoon laumaan on rasitus, jos koira alkaa olla jo iäkäs ja sairas.

Koira on 8v, joista on ollut minulla 5 vuotta. Jaksaisin pitää koiraa, jos elämäntilanteeni sen sallisi, mutta koirasta on tullut arvaamaton ja vaarallinen myös lapsiani kohtaan, joten en voi ottaa riskejä sen suhteen.

Yritän vain takoa itselleni päähän, että lopettaminen on oikea ratkaisu arvaamattomalle koiralle. Meillä on ollut yhdessä monia hyviä vuosia, joten en voi tosiaan sulkea terveydellisiäkään ongelmia pois, vaikka koiraa olen eläinlääkärissä juoksuttanutkin.

Ap

Arvaamaton koira voi olla ihan ok oikeassa ympäristössä, mutta ymmärrän täysin, ettet voi ottaa riskiä lasten kanssa. Onko koira pieni, suuri vai keskikokoinen? Pienet koirat löytävät uuden kodin ja sijaiskodin helpommin kuin suuret, koska ne eivät voi aiheuttaa niin isoja vammoja lauman muille koirille, jos vahinko sattuu. Itse tosin en ota pieniä koiria lainkaan, vaan ainoastaan "omia rotujani/niiden sekoituksia", jotka tunnen. Jos olet ottanut tämän joltain yhdistykseltä, niin sinuna ottaisin sinne yhteyttä. Jos taas olet ottanut koiran myynti-ilmoiutksen kautta, niin lopettaminen on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, koska mahdollisuutesi varmistua kodin sopivuudesta ovat aika pienet.

Keskikokoinen. Rotujen suhteen ei välttämättä ole kovinkaan monen mieleen. Riistaviettinen, kun on. Harmittaa niin vietävästi, kun koiraa ottaessa päätin, että tulen olemaan sen viimeinen koti ja parhaani teen. Parhaani olen tehnytkin, mutta silti päätös on hankala. Yhdistys on tainnut lopettaa toimintansa, kun en löydä enää yhteystietoja tai sivuja mistään.

Ap

Kirjoittaja 19:n kanssa samaa mieltä. Jos yhdistys on toimintansa lopettanut, niin on vaikea löytää sijoituskotiakaan (yhdistys maksaa koiran kulut). En itse koskaan myisi koiraa ilmoituksella, koska koira on lain silmissä tavaraan verrattava. Sen jälkeen kun koira on lähtenyt luotasi kiertoon, on mahdollisuutesi vaikuttaa mitä koiralle tapahtuu aika lailla nolla. Koira ei lopetuksesta kärsi, vaan se saa arvokkaan lopun. Kun tiedät tehneesi parhaasi ja yrittäneesi kaikkesi, ei ole syytä soimata itseään mistään. Kaikki, joilla on koirista paljon kokemusta, ymmärtävät kyllä ratkaisusi, kun se on punnittu ja perustuu tosiasioihin.