Voi paska, mä oon paksuna
Menkat myöhässä kolmisen päivää kalenterin mukaan. Tein sit testin. Paksuna ollaan. Tein toisen. Edelleen paksuna. Voi paska.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä. Se varmasti ensin tuntuu ahdistavalta, mutta jonkin ajan päästä pyörittelet silmiäsi reaktiollesi. Hyvin se menee, lapsi tulee varmasti olemaan rakastettu ja ihana!
Nim. Kokemuksen rintaääni
Meinaatko? Mut oliko teillä sit mies vaan yhden lapsen kannalla? Siis minäkin olin alunperin. Lobbasin tätä yhtä vuosi tolkulla. Mieli ei ole miehellä kääntynyt, eikä todnäk käänny. En mä häntä syytä. Nämä on henkilökohtaisia juttuja kummiskin, ja itsepä hänet olen puolisokseni valinnut. En vaan tiedä, miten tästä nyt saatais meidän vauva aikaiseksi. Eikä mua nyt varsinaisesti ahdista, onneksi, on vaan sellainen aika neutraali olo, sellainen jaaahas-fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä. Se varmasti ensin tuntuu ahdistavalta, mutta jonkin ajan päästä pyörittelet silmiäsi reaktiollesi. Hyvin se menee, lapsi tulee varmasti olemaan rakastettu ja ihana!
Nim. Kokemuksen rintaääniMeinaatko? Mut oliko teillä sit mies vaan yhden lapsen kannalla? Siis minäkin olin alunperin. Lobbasin tätä yhtä vuosi tolkulla. Mieli ei ole miehellä kääntynyt, eikä todnäk käänny. En mä häntä syytä. Nämä on henkilökohtaisia juttuja kummiskin, ja itsepä hänet olen puolisokseni valinnut. En vaan tiedä, miten tästä nyt saatais meidän vauva aikaiseksi. Eikä mua nyt varsinaisesti ahdista, onneksi, on vaan sellainen aika neutraali olo, sellainen jaaahas-fiilis.
Olin ITSE todella toista lasta vastaan, varsinkin sillä hetkellä ja siinä elämäntilanteessa. Etukäteen asiat tuntuvat kuitenkin aina vaikeammilta kuin käytännössä, ja vaikka vaikeita aikojakin oli, vahinko oli aivan loistava (ja loppujen lopuksi ajoitus myös). Rakastaako mies esikoista? Silloin tästä toisesta tuskin tulee vähemmän tärkeä. Kunnalta voi kysellä apua, jos tuntuu että tukiverkostoa ei ole. Tai jotain varamummoa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se siitä. Se varmasti ensin tuntuu ahdistavalta, mutta jonkin ajan päästä pyörittelet silmiäsi reaktiollesi. Hyvin se menee, lapsi tulee varmasti olemaan rakastettu ja ihana!
Nim. Kokemuksen rintaääniMeinaatko? Mut oliko teillä sit mies vaan yhden lapsen kannalla? Siis minäkin olin alunperin. Lobbasin tätä yhtä vuosi tolkulla. Mieli ei ole miehellä kääntynyt, eikä todnäk käänny. En mä häntä syytä. Nämä on henkilökohtaisia juttuja kummiskin, ja itsepä hänet olen puolisokseni valinnut. En vaan tiedä, miten tästä nyt saatais meidän vauva aikaiseksi. Eikä mua nyt varsinaisesti ahdista, onneksi, on vaan sellainen aika neutraali olo, sellainen jaaahas-fiilis.
Olin ITSE todella toista lasta vastaan, varsinkin sillä hetkellä ja siinä elämäntilanteessa. Etukäteen asiat tuntuvat kuitenkin aina vaikeammilta kuin käytännössä, ja vaikka vaikeita aikojakin oli, vahinko oli aivan loistava (ja loppujen lopuksi ajoitus myös). Rakastaako mies esikoista? Silloin tästä toisesta tuskin tulee vähemmän tärkeä. Kunnalta voi kysellä apua, jos tuntuu että tukiverkostoa ei ole. Tai jotain varamummoa tms.
No niinhän se on, et asioilla on tapana ratkaista itsensä. Yhdessä täs nyt kummiskin hölmöiltiin. Juu, kylhän rakastaa <3 Hän on hyvä isä. Mut ymmärrän hänen pointin, et raskasta tulisi olemaan, eikä varsinaisesti houkuttele uudelleen ryhtymään.. Jotenkin katsoisin, et naisena olisi helpompi muuttaa mieltään, siis sitähän se biologia ja raskaushormonit tekee.. Mut miehelle ei tuu raskaushormoonei, valitettavasti. Raskausmasusta toki tykkää, ei siinä mitään. Kiitos vertaistuesta <3 Ja tuo kunnalta apua + varamummo oli tosi hyvä pointti, kiitos siitä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon!
Kiitos!
Tääkin oli tosi kauniisti sanottu, kiitos. Tiedän, et mieskin on vielä astetta enemmän vain yhden lapsen kannalla, kuin mitä minä.