Onko sinusta oikein että tyttö saa huonon maineen ja joutuu kiusatuksi vaikka ei olisi harrastanut seksiä?

Mistä sä oikein puhut? Ketään ei saa kiusata, seksin harrastamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Jos lapsi oireilee noin, hän tarvitsee apua. Lähinnä noin nuoren seurustelu kuulostaa huolestuttavalta, samoin kaveripiirin välit vaikuttavat tulehtuneen ja meno kuulostaa muutenkin epäterveeltä.

Tämä on aikuisten ihmisten keskustelupalsta. Kiusaaminen ei tietenkään ole oikein, puhu siitä vaikka koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle.

Eli siis tämä lapsi on kiusannut muita ja nyt saa samalla mitalla takaisin ja onko se oikein? Ei ja kyllä. Parempi opettaa maailman tavoille heti, että jokaiselle se opettaja lopulta löytyy. Kiusaaminen ei kuitenkaan ikinä ole oikein.  Jutun opetus on se, että älä ole k usipää niin elämä on paljon helpompaa. 

Ei oikeuta väkivaltaa ja kiusaamista, ei tietenkään. Tottakai aikuistuu kuten muutkin. Samantekevää harrastiko seksiä, kiusata ei saa.

En pidä tuollaisesta ihmisestä enkä usko että voi muuttua. Minua kiusasi tuon tyyppinen tyttö koulussa. Kerran menetin hermot häneen ja kostin haukkumalla huoraksi, hänellä siis tosi seksuaaliset jutut mutta tietenkään ei ollut varmaan harrastanut seksiä vielä. Hän uhriutui täysin ja tietysti jouduin pyytämään anteeksi itku silmässä tekoani. Mutta tämä tyttö oli aina ollut kiero ja lähinnä vain oikeutti tuon jälkeen käytöksensä joka jatkui, ellei jopa pahentunut. En minä välitä onko jollain poikaystäviä tai ei, mutta jos kiusaa ensin muita puhumalla selän takana pahaa ja naureskelemalla niin kyllä sitä käytöstä voi ns.peilata takaisin. Mutta maailma on epäreilu. Ei se oikein toiminut omalla kohdalla, tyyppi ei tajunnut olevansa itse ensin ilkeä, tai sitten oli narsisti ja nautti tilanteesta. Tiedän että nykyään hän uhriutuu yhä ja kertoo tarinaa että oli kiusattu.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sä oikein puhut? Ketään ei saa kiusata, seksin harrastamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Jos lapsi oireilee noin, hän tarvitsee apua. Lähinnä noin nuoren seurustelu kuulostaa huolestuttavalta, samoin kaveripiirin välit vaikuttavat tulehtuneen ja meno kuulostaa muutenkin epäterveeltä.

Jos ketään ei saa kiusata niin miksi silti osa joutuu kiusatuksi? Miksi puhutaan että ansaitsi tulla kiusatuksi, miksi on hyväksytympää kiusata jos joku mokailee kuin taas että kiusattaisiin pelkästään ulkonäöstä? Jos tuon tytön käytös on epätervettä, niin mikä siihen epäterveeseen käytökseen ois voinut johtaa? Ennen kaikkea jos ihmisellä on jo mielenterveysongelmia niin eikö silloin ole tupla väärin kiusata?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aikuisten ihmisten keskustelupalsta. Kiusaaminen ei tietenkään ole oikein, puhu siitä vaikka koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle.

Olen aikuinen ja pohdin täällä omaa menneisyyttäni.

Vanhat sanonnat sisältävät hämmästyttävän paljon totuuksia. Tähän sopii seuraava: Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Vierailija kirjoitti:

Eli siis tämä lapsi on kiusannut muita ja nyt saa samalla mitalla takaisin ja onko se oikein? Ei ja kyllä. Parempi opettaa maailman tavoille heti, että jokaiselle se opettaja lopulta löytyy. Kiusaaminen ei kuitenkaan ikinä ole oikein.  Jutun opetus on se, että älä ole k usipää niin elämä on paljon helpompaa. 

Entä jos tuolla tytöllä ei ollut tarkoitusta olla k usipää, entä jos hän vaan meni omien tunteidensa kanssa solmuun? Ihastui helposti ja näki monissa pojissa hyvää... siksi aloitti aina lennosta uuden kanssa parisuhteen ja seurustelusta tuli myös aikuismainen olo... kun ystävät oli muutaman vuoden vanhempia ja ylä-asteella, polttivat, dokasivat, tekivät fritsuja ja tämä tyttö ei uskaltanut niin yritti esittää kovista toisella tavalla puhumalla muista seläntakana pahaa ja saamalla hyväksyntää kertomalla salaisuuksia? siinä kaveriporukassa muutkin puhui toisista seläntakana pahaa, mutta tämä tyttö eniten... vikaa varmasti omasta luonteesta myös löytyy koska kierous mutta voisiko nämä asiat laittaa myös epäkypsyyden piikkiin ja onko pakko olla paha ihminen jos on käyttäytynyt noin, voiko tästä tytöstä löytyä myös se tunteellinen ja empaattinen puoli?

Vierailija kirjoitti:

En pidä tuollaisesta ihmisestä enkä usko että voi muuttua. Minua kiusasi tuon tyyppinen tyttö koulussa. Kerran menetin hermot häneen ja kostin haukkumalla huoraksi, hänellä siis tosi seksuaaliset jutut mutta tietenkään ei ollut varmaan harrastanut seksiä vielä. Hän uhriutui täysin ja tietysti jouduin pyytämään anteeksi itku silmässä tekoani. Mutta tämä tyttö oli aina ollut kiero ja lähinnä vain oikeutti tuon jälkeen käytöksensä joka jatkui, ellei jopa pahentunut. En minä välitä onko jollain poikaystäviä tai ei, mutta jos kiusaa ensin muita puhumalla selän takana pahaa ja naureskelemalla niin kyllä sitä käytöstä voi ns.peilata takaisin. Mutta maailma on epäreilu. Ei se oikein toiminut omalla kohdalla, tyyppi ei tajunnut olevansa itse ensin ilkeä, tai sitten oli narsisti ja nautti tilanteesta. Tiedän että nykyään hän uhriutuu yhä ja kertoo tarinaa että oli kiusattu.

Yritin myös vältellä tätä tyttöä aina parhaani mukaan, koska hän oli epäluotettava ja ilkeämielinen. Mutta hän tunki samaan harrastukseenkin kanssani ja oli samalla luokalla, usein myös keksi tapoja nolata minua luokan edessä. Itse olin sellainen hiljainen kiltti tyttö, tästä monesti keksi jotain vittuiltavaa myös. Kun minua kiusattiin vakavasti yläkoulussa ja opettaja otti minut keskusteluun, tämä ilkeä tyttö odotti virnuillen luokan oven takana minua. Hän myös yritti lähestyä facebookissa joskus kun oltiin aikuisia. En tajua! Ei oltu koskaan mitään kavereita eikä mitenkään muuten tekemisissä hänen ilkeilyjen lisäksi. En oikeasti tuntenut koko ihmistä eikä hän minua. Miksi häiriköi vuosienkin jälkeen? Itselle kouluajat on kaukaisia jo. Kaiken lisäksi hänen fb oli täynnä kiusaaminen on väärin ja olin kiusattu tekstejä. Minusta hän vaikutti lähinnä persoonallisuushäiriöiseltä ja yritti manipuloida jopa aikuisena minua syyllistymään tuosta yhdestä kerrasta kun annoin takaisin. Toki en tiedä hänen elämäntarinaa sen kummemmin. Ehkä häntä kiusasi joku muukin jossain. Minä näin hänet häijynä kiusaajapersoonana. Ekan kerran hän kiusasi minua ekalla luokalla, muistan tilanteen tosi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli siis tämä lapsi on kiusannut muita ja nyt saa samalla mitalla takaisin ja onko se oikein? Ei ja kyllä. Parempi opettaa maailman tavoille heti, että jokaiselle se opettaja lopulta löytyy. Kiusaaminen ei kuitenkaan ikinä ole oikein.  Jutun opetus on se, että älä ole k usipää niin elämä on paljon helpompaa. 

Entä jos tuolla tytöllä ei ollut tarkoitusta olla k usipää, entä jos hän vaan meni omien tunteidensa kanssa solmuun? Ihastui helposti ja näki monissa pojissa hyvää... siksi aloitti aina lennosta uuden kanssa parisuhteen ja seurustelusta tuli myös aikuismainen olo... kun ystävät oli muutaman vuoden vanhempia ja ylä-asteella, polttivat, dokasivat, tekivät fritsuja ja tämä tyttö ei uskaltanut niin yritti esittää kovista toisella tavalla puhumalla muista seläntakana pahaa ja saamalla hyväksyntää kertomalla salaisuuksia? siinä kaveriporukassa muutkin puhui toisista seläntakana pahaa, mutta tämä tyttö eniten... vikaa varmasti omasta luonteesta myös löytyy koska kierous mutta voisiko nämä asiat laittaa myös epäkypsyyden piikkiin ja onko pakko olla paha ihminen jos on käyttäytynyt noin, voiko tästä tytöstä löytyä myös se tunteellinen ja empaattinen puoli?

En tiedä eikä kiinnosta, onhan tuollaiset varmaan läheisilleen erilaisia.

Kiusattu, älä reagoi mitenkään. Se on juuri se reaktio mitä kiusaaja hakee. Se että näkee sinut kiukkuisena, ahdistuneena. Heidän tarkoitus on tehdä muiden olo epämukavaksi.

Vika on lähtökohtaisesti aina kiusaajassa, ei kiusatussa. Kaikenikäisillä.

Kuulostaa erikoiselta. Missä päin 11-12 vuotiaat seurustelevat ja iskevät varattuja? Ja tuohon, että voiko aikuisena olla erilainen, niin ehdottomasti voi. Ja onkin, jos ei ole kehitysvammaa tms mikä estää aikuistumasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli siis tämä lapsi on kiusannut muita ja nyt saa samalla mitalla takaisin ja onko se oikein? Ei ja kyllä. Parempi opettaa maailman tavoille heti, että jokaiselle se opettaja lopulta löytyy. Kiusaaminen ei kuitenkaan ikinä ole oikein.  Jutun opetus on se, että älä ole k usipää niin elämä on paljon helpompaa. 

Entä jos tuolla tytöllä ei ollut tarkoitusta olla k usipää, entä jos hän vaan meni omien tunteidensa kanssa solmuun? Ihastui helposti ja näki monissa pojissa hyvää... siksi aloitti aina lennosta uuden kanssa parisuhteen ja seurustelusta tuli myös aikuismainen olo... kun ystävät oli muutaman vuoden vanhempia ja ylä-asteella, polttivat, dokasivat, tekivät fritsuja ja tämä tyttö ei uskaltanut niin yritti esittää kovista toisella tavalla puhumalla muista seläntakana pahaa ja saamalla hyväksyntää kertomalla salaisuuksia? siinä kaveriporukassa muutkin puhui toisista seläntakana pahaa, mutta tämä tyttö eniten... vikaa varmasti omasta luonteesta myös löytyy koska kierous mutta voisiko nämä asiat laittaa myös epäkypsyyden piikkiin ja onko pakko olla paha ihminen jos on käyttäytynyt noin, voiko tästä tytöstä löytyä myös se tunteellinen ja empaattinen puoli?

Ja tämä tyttö ei mielestäni kiusannut näitä ihmisiä jotka alkoivat kiusaamaan häntä, huonoa käytöstä oli kyllä, mutta kiusaamisen kriteerit mielestäni täyttyy siinä että yksi ihminen on sylkykupin roolissa monesti vuosia. Tämä tyttö ei kuitenkaan päin naamaa haukkunut ikinä näitä ihmisiä tai nauranut ja katsonut tappavasti aina kun he käveli ohi tai keksinyt perättömiä juoruja tai uhkaillut väkivallalla tai lyönyt. Tälle tytölle tehtiin niin että häntä lyötiin ja muut nauroi ja taputti ringissä ympärillä, siitä elinikäinen trauma.

Lopeta ap se käänteispsykologinen mielen käyttö kuin joku mànnè.

Vierailija kirjoitti:

Kiusattu, älä reagoi mitenkään. Se on juuri se reaktio mitä kiusaaja hakee. Se että näkee sinut kiukkuisena, ahdistuneena. Heidän tarkoitus on tehdä muiden olo epämukavaksi.

Vika on lähtökohtaisesti aina kiusaajassa, ei kiusatussa. Kaikenikäisillä.

Minusta tuntuu että reagointi olisi voinut lopettaa kiusaamisen. Että olisin alkanut itkemään tai kertonut opettajalle. Mutta itse toteutin juuri tuota neuvoa ettei saa reagoida. Ei auttanut yhtään!

Vierailija kirjoitti:

En pidä tuollaisesta ihmisestä enkä usko että voi muuttua. Minua kiusasi tuon tyyppinen tyttö koulussa. Kerran menetin hermot häneen ja kostin haukkumalla huoraksi, hänellä siis tosi seksuaaliset jutut mutta tietenkään ei ollut varmaan harrastanut seksiä vielä. Hän uhriutui täysin ja tietysti jouduin pyytämään anteeksi itku silmässä tekoani. Mutta tämä tyttö oli aina ollut kiero ja lähinnä vain oikeutti tuon jälkeen käytöksensä joka jatkui, ellei jopa pahentunut. En minä välitä onko jollain poikaystäviä tai ei, mutta jos kiusaa ensin muita puhumalla selän takana pahaa ja naureskelemalla niin kyllä sitä käytöstä voi ns.peilata takaisin. Mutta maailma on epäreilu. Ei se oikein toiminut omalla kohdalla, tyyppi ei tajunnut olevansa itse ensin ilkeä, tai sitten oli narsisti ja nautti tilanteesta. Tiedän että nykyään hän uhriutuu yhä ja kertoo tarinaa että oli kiusattu.

Eli sinun mielestä tämä tyttö ei saisi sanoa olevansa kiusattu vaikka joutui koko ylä-asteen kuuntelemaan huoraksi haukkumista, kestämään naureskelua ja tappavia katseita kun kävelee ohi, olemaan perättömien juorujen kohteena, joutui kestämään väkivallalla uhkailua ja sen että häntä lyötiin ja muut nauroi ja taputti ringissä ympärillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pidä tuollaisesta ihmisestä enkä usko että voi muuttua. Minua kiusasi tuon tyyppinen tyttö koulussa. Kerran menetin hermot häneen ja kostin haukkumalla huoraksi, hänellä siis tosi seksuaaliset jutut mutta tietenkään ei ollut varmaan harrastanut seksiä vielä. Hän uhriutui täysin ja tietysti jouduin pyytämään anteeksi itku silmässä tekoani. Mutta tämä tyttö oli aina ollut kiero ja lähinnä vain oikeutti tuon jälkeen käytöksensä joka jatkui, ellei jopa pahentunut. En minä välitä onko jollain poikaystäviä tai ei, mutta jos kiusaa ensin muita puhumalla selän takana pahaa ja naureskelemalla niin kyllä sitä käytöstä voi ns.peilata takaisin. Mutta maailma on epäreilu. Ei se oikein toiminut omalla kohdalla, tyyppi ei tajunnut olevansa itse ensin ilkeä, tai sitten oli narsisti ja nautti tilanteesta. Tiedän että nykyään hän uhriutuu yhä ja kertoo tarinaa että oli kiusattu.

Yritin myös vältellä tätä tyttöä aina parhaani mukaan, koska hän oli epäluotettava ja ilkeämielinen. Mutta hän tunki samaan harrastukseenkin kanssani ja oli samalla luokalla, usein myös keksi tapoja nolata minua luokan edessä. Itse olin sellainen hiljainen kiltti tyttö, tästä monesti keksi jotain vittuiltavaa myös. Kun minua kiusattiin vakavasti yläkoulussa ja opettaja otti minut keskusteluun, tämä ilkeä tyttö odotti virnuillen luokan oven takana minua. Hän myös yritti lähestyä facebookissa joskus kun oltiin aikuisia. En tajua! Ei oltu koskaan mitään kavereita eikä mitenkään muuten tekemisissä hänen ilkeilyjen lisäksi. En oikeasti tuntenut koko ihmistä eikä hän minua. Miksi häiriköi vuosienkin jälkeen? Itselle kouluajat on kaukaisia jo. Kaiken lisäksi hänen fb oli täynnä kiusaaminen on väärin ja olin kiusattu tekstejä. Minusta hän vaikutti lähinnä persoonallisuushäiriöiseltä ja yritti manipuloida jopa aikuisena minua syyllistymään tuosta yhdestä kerrasta kun annoin takaisin. Toki en tiedä hänen elämäntarinaa sen kummemmin. Ehkä häntä kiusasi joku muukin jossain. Minä näin hänet häijynä kiusaajapersoonana. Ekan kerran hän kiusasi minua ekalla luokalla, muistan tilanteen tosi hyvin.

Olen pahoillani siitä mitä olet joutunut kestämään. En tiedä miltä tämä kuulostaa sinun korvissasi että olen pahoillani, herättääkö se sinussa vihaa vai tuntuuko hyvältä kun joku pyytää anteeksi. En ole ylpeä käytöksestäni ja voin sen verran sanoa että jokaisella kasvun tie aikuisuuteen on erilainen, jokaisella meillä on eri lähtökohdat, jonkun perhe voi vaikuttaa ulospäin hyvältä mutta oikeasti se on vain kulissia ja näin se oli minun kohdallani... koko lapsuuteni jouduin kestämään sitä että vanhemmat riiteli usein, äidillä mielenterveysongelmia, isällä jonkin tasoinen alkoholiongelma kun joi joka ilta olutta vaikka töissä pystyikin käymään, isovanhemmat pakotti mummolaan ja löi jos tein heidän mielestään jotain väärin ja pelkäsin sitä fyysistä kurittamista vaikka olenkin kovapäinen mutta myös herkkä niin minusta ei ole oikein kurittaa lasta fyysisesti, minulla ei ollut myöskään mitään rajoja, 13v lähtien sain luvan kanssa juoda alkoholia ja tulla aamuyöllä kotiin jne... Kun olen kertonut näistä taustoistani niin olen saanut joiltakin ihmisiltä vastauksen että hain hyväksyntää. Hain hyväksyntää sillä että seurustelin useiden kanssa, iskin varattuja, puhuin muista seläntakana pahaa, levitin salaisuuksia. Tuntuu että minua ei oo aina älykkyydellä siunattu ja onnistun koko ajan vaan sotkemaan elämääni ja se surettaa. Kiusasin yhtä nörtti poikaa ja kun olen jälkeenpäin pohtinut syitä miksi kiusasin niin se oli egon nostatusta, halusin vetää kovan mimmin roolia, enkä tajua miksi. Tällä en tarkoita sitä että jos löytää syitä miksi on kiusannut niin se tekisi kiusaamisesta hyväksyttävää, ei, kiusaaminen on aina väärin! Enkä itsekkään halua kiusaajieni ottavan yhteyttä minuun, ymmärrän sua tässä asiassa, harmi ettet voi uskoa että olen kasvanut henkisesti mutta kyllä olen se vaan vaati 20 uutta mahdollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pidä tuollaisesta ihmisestä enkä usko että voi muuttua. Minua kiusasi tuon tyyppinen tyttö koulussa. Kerran menetin hermot häneen ja kostin haukkumalla huoraksi, hänellä siis tosi seksuaaliset jutut mutta tietenkään ei ollut varmaan harrastanut seksiä vielä. Hän uhriutui täysin ja tietysti jouduin pyytämään anteeksi itku silmässä tekoani. Mutta tämä tyttö oli aina ollut kiero ja lähinnä vain oikeutti tuon jälkeen käytöksensä joka jatkui, ellei jopa pahentunut. En minä välitä onko jollain poikaystäviä tai ei, mutta jos kiusaa ensin muita puhumalla selän takana pahaa ja naureskelemalla niin kyllä sitä käytöstä voi ns.peilata takaisin. Mutta maailma on epäreilu. Ei se oikein toiminut omalla kohdalla, tyyppi ei tajunnut olevansa itse ensin ilkeä, tai sitten oli narsisti ja nautti tilanteesta. Tiedän että nykyään hän uhriutuu yhä ja kertoo tarinaa että oli kiusattu.

Yritin myös vältellä tätä tyttöä aina parhaani mukaan, koska hän oli epäluotettava ja ilkeämielinen. Mutta hän tunki samaan harrastukseenkin kanssani ja oli samalla luokalla, usein myös keksi tapoja nolata minua luokan edessä. Itse olin sellainen hiljainen kiltti tyttö, tästä monesti keksi jotain vittuiltavaa myös. Kun minua kiusattiin vakavasti yläkoulussa ja opettaja otti minut keskusteluun, tämä ilkeä tyttö odotti virnuillen luokan oven takana minua. Hän myös yritti lähestyä facebookissa joskus kun oltiin aikuisia. En tajua! Ei oltu koskaan mitään kavereita eikä mitenkään muuten tekemisissä hänen ilkeilyjen lisäksi. En oikeasti tuntenut koko ihmistä eikä hän minua. Miksi häiriköi vuosienkin jälkeen? Itselle kouluajat on kaukaisia jo. Kaiken lisäksi hänen fb oli täynnä kiusaaminen on väärin ja olin kiusattu tekstejä. Minusta hän vaikutti lähinnä persoonallisuushäiriöiseltä ja yritti manipuloida jopa aikuisena minua syyllistymään tuosta yhdestä kerrasta kun annoin takaisin. Toki en tiedä hänen elämäntarinaa sen kummemmin. Ehkä häntä kiusasi joku muukin jossain. Minä näin hänet häijynä kiusaajapersoonana. Ekan kerran hän kiusasi minua ekalla luokalla, muistan tilanteen tosi hyvin.

Mullakin oli kiusaaja yläasteella, mutta kiusaaja ei jatkanut lukioon, jonne itse menin. Itseasiassa kukaan lapsuuden kiusaajista ei jatkanut lukioon. Josta päättelin ne tyhmemmäksi, vaikken mikään välkky ollut itsekään.

Kai mun kehonkieli oli sellainen (jo lapsena alistettu), tunsin itseni isoksi ja kömpelöksi, kuljin kumarassa. Kai minusta näkyi että reagoin pelokkaasti katsomalla ja hermostumalla. Kiusaajat on niin mitättömiä, hyvyyden kannalta olemattomia. Että ainoa voimanlähde on kiusata kilttejä.

Tsemppiä kaikille kiusatuille. Nämä on hyvä käsitellä, mutta ei anneta jonkun mitättömän k-pään vaikuttaa koko loppuelämään.

En muuten ole FB:ssä eikä mua löydä netistä ollenkaan. Osoite on salainen ym. Ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä joku tyhjäpää minusta nykyään ajattelee.

Joihinkin uhkiksi koettuihin ihmisiin suunnataan sosiaalisena kontrollina juoruilua että nämä häipyisivät ja supistaisivat elämiään niin ettei tuntuisi häiriintyneistä pahalle. Älkää suostuko jatkakaa vaan kuten ennekin sillä se häiriintynyt ei parana vaan pahenee jos saa tahtonsa läpi ja teidät pois.