ENSIKOT VKO 31

hei kanssasisaret!



ruskanodotuksen kaupunkiloma kuulosti oikein mukavalta! ja kiva että löytyi mieleisiä vauvanvaatteita kans. mä sain just tänään huuto.netistä huudetut vaatteet ja äitiyspakkauksen, kaapit alkaa täyttyä ihmeesti. joko olette kovasti tontin kimpussa?



ja mitä sadeorkidealle tosiaan kuuluu?



pariisitar, mun sf-mitta on mitattu ekan kerran viikoilla 19+3 ja sillon se oli 15. oltiin siis keskikäyrän yläpuolella jopa, mutta sen jälkeen kasvu hidastui.



mutta tänään oltiin naistenklinikalla (soittivat ja antoivat ajan heti samana päivänä, kun lähete oli kättäriltä käännetty) ja kaikki on oikein hyvin. pikkuisen painoarvio oli 1790kg ja sijoittui keskikäyrälle! istukka toimii hyvin kans ja sikiön vatsanympärys oli jopa keskikäyrän yläpuolella. kätilö sanoi, että äidin vatsan koolla ei ole väliä, sillä se on yksilöllistä ja esim. hyvät vatsalihakset estävät vatsaa "pullahtamasta ulos".



matka pohjanmaalle meni kivasti kans. saatiin rentoutua mökillä ja painoakin tuli 1 kg niiden viiden päivän aikana :) tosin hyttysiä siellä metsässä oli älyttömästi eikä voitu oikein lämpimästä säästä nauttia vaan sisätiloissa oltiin pitkälti. nyt sitten koti on täynnä lastentarvikkeita, kun tuotiin niitä autontäydeltä ja vaatepaketit saapuivat kans, hih. pitää tästä mennä järjestelemään...



korka 31+2

28+6

Ompa mukavaa kun täällä on jo huolehdittu , että mitä mulle kuuluu :)



Pariisitar : Haluatteko sitten ultrassa tietää sukupuolen ? Se on kuule jännää miettiä kumpi on tulossa, onko ollut "tuntemuksia" ;) ?



Ruskanodotuksen miniloma kuulostaa niin ihanalta ! Varmasti piristi :)



korka: eikö oo ihanaa hiplata kaikkia tavaroita ja laittaa paikalleen ?



Tänne ei todellakaan mitään ihmeellistä, närästys on mun suurin vaivani. On oikeestaan aivan sama mitä syön,kun ruokatorvi on tulessa poikkeuksetta sen jälkeen. Meillä oli vloppuna "häähumua" kerrakseen.... meidät vihittiin pe maistraatissa ja lauantaina olikin sitten sukulaisen isot hääkemut. Vietettiin sit viikonloppu toisella paikkakunnalla ja saatiin ihan hotelliyökin :) Joka meni pipariksi mun vatsavaivojen ja hikoilun takia :D

Vauvan potkut on vähentyneet ( en tiedä onko normaalia ?) liikkeet on enemmän sellasia möyrimisiä ja työntöjä.



Joku kumma leipomisviettikin on tullut... en ole koskaan leiponut näin paljoa ;D

WAU, Sadeorkidea on mennyt naimisiin! Ihanaa:) Onneksi olkoon! Miten juhlistitte perjantaina suurta päivänne? Millainen asu Siulla oli (tyttöjen kysymys, hih)? Entä vaihdoitteko sormukset? Närästys kiusannut Siua myös, inho vaiva, I AGREE! Rennietä vaan, ja oletko kokeillut esim. piimää tai maitoa ruoan jälkeen? Pohdit myös Vauvelin liikkeitä, ymmärtääkseni liikkeet muuttuu juuri noilla viikoilla semmoiseksi möyrimiseksi, kun tila vähenee. Joten uskoisin, ettei huolta ole!



Korkalla oli ollut mukava matka! Kiva! Ja vauvelinvaatteita ja tavaroitakin olitte saanut, ah,niitä on varmasti ihana laitella:) Jaksuja töihin, kun sinne taasen palailet!



Omaan napaan kuuluu yhäkin muuttorumbaa, huomenna on virallisesti kaupat ja meistä tulee asuntovelallisia (pitkä yhteistyösuhde pankin kanssa voi alkaa) ja saadaan oma PESÄ:) Vkl:na onkin sitten muutto, huh heijaa. Ja torstaina se paljon pohtimani rakenneultra...luin juuri mitä kaikkea poikkeavaa sieltä voikin löytyä (kirottu netti; tieto lisää tuskaa, paree kai irtisanoa koko nettiliittymä kohta...), mutta toisaalta taasen Suomessa tehdään 15 000 raskaudenkeskeytystä vuosittain (huh, iso luku), joista vain 300 vauvan kehityshäiriöistä tms johtuen...eli aika pieni prosentti.



sukupuoli aiotaan kysyä ultrassa (jos Tonttu sen suvaitsee paljastaa), mutta ei olla vielä päätetty kerrotaanko läheisille, vai pidetäänkö heittiä jännityksessä:) Hiukan poitsu-olo on, miehellä taas tyttö-olo, eli saa nähdä...Kauhiasti kuitenkin jännittää! Oliko teillä muilla ennen ultraa vain ja ainoastaan se mielessä päivä päivältä enempi, mitä lähemmäksi ajankohtaa tultiin?



Nyt pakko jatkaa töitä...



Aurinkoa Enskoille:)



pariisitar&tonttu

rv 18+6

oikein paljon onnea, sadeorkidea! kerro tosiaan lisää puvusta ja juhlista ja kaikesta :) noilla viikoilla täälläkin potkut väheni ja alkoi se möyriminen eli normaalia lienee.



pariisitar, joko aloitatte muuttorumban viikonloppuna? mihin asti teillä on edellinen asunto käytössä? meillä oli silloin vuosi sitten kaksi päivää aikaa muuttaa ja kun käytännössä homma hoidettiin kahdestaan, niin kiirettä piti... ihan olin kuollut, vaikka en raskaana ollutkaan. eli älä tee liikaa :)



missäs miiru muuten on? mitä kuuluu?



korka 31+3

Onnea SadeOrkidea vihkiintymisestä ja Pariisitar naimakaupoista pankin kanssa! Täälläkin on huhkittu pesän kimpussa. Käytiin toissailtana istuttamassa tontille kaverilta lahjaksi saamamme lumipallopuu (alias lumppari) ja merkkailemassa talon lopullinen paikka maanrakennusfirmaa varten. Ensi viikonloppuna talopaikalle ei pitäisi enää joutua tarpomaan puolta kilometriä metsässä, vaan ihan tietä pitkin pitäisi pystyä ajamaan. Tuntuu niin absurdilta vielä!



Mitä SadeOrkidea olet leiponut? Me tehtiin eilen pizzaa ja leipomisvietti odottaakin nyt uusia inspiroivia reseptejä... Olen vähän huolissani vauvan kasvamisesta, kun oma paino ei ole vieläkään oikein lähtenyt kunnolla nousuun.



Torstaina on neuvola, joten odotan mielenkiinnolla uusia mittoja ja lukemia. Aion kyllä ottaa puheeksi myös rakenneultran, joka oli aikamoinen pettymys (muutaman minuutin liukuhihnakäsittely). Nyt jälkikäteen huomaan, että siitä jäi kalvamaan pelko, että synnytys menisi sitten samalla tavalla jotenkin itseltä ohi, minun tarpeita kuulematta ja aikaa antamatta. Vaikka tuollainen rakenneultra, jossa ei kerrota mitään numeerista tietoa vauvasta, on varmasti harvinaisuus, suosittelen silti Pariisitar miettimään etukäteen kysymyksiä, joihin ehdottomasti haluat vastauksen. Minä olin niin hämmentynyt, etten saanut sanottua mitään.



Täällä paistaa vihdoin aurinko, joten taidanpa lähteä vähän kävelylle tunnustelemaan, tuntuuko yhdessäkään lihaksessa eilinen jumppapallojumppani. Pallo oli kyllä ihana ostos! Futonin päällä jumppaillessa tulee keksittyä ihan omia liikkeitä ja sekä pallo että pallomaha pysyy tukevasti paikoillaan.



Ruskanodotus, rv 25+3

Eli toinen ultra on nyt takana. Edellisviikkoon verrattuna kohtu oli kasvanut lisää. Myös JOTAIN kaikua oli... Lääkäri ei kuitenkaan osannut vielä sanoa mitään varmaa joten odotamme jälleen viikon. Verikoekin otettiin hcg-arvoja varten. Ensviikon tiistaina sitten toivottavasti tilanne selkiintyy...!



Sitä en kuitenkaan ymmärrä että miten alkion ikä voisi olla 2-3vk vähemmän; teinhän positiivisen raskaustestin jo rv4. Tähän ei lääkärikään osannut mitään sanoa.



Olo on nyt jotenkin sekava. En tiedä ollakko toiveikas (väkisinkin olen vähän) mutta en vain oikein uskaltaisi sillä pettymys tulee sitten olemaan niin suuri :~( Varsinkin kun nyt viikon olin ajatellut ettei meille nyt mitään vauvaa tulekaan. Sitten saatiinkin karvan verran lisätoivoa...



Olen nyt äiti ja perheeni luona tämän viikon joten kyllähän tässä saa muutakin ajateltavaa eikä aika käy niin pitkäksi kuin jos vain omalla kämpillä makasi ja märehtisi.



Danja, rv? tilanne epäselvä

Ihanaa kun joku minua oli jo kaipaillutkin =)



Tultiin tänään euroopanreissulta, joten sen vuoksi en ole päässyt tänne kirjoittelemaan. Oltiin reissussa tosiaan viikon verran ja lämmintä riitti. Parhaillaan lämpötila oli 33 astetta ja tuulesta ei tietoakaan, joten välillä meinas jo tukalaksi käydä. Mutta ihanaa oli viettää viimeinen kesälomaviikko miehen kanssa lomaillen ja samalla vähän ottaa etäisyyttä arkeen. Huomenna olisikin sitten karu palu arkeen ja töihin takaisin paluu =( kyllä ahdistaa, etenkin kun tuo mun työ on aika stressaavaa....



Joku (valitettavasti en muista nimeä) täällä oli tehnyt tonttikaupat rakennuspuuhat mielessä. Onko teille tulossa timpurit hommiin vain meinaatteko rakentaa itse? Me ollaan muutettu tähän rakentamaamme taloon viime syksynä. Rakennusaika oli loppujen lopuksi oikein lepposta aikaa vaikka kaikki pelotteli erosta, meitä tuo rakennusaika ainakin lähensi entisestään. Onnea teille rakennuspuuhiin =)



Danjalle myös suuret onnentoivotukset, jotta kaikki olisi ok.



-Miiru84 rv 13+0

Vaikken olekaan mikään helteen ystävä, niin pitäisihän se kerran kesässä edes kokea! Jäikö sulla Miiru yhtään sitä lämpöä matkalaukkuun? Jos jäi, niin postita tänne Ylä-Lappiin!



Meillä tosiaan rakennuspuuhat ajankohtaistuvat pikkuhiljaa. Otettiin avaimet käteen -paketti, mutta ennen kuin talopaketti voidaan toivottaa tervetulleeksi, puuhaa kyllä riittää meille, että saadaan tunturimaisemiin 400 metriä tietä, sähköt, vesi, kakkikaivot yms. Mies juuri ilmoitti, että kaivinkone on ilmestynyt tien tekoon. Muuttamaan pitäisi päästä keväällä, joten vauvakin saa tapailla sitten ensiaskeleitaan uudessa kodissa. Parisuhdetta voidaan koetella sitten yläkerran sisustamisessa, sillä se homma jätettiin itselle. ;) Eiköhän tämä rakennusaika mene kuitenkin omalla painollaan.



Ruskanodotus, rv 25+3

Täällähän oli iloisia uutisia! Oikein paljon onnea Sadeorkidea naimisiinmenon johdosta! Pariisittarelle myös jaksuja muuttorumbaan ja Ruskanodotuksellakin on uuden kodin teko mielessä..



Meillä sujuu edelleen mukavasti, päivä päivältä paremmin. Ajattelin nyt tätä synnytyskertomusta pikkuhiljaa luettavaksenne laittaa..



Varoitan nyt jo etukäteen, että tää ei ollut ihan ruusuista, että älkää lukeko jos hirvittää!

Heräsin maanantaina viiden aikoihin aamulla siihen, että jotain valuu. Limatulppaa oli tullut jo parina päivänä, ja siltä tämäkin vaikutti. Oli kuitenkin vähän veristä ja vetisempää kuin aiemmin ja kun lisäksi heti alkoi tuntui napakoita supistuksiakin, niin mietin, että olisiko sittenkin ollut lapsivettä. Heräilin kuitenkin rauhassa, tein aamupalaa ja ruokin koirat. Suihkussa lievittelin oloani vajaan tunnin ja sen jälkeen lämmittelin kaurapusseja, joita olin fiksuna likkana tätä tarkoitusta varten ommellut:) Herättelin sitten 7 aikoihin miehuksen, että nyt taitaa olla lähtö lähellä. Sehän oli innoissaan ja netistä heti tarkistamaan että ketä muita suurmiehiä tällä päivämäärällä on syntynyt. Mies kävi rauhassa suihkussa ja söi, kiirettä ei ollut, en ollut vielä mitenkään tuskainen, mutta koska epäilin lapsiveden menoa niin ajattelin, että näytille pitää kuitenkin jo lähteä. Supisti alusta asti 5-10 min välein.



Sairaalassa olimme joskus puoli 9 aikaan ja kätilö totesi sisätutkimuksen jälkeen, että olin kahdelle sormelle auki, kanava hävinnyt ja kohdunsuu johtoviivassa. Halusin kylpyyn ja sinne käyrityksen jälkeen myös pääsin. Kylpy tuntui aivan ihanalta ja sielä supistukset edelleen voimistuivat ja tihenivät niin, että väli oli aina viisi minuuttia. Kylvyssä olin ehkä puolitoista tuntia.



Kylvyn jälkeen siirryimme saliin.Otin ilokaasua ja siitä oli hyvä apu. Käveleskelin ympäriinsä ja se sekä keinutuolissa istuskelu tuntui auttavan. Sisätutkimus 12 aikaan kertoi kuitenkin, ettei kohdunsuulla ollut tapahtunut juuri mitään. Ihana kätilömme suositteli epiduraalipuudutusta, jonka sain joskus 13 aikaan, ja siitähän se taivas aukesi.. Auttoi niin hyvin, että mietin, että on suorastaan laitonta, että synnytyssalissa voi olla näin kivuton.. Supistuksia voimistavaa tippaa sain myös samalla. Nukuskelimme molemmat miehen kanssa.



Pari lisäystäkin ehdin puudutukseen saada, jotka nekin auttoivat lähes yhtä hyvin ja synnytys eteni hiljalleen. Täysin auki kohdunsuu oli 19 aikaan ja aloin hiljalleen ponnistella. Olin pystyssä ja jakkaralla, siinä olo tuntui hyvältä. Siirryin sitten sänkyyn noin tunnin ponnistelun jälkeen ja kätilö alkoi aktiivisemmin ohjata työntelyä. Jotenkin painoi hirveästi joka puolelle, mutta selkeää suuntaa työnnöille en löytänyt, kovin kipeä olin. Vauvan pää tuli aina näytille, mutta vetäytyi takaisin. Jossain vaiheessa sain pudendaalipuudutuksen, siitä oli apua vähän ehkä kymmenen minuuttia. Vauva saatiin lopulta imukupilla syntymään klo 21 ja kipu lakkasi kyllä siihen! Ihana poikamme oli kuitenkin hieman veltto, vaikka toki parkuikin heti, joten sain vain pikaisesti suukottaa häntä ennen kuin hänet vietiin hieman virkoamaan ja lastenlääkärin tarkistettavaksi.



Istukkaa ei alkanut syntymään monenlaisista lääkityksistä huolimatta ja tunnin odottelun jälkeen olin vuotanut jo verta reilun litran. Istukka päätettiin irrottaa käsin leikkaussalissa. Siinä rytäkässä olin vuotanut vielä sen verran, että vuodon kokonaismääräksi tuli lähemmäs 4 litraa. Herääminen nukutuksesta oli koko synnytyksen hirvein kohta, olin todella heikkona.. Mies ja vauva kävivät katsomassa mutta en pystynyt edes puhua heille mitään, olin niin huonona. Sain sitten verta ja hyvää hoitoa heräämössä, vauva oli osastolla hoitajien hoivissa. Seuraavana aamuna pääsin osastolle ja Vihdoin klo 12 sain ensimmäistä kertaa vauvani syliini. Siitä toipuminen lähti käyntiin ja on sujunut uskomattoman nopeasti ja hienosti. Naisen kroppa on kuulkaa venyvä ja se pystyy uskomattomiin suorituksiin..



Voimia teille kaikille loppuodotukseen ja tilastollisen todennäköisyyden mukaan teille EI satu mitään tällaista! Ja sitäpaitsi vauva on korvannut miljoonakertaisesti kaiken ja on parasta mitä maailmassa voi olla!

Taidan siirtyä vauvapuolelle pikkuhiljaa, jos joskus ehtii koneelle..

Halauksin, Fiiu ja poika 2 viikkoa ja 2 päivää

Niisk, täällähän liikuttuu ihan kyyneliin Fiiun synnytystarinaa lukiessa, kun on niin dramatiikkaa ja onnellinen loppu. Kiitos! Hyviä vointeja jatkossa äidille ja pojalle ja isällekin jaksamisia!



Ruskanodotus, rv 25+4

Pitipä tulla ihan sulle vastaamaan. Kuinka selvillä sulla on ajankohta jolloin vauva on saanut alkunsa? Voiko kierto heittää? Meillä nimittäin esikoisen kanssa kävi niin, että tein positiivisen raskaustestin kp46 ja alkuraskauden ultraan mentiin kun viikkojen kuviteltiin olevan 8+ risat. Mitään ei sitten näkynytkään... sen verran näkyi, että raskaana olen ja ruskuaispussi on, mutta vauvasta ei ollut tietoakaan. Piinaava kaksi viikkoa sitten odotettiin uusintaultraa ja uudessa ultrassa sitten paljastui, että viikot olivatkin yli kaksi viikkoa vähemmän kuin luultiin ja vauva sykkeineen siellä näkyi. Laskettu aika tosiaan siirtyi eteenpäin lähes kolme viikkoa. Nyt tuo meidän tuulimunaepäilymme on jo reipas kaksivuotias pojanvesseli.



pikku-milli (vanha ensikko)

olipas ihana kuulla fiiusta! loppu hyvin, kaikki hyvin ja se oma pikkuinen varmasti on maailman ihanin! kiitos tarinasta siis.



mukava lueskella teidän pesänlaittopuuhia. uutta kotia on tulossa useammallekin! miiru oli myös päässyt ulkomaille (itseänikin polttelis taas, mutta taitaapi jäädä sitten ensi vuoteen), mutta loma oli loppunut... mitä työtä teet?



danjan tilanne puolestaan oli epäselvä... voin vain kuvitella miten raskasta se on! kun ei uskaltais toivoa ja kuitenkin toivoo salaa. se epävarmuus, hui! mutta pidän teille peukkuja pystyssä rystyset valkeina!



mulla on nyt jotenkin ollut vaikeampaa. väsyttää, on pinna kireellä ja jotakin paikkaa tuntuu kolottavan koko ajan - jos ei liitoskipuja, niin selkää tai jalkoja särkee ainakin. varsinkin aamuvuorot tuntuvat tuskasilta, kun pitää nousta kuudelta eikä auta jäädä sänkyyn yhtään lepäileen. iltapäivällä oon sitten ihan poikki, kun pääsen kotiin. eilinenkin meni sitten sohvalla maaten ja synkistellen. kun lopulta illalla pääsin miehen syliin, niin yhtä itkuahan se sitten oli.



mutta jospa tämä tästä helpottais, jokainen päivä on erilainen tietysti. eikä tässä kauaa ole töiden loppumiseen :) mitään suuria suunnitelmia ei myöskään ole, joten ehkä sitä saa levättyä kotona. ja jospa tuo aurinko paistais mieleen myös :)



korka 31+5

Koska tein kahtena peräkkäisenä päivänä plussat ovistestiin niin heittoa voi olla ehkä 2-4pv vain... Voiko hedelmöittyminen tapahtua aamulämpöjen nousun jälkeen? Ei kai... Joten näihin ovisplussiin (jotka oli kp12-13) nähden hedelmöittyminen lienee ollut kp14 koska seuravana päivänä lämpö nousi 36,9, siitä seuraavana päivänä 37,2 ja nyt ne ovat heiluneet tuon 36,9-37,3 välillä (tänään oli jostain syystä 37,5). Tuon mukaan tein siis ensimmäisen raskaustestiplussan JO dpo13, toinen oli dpo15, kolmas dpo21 ja vielä viimeinen ihan uteliaisuudesta viikko sitten. Kaikki niin selkeitä että ihan silmille hyppi.



Oireina edelleen väsymys, päivittäinen valkovuoto, päänsärky ja rintojen arkuus. En voi ymmärtää tätä...

Epäilen että se kaiku mikä näkyi niin saattaisi olla vain hematoomaa... :(

Fiiulla takana draamaa synnytyssalissa, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Ja Palkinto Pikku Prinssin muodossa on mitä mahtavin! Onnea vielä kerran ja kiitos synnytyskertomuksesta.



Ruskanodotukselle on valmistumassa oikein unelmakoti keskelle tunturimaisemaa, WAU! Kuulostaa aivan ihanalta, ainakin pääkaupunkiseutulaisen perspektiivistä, kun tontit on täällä niin pieniä ja kalliita. Aivan kadena luin, millaiseen ympäristöön kotinne siis valmistuu:) Siellä on varmasti hyvä Pikkuisenne kasvaa.



Korkalla väsymys vallalla, valitettavasti et ole ainoa:( Ota ihmeessä saikkua, jos olet aivan puhki (tie-dän kyllä, että hoiva-alan ihmisillä on hiukan liian korkea työmoraali, että poissa ei olla vaikka pää olisi kainalossa...ainakin itsestä tuntuu siltä), se on kuitenkin Pikkuisennekin etu! Iloa ja jaksuja sinne. Jos-ko pikkuvaatteiden ja tarvikkeiden laittelu antaisi lisävoimia.



Danjalle peukutuksia ja jaksuja roppakaupalla!



Miirulla mukava matka takana, saa taasen voimia jaksaa arkea.



Omanapaa: Takana siis viimein rakenneultra. Tonttunen sitten olikin päiväunilla, joten oli sitä mieltä, ettei häntä kesken unia häiritä, joten ultraajalla oli aika työ ja tuska saada kunnon kuvakulmia. Näin ollen kaksi ultraajaa lopulta oli paikalla: ja tuloksena kaikki ok:) Vastasi viikkoja ja rakenteet buenot. Niin, ja pitäisikös paljastaa, että Pikku Prinsessa meille taitaa olla sitten tulossa, oma pikku Tonttu-Tyttö<3 Prinssi-olo miulla oli ollut, eli pikkuinen ylläri oli. Mutta kaikki käy, nimikin jo valmiina ja isukki kauhistelee, kuinka me tyllerön kanssa sitten yhdessä kinutaan hevosta:) Joka tapauksessa, Onpa Onnellinen olo!



Muuttoon enää kaksi päivää- ja oikia murphyn laki, että miulla on tällä ja ensi viikolla vain yksi vapaa-päivä. Huh heijaa, toivottavasti jaksan tämän rutistuksen. Onneksi hyvät ultrauutiset ja kaunis uusi oma koti (saatiin avaimet eilen ja siivoiltiin vähän uudessa kodissa) auttavat jaksamaan tämän rutistuksen!



Nyt jatkamaan töitä...Aurinkoa kaikille Enskattarille:)



pariisitar&tonttu

rv 19+1

Tuli muuten sellainen asia mieleen, että jospa tämä erittäin herkkä raskaustesti (testasin kp26/26) näyttikin toista ovulaatiota ja hedelmöittyminen olisikin tapahtunut siitä... silloin nimittäin ikä/koko sopisi... Luin joltain toiselta foorumilta näin käyneen yhdelle tytölle...

En kuitenkaan uskalla kovin paljon toivoa. Huomenna aion soittaa sen verikokeen tulokset; se antaisi ainakin vähän suuntaa; jäisi sitten aikaa taas asennoitua siihen pahimpaan...



Anteeksi nämä omanapaiset viestit... :/

Verikoe otettiin siis tiistaina ja tänään uskalsin soittaa tuloksia... Arvot oli jotain 27 000, mitähän viikkoja ne voisi vastata... Ensi viikon tiistaina on taas käynti ja uusi verikoe...



Olen miettinyt että jos silloin olikin kaksi ovulaatiota ja hedelmöitys tapahtui tästä toisesta... Onhan se oljenkorsiin takertumista mutta johonkin täytyy että kestää tämän epätietoisuuden!

Kiitos kaikki onnitteluista !:)



Pariisitar, korka : Mulla oli luonnonvalkoinen viskoosimekko ( ihan hennesiltä ostettu) mut siitä sai tosi juhlavan kengillä,laukulla ja huivilla !

Vaihdettiin sormukset ja oli se aika "herkkää" vaikka olikin siviilivihkiminen :) Mentiin perheiden kanssa syömään ja anoppilaan kakkukahville. Sää suosi ja oli muutenkin ihana päivä !



Jos kuka muistaa mun tissi/ mekkotuskailuani niin tilasin BEBES:iltä sellasen ihanan "mekon" sinne sukulaisen häihin.

http://www.bebes.fi/kauppa/product_info.php?cPath=23_81&products_id=1934

En tiedä toimiiko toi linkki ? Ei vissiin suoraan,mut jos kopioi ja liittää sen. No kuitenkin, ihana mekko, toimi serkun häissä tosi hyvin !



Pariisitar, onnea rimpsessasta ! <3 En tiedä onko "väärin" toivoa tyttöä, mutta mä ainakin salaa toivoin, hih :)



Ruskanodotus, Oon leiponut paljon aamuisin sämpylöitä, löysin tositosi kivan ohjeen kaurahiutalepurkin kyljestä ! Tulee todella hyviä.Meillä vaan ei ole yleiskonetta,että aluksi saa sellaisella vatkaimella vaivata ja lopuksi käsin.

Harmi että sulla rakenneultra oli tuollainen :/ Pakostakin sitä miettii eteenpäin ,että miten synnytyksessä otetaan huomioon jne !



fiiu, ihana synnytystarina ! Ihan meni kananlihalle !



Danjalle en osaa muuta sanoa kun tsemppiä ja jaksamista,ei ole helppoa elää epätietoisuudessa :/



Omia höpötyksiä:

Eilen pistettiin oikeen toimeks äitin kanssa ja haettiin pinnasänky ja hoitopöytä kotia. Olin aivan intopiukkana että pääsen järkkäilemään tavaroita ja pesemään vauvanvaatteita... Täähän on todella pieni ( 40neliötä) ja sain sitten 4 itkukohtausta kun ei meinannu pinnis mahtuu ees meidän makkariin, saatikka hoitopöytä JÄRKEVÄLLE paikalle olkkariin :/ Ton monen tunnin keuhkoamisen jälkeen saatiin kaikki paikalleen,mutta olin tosi itkuherkkä ja väsynyt ja siitä alkoikin ilkeä menkkamainen jomotus selässä ja vatsassa ! Joka on jatkunut tähän saakka ...mistä ihmeestä voisi johtua ? Liikaa rehkimistä ja ressiä eilen ? Jostain jo luin että se enteilee synnytystä, eikai ? Päätin ottaa tänpäivän rauhallisesti, vaikka mieli tekisi viikkailla pienen ihmeen vaatteita jo kaappiin. Siis tässähän ei todellakaan ole edes kiire, mutta joku tuolla takaraivossa kolkuttaa että on pakko saada kaikki paikalleen.



Puuh, vatsakivun aikaansaamana soffalle....-->



S+Naps 29 + 4

viimeistä päivää taas tältä viikolta viedään... ja kuukin vaihtui, miten tämä aika menee näin nopeaa! eilen havahduin tajuamaan, että meillä on laskettuun aikaan tasan 8 viikkoa... hui! :)



pariisitar on nyt päässyt uuteen kotiin, miltäs näyttää? varmaan laatikkoiselta... mutta kun se rumba on ohi, niin tunne on varmasti hieno!



sadeorkidea on päässyt myös järjestelemään tavaroita... voin kuvitella tuon ahdingon, kun mikään ei mahdu minnekään! meillä on hieman isompi asunto, mutta siltikin tuntuu, että täyteen pitää joka paikka ahtaa, että kaikki mahtuu. ja kuulostaa niin tutulta nuo itkukohtaukset... keskivaiheilla ne jäi mulla pois, mutta nyt selvästi tekevät taas tuloaan. miten on kipujen laita, onko lepo auttanut? ja oothan levännyt tarpeeksi sen tavarainnostuksen keskellä? ei välttämättä niin helppoa... kivalta kuulostivat teidän häät myös!



mulla on kans ollut tuota leipomisinnostusta. kotona mulle on sanottu, että ei tarviis hirveesti leipoa, kun mies laihduttaa, mutta töissä sitten oon innostunut. kalkkunarullaa, mustikkapiirakkaa, pizzaa... mihin aineet sattuu löytymään! ja se on tietysti kivaa, kun voi esim. iltapalan tekoon ottaa lapsia mukaan.



mulla on nyt mies ollut poissa to-su ja vaikka viikonlopun oon ollut töissä, on ollut terapeuttista olla välillä ihan yksin kotona. jätin kaikki kotihommatkin alkuviikkoon, oon vaan lukenut ja rentoutunut. tosin välillä pääsi pieni katkera ajatus mieleen siitä, että kuinka toinen voi niin helposti lähteä ja bilettää ja että enpä minä vaan voi... varsinkin kun ei ole miehestä paljoa kuulunut. mutta parempihan se on, että menee nyt eikä vauvan synnyttyä! onneksi se ajatus sitten nopeasti helpotti myös :)



töihin taas takas.



korka 32+1

Hups, karkas! =)

Olen lukenut teidän kuulumisia viimeiseltä viikolta mutta olen aiemmista ihan pihalla. Yli kolme viikkoa ilman nettiä oli kokemus...



Pariisittarelle onnittelut omasta&uudesta kodista! Oli kiva kuulla teidän ultra kuulumisia ja kokemuksia, meillä on se maanantaina. Ei olla vielä päätetty halutaanko tietää sukupuolesta. Ehkä jos se näkyy selkeästi niin...

SadeOrkidealle onnittelut naimisiinmenosta! Ja linkki toimi, mekko on ihana ja luulen, että täytyy tilata itsellekin samanlainen!

Danjalla on ollut melkoista pyöritystä. Hurjasti tsemppiä ja onnea teille!

Korkaa oli myös väsyttänyt. Täällä on ollut samaa havaittavissa ja paljon!

Fiiulle kiitokset synnytystarinasta ja onnittelut pikku prinssistänne!

Piti varmaan kommentoida muutakin, mutta pää on näin sunnuntai aamupäivänä melkoisen tyhjä. =)



(.) Meidän matka oli aivan upea ja kaikki sujui todella ihanasti. Lähdettiin pohjois-Italiasta purjehtimaan ja purjehdittiin etelä-Italiaan ihan sinne Italian saappaan pohjaan. Nähtiin upeita paikkoja ja syötiin ihania ruokia. Nähtiin myös valas ja delfiinejä sekä karattiin merellä trombia. Eli jännitystäkin löytyi. =) Oma vointi oli tosi hyvä koko matkan, ainoastaan parin viimeisen päivän kova merenkäynti pelästytti kun tuntui siltä, että massu lähtee irti. Mutta kävin tarkistamassa vaavin tilanteen kun tultiin takas Suomeen ja kaikki oli hyvin. Massu on myös kasvanut aivan hurjasti.



Huomen aamuna on rakenneultra, joka jännittää ihan hurjasti. Koska te muut olette alkaneet tuntea vauvan liikkeita? Joka paikassa lukee, että näillä viikolla liikkeitä pitäis tuntea ja minä en tunne vielä mitään ja olen (hysteerikkona) ihan vauhkona. Tiedän, että se on henkilökohtaista ja ekasta pieniä liikkeitä ei osaa välttämättä edes tunnistaa. No, ultra rauhoittaa taas varmasti mieltäni. =)



Hauskaa sunnuntaipäivää kaikille!!



Stiin@ + Pikkupikkuruinen 19+4