Kasvatusalan ammattilaiset! Asiaa herkästä lapsesta

häntä kielletään jos tekee jotain oamasta mielestään tosi jännää eikä ollenkaan kiellettyä. Saattaa huutaa ja uhkailla löyvänsä yms. ja ihan sama kuka kieltäjä on. Usein tottelee ilman sen kummempia. Päiväkodissa ei ole ollut koskaan ongelmia eikä muissakaan hoitopaikoissa.



Esikoistyttö on meillä taas herkkä lapsi muutenkin ja kieltäessä saattaa purskahtaa itseensä ja sulkeutua kuoreensa mutta tottelee kyllä aina eikä suutu asiasta vaan vain pahoittaa mielensä kun hänelle ei saisi koskaan sanoa mitään missä on voimakkaita tunteita mukana. On sellainen eteerinen keijukaistyttö muutenkin ja täysin toisenlainen kuin herkästi räjähtävä pikkuveljensä.

sehän on pelottavaa, että aikuiset uskovat 3v lapsen sanaan noin jyrkästi! Eihän hänellä pitäisi olla niin suurta valtaa pyörittää perheen tunneilmapiiriä!

Eikä kannata tosiaankaan tulla surulliseksi.

että keksisitte keinon olla yksikseen menemättää kotiin/ nukkumaan.

Miksi muuten tuo lapsen reaktio saa sinut surulliseksi?

informoin vaan että meillä on 11-vuotias joka lähes minkä tahansa käskyn tai kiellon kuullessaan alkaa pullikoida, kieltäytyy kaikesta (varsinkin syömästä), ei välitä mitään rangaistusuhkista vaan kerää itsellensä vaikka vuoden viikkorahanpidätykset ja 2 kuukautta kotiarestia+pelikieltoa+pakkotyövelvoitetta ihan vaan uhmapäisyyttään jonkun ihan pikkuasian tähden (vaikka käsketään keskeyttämään tietokonepeli ruuan ajaksi). Ja muistaa huutaa koko rangaistuksen ajan että elämä on paskaa ja vanhemmat hulluja ja hän haluaa tappaa itsensä.

Raskas henkilö, mutta tavaallaan pidän hänestä, hän ei ole ainakaan alistujatyyppi. Ja on opettanut meitä vanhempia olemaan vähemmän päällepäsmäreitä. Kaunista puhetta, taivuttelua ja lahjontaa nimittäin kyllä kuuntelee ;)

Jos kaveripiirissä on tuollainen, suosio tulee laskemaan kuin lehmänhäntä kun ikää tulee lisää.

Oli miten lapsellista sitten vaan, mutta kyllä tämä äiti käyttäytyisi ihan samalla tavalla jos joku minua rupeaisi komentelemaan. Onneksi oma äiti asuu kaukana ja mies on pistetty tossun alle. Ja työtä teen yrittäjänä ettei kukaan pääse määräilemään mitä teen ja miten ;)

Joutuuko edelleen noudattamaan kieltoa vai annatteko periksi?

Eli tuo ei minusta tee lapsesta herkkää vaan hän on tosi fiksu ipana, joka tietää miten aikuisia pyörittää. Ja vaikka ei saa periksi, hän tietää että aikuiselle tuli syyllinen olo.

vai vain fiksu lapsi. Minkälainen hän on muuten esim. tempperamentiltaan, sosiaalisesti?

Todennäköisesti lapsi kokeilee, jos kumminkin käytöksellään saisi periksi. Oletteko lapselle puhuneet jo hoitoon menemisestä ja miten pitkään kyseistä käytöstä on jatkunut? Lapsi saattaa reagoida hoidon lähestymiseenkin tai sitten se vaan kuuluu hänen luonteeseensa.

Päiväkodissa työtä tehneenä uskoisin, että siellä lapsi käyttäytyy eri tavalla. Yleensähän tilanne on niin, että lapsella on kotiminä ja hoitominä, eli lapsen käytös päiväkodissa saattaa olla hyvin erilaista. Toki asiasta kannattaa hoitopaikassa puhua, silloin sielläkin tilanne tiedetään. Veikkaan, että aika pian lapsi sopeutuu hoidossa siihen, ettei siellä kyseisellä reagointitavalla omaa tahtoaan etenemään saa.

En tunnistanut tuota edellistä tilannetta omalla lapsellani, mutta hän on muuten ilmaisesti hyvin samanlainen kuin sinun lapsesi. Kaiken sanomani hän muistaa ja jos olen sanonut pahasti tai huutanut (olen kamala!!!) hän muistaa ne varmasti. Ja ihan tunnen, kuinka hän satuttaa itsensä. En aio viedä häntä hoitoon ihan vielä. Ehkä sitten, kun uusi vauvammekin menee, n. 2-3 vuoden päästä. Esikoiseni on 3v ja vauva 3kk. Toivon, että hän tänä aikana saisi hyvän perustan elämälle ja itsetunnolle. Yritän osoittaa hänelle, että rakastan häntä yli kaiken ja että hän on ainutkertainen ja ihana sellaisenaan. (Kuulostaa helpolle, käytännössä sitä ei ole..)



Muista kertoa hoitopaikassa hänen luonteestaan. Ja kannattaa lukea Liisa Keltinkangas-Järvisen Temperamentti- niminen kirja. Minua lohdutti se kovin, ehkä sinuakin? Zemppiä!

luonteeltaan (kuten äitinsäkin). Olemme muutaman kerran vierailleet päiväkodissa, mutta tuo käytös on alkanut jo ennen sitä, joten en usko se johtuvan siitäkään. Aika vähän on ollut yleensä hoidossa muutenkaan. Ihan muutamia öitä koko 3v aikana. Muuten on minusta sosiaalinen tapaus ja alkaa helposti jutella vieraiden ihmisten kanssa. Vain joidenkin aikuisten seurassa on varautunut, mutta yleensä se menee pian ohi. ap

Missä meillä on mennyt vikaan? Kun ei anneta periksi? Mitä pitäisi tehdä? ap

Jos pitäisi arvata, olette hössöttäneet liikaa lapsen suhteen. Ja ihan oikeasti tarkoitin, mitä sanoin maailman karaisevuudesta. Kun menee hoitoon, huomaa, että tuollainen ei enää tuokaan palkkiota ja on sitä paitsi kaverien mielestä ihan lapsellista ja typerää. Loppuu varmasti äkkiä. Kotona toki voi jatkua, mutta se ei niin haittaa, kunhan lapsi oppii viimeistään tuossa iässä ne paremmatkin mallit suhtautua. Kotona voi jatkua vaikka aikuisuuteen asti, jos kannustatte, mutta se ei ole niin haitallista, koska toveriryhmässä oppii ne oikeassa maailmassa toimivat keinot.



10

Vierailija:

Missä meillä on mennyt vikaan? Kun ei anneta periksi? Mitä pitäisi tehdä? ap

En osaa tulkita tuota lapsesi käytöstä (olen itse myös lastentarhanopettaja), mutta monet lapset ovat sellaisia, että kiellot varsinkin vieraalta saattavat olla ikäviä. Jotut itkevät tms, mutta se ei tarkoita, että lapsi voisi huonosti. Lapsilla ei ole kehittynyt vielä tapa, miten raegoida tällaisiin asioihin. En olisi kovin huolissani tuosta!

Parasta olisi, jos lapsesi saisi rauhassa tutustua hoitopaikkaan. Ole itse reippaalla mielellä ja tue lastasi, jos häntä pelottaa tämä tilanne. Osaat varmasti tulkita omaa lastasi parhaiten ja myös kysele miten hänellä siellä sujuu. Katso silmiin ja kerro että rakastat (tai muuta sellaista, mikä sinulle sopii).

Pidä juuri ne rajat, joita olette asettanut ja muista, että et usko ketään tämän typerän palstan ilkeistä äideistä!

nro 8, jolla myös herkkä, ihana omalaatuinen lapsi

Sitten vain lapsen käyttäytyessä noin kiellätte häntä hölmöilemästä. Jos ei tehoa, voitte myös rankaista. Ja jos ette pelkää sarkasmin käyttöä (tätä monet nykyään vastustavat), niin tehkää perinteiset, pakatkaa lapselle eväät ja kertokaa, että tuossa on ovi, sopii lähteä ja takaisin voi tulla, jos mieli muuttuu.



10

Sanotaanko pienelle lapselle juuri, että: tuossa on ovi?

Älä usko nro 10:ä!! Ammattilaisena sanon, että hänen antamansa ohjeet ovat kovin kyseenalaisia. Lapsi on herkkä, ei manipuloiva! 3 vuotias lapsi ei osaa tietoisesti manipuloida aikuista! Pelottava ajatuksia sinulla nro 10! Toivottavasti kukaan ei ota sinua tosissan.



-nro 8-