Nauran paljon itsekseni, muita nauravia?

Ollessani ikävystynyt valun aina tarinamaailmoihin missä kuvittelen kaikenlaista ja mietin asioita. Iltaisin nukkumaan mennessäni oikein odotan että pääsen kertomaan itselleni iltasadun.
Tykkään Arto Paasilinnan tarinoista ja Aku Ankoista yms ja mielikuvitukseni johtaa yleensä tilanteisiin jossa minua alkaa naurattaa, nytkin huomaan nauravani ääneen.
Tänään näin kun joku nuori nainen katsoi minua kun hymyilin leveästi yhdelle omalle jutulleni mutta ajattelin että hän varmaan vaan ajatteli että olen onnellinen enkä hullu- en erityisemmin ole kumpaakaan mutta se oli hauska juttu.
Myös joskus puhun itsekseni, silloin yleensä luennoin tietämättömille mielikuvitusoppilaille.