TAMMIkuisten viikko 28.7. - 3.8.
Viime viikon keskustelut:
[http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WA...|http://www.vauva.fi/…]
Kommentit (38)
Tolleroinen: Ai mä en olekaan täällä vielä ainut joka potee vauvakuumetta! Eilen ja tänään on ollut kyllä kuume ihan nollassa, ollut taas jotenkin hankalia päiviä Ohton kaa, nii on tuntunut että hyvä kun sitä jaksan, luojan kiitos ei tartte muista huolehtia!
Ja kuten sammermannikin kokemuksen kautta kertoi, ei ehkä olisi helppoa kahden pienen kanssa sittenkään..
Mutta voi taas olla että kun tulee parempia päiviä niin vauvakuume nostaa päätään. Kummanlaistenhan päivien mukaan sitten pitäisi päätökset tehdä...ehkä niiden huonojen päivien. Paitsi äkkiä sitä kai tarpeen vaatiessa oppisi olemaan joustavampi ja kestämään paremmin kaaosta. Ekan lapsen kyseessä ollessa mun vaan on joskus edelleen vaikea hyväksyä sitä kun ei pysty kovin kontrolloimaan päiviään, vaan ihan tuon pikkumiehen mielialat määrää sujuuko mikään vai ei.
Useamman lapsen äidit osaa yleensä kai ottaa rennommin.
Mut katsellaan nyt miten tää mun vauvakuume kehittyy, ihan vielä en aio asialle mitään tehdä, kunhan kuumeilen välillä. Ja saan mä vauvoista nauttia ilman omaakin ihan pientä, su on yhdet ristiäiset, mä saan kummitytytön. Ja 5.1 on mun siskolla LA, saan pienen siskonpojan/tytön. Se kyllä viimeistään voi laukaista vauvakuumeen sitten täyteen vauhtiin, Ohto on jo niiiiin iso silloin.
Suhteesta vartaloon kyselit kans.. Mä oon palautunut todella huonosti, laiska kun olen itseni suhteen. Kiloja on vielä yli 10ylimääräistä, maha pömpöttää kuin olisin aika pitkälläkin raskaana. Ja arpia on kuin olisin tiikerin kynsissä pyörähtänyt. Useimmiten mikään edellämainituista ei kuitenkaan haittaa mua. Välillä kyllä sitten pahastikin, esim jos on jotkut juhlat tulossa ja tuskastuttaa kun mikään entinen vaate ei mahdu päälle ja kaupassa kaikki uudetkin näyttää kamalalta ja siis tosiaan siltä kuin olisin jo uudestaan raskaana. Itseasiassa pelottaakin että joku tulee aina semmoisia kyselemään.. Ois aika noloa molemmille osapuolille.
Oon mä nyt parina viime viikkona saanut itseäni paremmin niskasta kii, pari kiloa on lähtenyt ja mahan pömpötyskin hieman kuriintunut. En mä mitään isommin ole edes treenaillut tai laihduttanut, päätin vaan että lopetan huvikseen syömisen. Huomasin nimittäin tekeväni niin, syön vaikkei juuri nälkä olisi. Sitten mahaa mä oon saanut tiiviimmäksi ihan etsimällä kadonneita vatsalihaksia, jännittelen siis mahaa (aina kun muistan) istuessani ja seisoessani ihan muun puuhan ohella. Senkin mä olin jotenkin vaan päästänyt röllähtämään, unohdin kai välillä mitä on ryhti tai vatsalihakset.. Jospa tää nyt tästä lähtis paranemaan näillä eväin, ei se välttämättä enempää vaadi. Mitään himotreenejä tai laihdutuskuureja en ole valmis pitämään, ei oo mun juttu.
Arvet mua ei oo kyllä ikinä haitannut. Mä (hullu?) jossain määrin jopa pidän niistä, ne muistuttaa mua raskausajasta..
Joo, semmoista mulle. Ohtolle ei mitään erityistä. Välillä on niin reipas ja nauravainen, välillä on kitinäpäiviä, syytä en keksi. Kai Ohto vaan on sellainen että kaikki on tosi hyvin tai tosi huonosti koko päivän, välimuotoja ei tunneta.
Frimmy ja Ohto 250108
ja kivaa oli!
Ikäväkseni vain huomasin ennen lähtöä, että mies oli vienyt matkarattaat mukanaan aamulla töihin. No, mentiin sit pyörän kanssa asemalle. Poitsu istui n.10min matkan selkä suorana pyörän lastenistuimessa (selkä ei kertaakaan koskenu selkänojaa!) ja oli puolentunnin junamatkan ihan kärppänä, vaikka oli väsynyt.
Ollaan kerran aiemminkin käyty jo pojan kanssa pyöräilemässä, mutta tuon jäykkäselkäisyyden vuoksi en uskalla kovin usein sitä harrastaa. hyvinhän se istuu ilman selkätukeakin, mutta silti.
Viime viikolla kirjoittelin siitä, että en syöttäisi leipää vielä puoli vuotiaalle. Olen edelleen samaa mieltä, mutta kukin tavallaan :). Itse kärsin sen verran pahasti liiasta natriumista, joten haluan säästää lapset siltä niin pitkään kuin mahdollista.
Meillä maisteltiin tänään tuoreita mustikoita, kolmesta yksi tuli ehjänä kakan mukana :D.
Jätkä melkein jo konttaa! Aiemminhan hän liikkui kuten Pajunkukan Inna. Nyt myös kädet liikkuvat, yleensä kylläkin eri aikaan. Siis että toinen pysyy tukevasti maassa ja toinen yrittää eteenpäin tai tavoittelee jotain esinettä.
Kokeilin muuten myös sitä, että lähteekö poitsu mun kännykän perään. Eipä lähtenyt. Mutta esikoisen leikkikännykän perään kylläkin. Taitaa päästellä kivampia ääniä ja on paremman värinen ;).
Sammermannilla oli kiva kylpykuva. Siitä tuli mieleen, että nyt on löytynyt meidän pojalle suosikkilelu - esikoisen kännyn ohella: keltainen muovilusikka, jossa on Autot-elokuvan Salaman kuva. Aiemmin hän tykkäsi jyystää Piltti-kerhosta (muistaakseni) tullutta Baby Björnin lusikkaa, mutta nyt meni nukkumaankin tuon keltaisen lusikan kanssa!
Johan tuli taas turhanpäiväisyyksiä...
Kuulumisiin :x
Huh kun taas takkusi sivut. Jos tämä nyt lähtisi!
Kiva kun Frimmy jaksoit vastailla noin pitkästi. Mulla on muuten sama juttu, että jotenkin jopa tykkään noista raskausarvista - en kyllä aina - mutta aika usein tuntuu että ne on vaan hienot merkit siitä että oon ollu raskaana. Tosin, jos tässä joskus vielä se toinen raskaus koittaa niin kyllä yritän taas tehdä parhaani, ettei niitä enempää tulis. Vaikka mun mahanahkahan kyllä repes niin totaalisesti, että ei kait siihen enempää niitä enää mahtuiskaan :D
Uutisia, uutisia: Siljalle puhkes eka hammas!!! Jee :) ja o-ou... alkaa jänskättää tuo imetys. Aamulla annoin tytön jäytää mun sormea ja ihmettelin että mikäs kumman piikki sinne ikeneen on ilmestynyt, alaoikealla nöpötti pieni hampaan alku! Ja läpi oli ihan tullut. On se niin "iso" tyttö jo!
Ainiin ja meillä pyöritään vimmatusti jo ympäri olkkarin lattiaa, enää ei edes tuo kestovappapaketti hidasta menoa. Ja vaipan/vaatteiden pukeminen meinaa toisinaan olla jo hankalaa kun neito haluaisi väkisellä pyörähtää mahalleen!
Ja siitä töihinpaluusta... otin selvää tuolta Kelan sivuilta siitä, paljonko ne "tulot" olis jos jäis kotiin Siljaa hoitamaan ja täytyy kyllä sanoa että hohhoijaa! Meidän lainamäärillä (ja kun mies maksaa vielä elatustakin) taitais mennä kyllä saldot miinukselle. Että kai se työhönpaluu on sitten jo aika piankin mulla ajankohtainen. HÖH.
Milloinkas sitä saa pyöräilyä alkaa harrastaa, siis lapsen osalta? Mua polttelis jo hirmuisesti!!! Olis sellainen pikakiinnitteinen istuinkin tiedossa lainaan. Viime vuonna kuljin pyörällä 13km/suuntaansa työmatkat niin kauan että liukkaat tuli, sitten en viittinyt enää riskeerata. Jonnekin syys-lokakuulle sitä siis kesti... ja sen jälkeen oon käynyt vain naapurissa kerran pyörällä.
Olihan tässä jo juttua. Palataan potuille ja oikein aurinkoista illanjatkoa kaikille! Niin ja taas on pitänyt kommentoida että ihania kuvia löytyi viime viikon pinosta, lisää noita!! Lisäänpä Siljasta kuvan, jossa sillä on päällä asu joka on tuotu minulle vauvana Amerikasta tuliaisiksi. Tämä asu oli neitosella viikko sitten häissä päällä :)
Tolleroinen ja Silja 3.2.
Terveiset länsirannikolta! (kuva sieltä)
Viime viikonloppu oltiin kavereitten mökillä Skaftungissa.Hiekkaranta, savusauna, auringonpaistetta.. Oli ihanaa! Sunnuntaina köpöteltiin ympäri Kristiinankaupunkia. Heillä on myös vauva. Pieni poika kohta 7kk. Aikas veikee - konttailee jo huoneesta toiseen, sanoo äiti ja ei, ja osaa semmotteen ihme voltin isänsä jalkojen päältä kuperkeikalla suorille jaloille..huh.
Tänään oon yrittäny koko päivän siivota ja pestä pyykkiä mutta ihme kitinää on ollu.En tiedä miksi.
Vauvakuume on ollu Pinjan syntymästä asti. Myönnettäköön että jätin jo pilleritkin pois viikko,kaks sitten. Asiaa ei kyllä mitenkään työstetä, päinvastoin,mutta jos "vahinko" sattuu niin se on sitten ihan mukava ylläri.
Mää painan saman verran kun alkaessani oottaan eli samat läskit löytyy. Ainuttakaan arpee ei kroppaan tullu. Mutta nää tissit. Ne on kyllä mennyttä kalua. Ne on niin isot ja raskaat että veikkaampa kun imetys loppuu niin aikas roikot taitaa jäädä =/ Tarttee mennä Viroon kun on lapset tehty..
Vikli, en määkään oikeen muista ketä täältäpäin oli jos nähtäis. Mutta Siiricata ja Sirusofia ainakin ehkä.. Ootteko kuulolla huhuu???
Keskiviikkona aattelin mennä Tampereen kukkaisviikkotouhuja katteleen kun siä on joku lastentapahtumakin. Muuten koko viikko menee synttäreitä järkkäillessä.Miehellä on yhteiset 30v synttärit kolmen kaverinsa kanssa ja tulossa on satakunta vierasta, kavereita lähes kaikki. (pitkälle sama kaveripiiri)
Kirjotelkaahan ahkerasti että on taas lukemista =)
T: Xena ja Pinja 070208
Frimmy & Tolleroinen: Raskausarvista vaan piti kommentoimani, että tiikeri on päässyt täälläkin raapimaan huimat raidat sekä mahaan että rintoihin. Muakaan ne ei haittaa. Kannan arpeni ylpeänä äitiydestäni. Huononakin päivänä ne ovat todella halpa hinta lapsista. Esteettisiksi niitä ei silti voi kutsua millään. ;)
Mä keikun tähän aikaan vielä hereillä kun sain vasta äsken mansikkahillot purkkeihin. Hillosin n. kahdeksan litraa marjoja, lisäksi laitoin pakkaseen, esikoinen teki mansikkajäätelöä ja jääkaappiin jätin vähän parhaita vielä syötäväksi. Piti tulla sammuttamaan päälle jäänyt kone ja tietysti vielä vilkaista tänne - kun kerran oli kone auki. :)
Tytöllä on ollut nyt pari päivää tosi vaikeaa nukahtaminen yöunille. Ennen lomia laitoin tytön illlalla sänkyyn ja sinne jäi pötköttämään ja kohta nukahti. Nyt saa aina pari minuuttia nukuttuaan jonkun ihme paniikin ja karjuu kunnes pääsee syliin. Sitten jollain kolmannella tai kuudennella yrityksellä jää nukkumaan kunnolla. Yöllä onneksi nukahtaa suosiolla uudestaan - ainakin tähän asti. Taitaa tämä koti olla taas outo paikka parin viikon mökkeilyn jälkeen(?).
Strutsi ja neiti 31.1.
Meillä vietetään tänään Innan puolivuotissynttäreitä :) Ainahan sitä täytyy välillä juhlaan joku syy keksiä, ja tämä on minusta kyllä syy parhaasta päästä, toinen on jo noin iso :) Vaikka haikealta se välillä tuntuu myös...
Vieraita ei ole paljon, kaksi kaveripariskuntaa ja toisen pariskunnan 1-vuotias poika. Teen suklaakakun ja suolaista hyvää syötävää. Ohjelmaakin on! :) Kirjoittelin eilen 36 sanaa paperilapuille, ne jaetaan kaikkien kesken, ja sitten jokainen saa keksiä (tai joutuu keksimään) Innalle tankamuotoisen (viisi riviä, ekalla rivillä viisi tavua, tokalla seitsemän, kolmannella viisi ja neljännellä ja viidennellä seitsemän) runon. Niin että kaikki laput tulevat käytettyä. Olen joskus itse joutunut samaan tyyliin runoja vääntämään ja minusta se on erinomaisen hauskaa puuhaa :) Tiedä sitten noista meidän miesvieraista et mitä ne tykkää ;) No runot sitten joka tapauksessa talletetaan visusti Innaa varten :) Ja toinen ohjelmanumero on akrobatiatemppu, joka kuulosti kovasti samalta kuin tuo Xenan kertoma. Eli pidän Innaa käsistä kiinni ja hän minun jaloilta lähtee ikäänkuin takaperinkuperkeikkaan ja siitä sitten pyöräyttää minun käsieni varassa voltin niin että päätyy seisomaan suorille jaloille lattialle. Inna tykkää tosi paljon kaikista tommosista pää-alaspäin-vemputuksista, on ihan innoissaan ku vaikka jaloista nostetaan ilmaan ja vähän keinutetaan ;) Ja kauhistujille tiedoksi, että tällaisista jutuista ei ole lapselle haittaa, päinvastoin - ja ihan koulussa opittua tietoa on tämä :) Pää-alaspäin-oleminen, konttaaminen ja hyppiminen kehittävät lapsella samoja hermoratoja, joita tarvitaan oppimiseen. Pää-alaspäin-olemista tietenkin kohtuudella :) Ja esim. jos joku lapsi ohittaa kokonaan konttaamisvaiheen, olisi konttaamista kuitenkin hyvä sitten jälkikäteen treenailla vaikka leikeissä.
Pitää alkaa touhuumaan, pitää siivota ja leipoa. Mukavaa viikonjatkoa kaikille!
Pajunkukka ja Inna, tänään puoli vuotta
... täältäkin loman jälkeen "ruotuun" kuten viimeviikkoisessa aloituksessa luki.
Olen käynyt miltei päivittäin lukemassa teidän juttuja, mutten kuitenkaan ole "ehtinyt" kirjoitella.
Vauvakuumetta täällä muutamat mammat potee. Sama vaiva mullakin on ollut Mikaelin syntymästä lähtien. Meillä vain taloudellinen puoli ei lisää lapsia puolla... Kun on tottunut elämään leveästi ja isossa kämpässä (jo esikoista suunnitellessa asuttiin 4h+k kämpässä), niin on nuo lainan lyhennykset liian kovia ;). Varsinkin nykyään kun hinnat tuntuu olevan ihan taivaissa!
Tosin olen kyllä sitä mieltä, että sen saa minkä kestää eikä yhtään enempää, eli jos meille vahinko sattuisi niin eiköhän siitäkin selvittäisi (ja minä olisin onneni kukkuloilla sellaisesta "vahingosta").
Vaikeita öitä on myös podettu. Sama vaiva täällä. Mikael herää useimmiten 3-4 kertaa yössä, eli noin 2 tunnin välein. Vartin verran joudun yleensä olemaan pystyssä joka kerta kun laiskana vaan imetän pojun uudelleen unille. Toissayönä tosin poika heräsi vain kerran ja kyllä oli ihana todeta miten hyvät yöunet parantaa mieltä! Ehkä meillä ei uusi vauva olisikaan siis ihan hyvä idea... ;)
Jokju kyseli hampaista ja niiden harjaamisesta. Hampaita meillä on edelleen vain 2. Kuola valuu ja ikeniä hinkataan kovasti, mutta uusia hampaita ei ole näkynyt. Näitä ekoja hampaita on harjattu aamuin illoin. Ensi viikon tiistaina meillä onkin ekaa kertaa hammaslääkäri!
Töihinpaluustakin oli ollut puhetta. Minä kävin eilen Kelassa viemässä kotihoidontuen anomuksen, vaikka taloudellisesti kannattaisikin ilmoittautua taas työttömäksi. Päätettiin kuitenkin, että Mikael saisi täyttää vuoden ennenkuin minä töitä rupean etsimään.
Täällä oli ainakin joku Tampereen seudulta käynty Linnanmäellä ja kehui olevan parempi kuin Särkänniemi. Taitaa olla niin, että on kivampi lähteä vähän kauemmas huvipuistoilemaan. Me oltiin nimittäin Särkänniemessä viime viikolla ja nautittiin, vaikkei kovin moneen laitteeseen viiden tunnin aikana ehdittykään. Eli joo, oltiin juuri keskiviikkona, kun 11 000 hlön kävijäennätys saatiin... Oli kuitenkin mukavaa käydä Tampereellakin, etenkin kun saatiin samalla käydä sukulaisia tapaamassa.
Nyt täytynee ryhtyä siivoomaan...
Voikaahan hyvin ystävät!
T: Emem ja Mikael 211207
Pikana vastailen että me asutaan Suolahdessa ja aika lailla viikkottain kuljetaan Jyväskylään yms. Uudet kamut olis tervetulleita =)
Kotiuduttiin eilen Kalajoen reissulta, kivaa oli ja lapset oli oikeesti kun mitkäkin unelmalapset. Matkatkin meni hyvin vaikka 250km ajettiin mennessä yhdellä pysähdyksellä ja tullessa ei kertaakaan.
Arki alkoi sit oikein kivasti...oli unohtunu auton ovet auki, oli sitten dvd-soittimen näyttö käyty pöllimässä X-( Harmittaa kovasti kun se on ollut pojan viihdyke matkoilla. Ja ei oikein olis ylimäärästä paria sataa :( Tässäkin on taloja joka puolella että riskillä on varas toiminu, mutta niinhän nuo taitaa aina tehdä. Täytyy pitää silmät ja korvat auki jos joku kauppaa Blaupunktin näyttöä. Sitten kyllä haetaan oma pois. Sarjanumero on tallessa.
Jospa se tästä. onneks ei varas tarvinnu turvaistuimia eikä soitinta.
-Siiricata ja Aino 7.2-
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=9d2d3347-5d43-11dd-90fd-…!
Tässä se kuva eren rannalta. Eilen ei onnistunu. Aikas hanurista tää sivusto.
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=1c1cf14d-5d48-11dd-90fd-…!
Heippatirallaa!
Ihanaa kun vihdoin on kesä! Siis lämmin... Viime viikolla oltiin Millan kanssa lähiuimarannalla, tarkoitus oli, että se ois koisannu ja mä ottanu aurinkoa. Mutta meni semmoinen 45 minsaa ennenkuin nukahti ja sit heräs vartin päästä lasten kiljuntaan. Miten ihmeessä te useamman lapsen äidit oikein saatte vauvanne nukkumaan??? Milla herää AINA lasten ääniin (ilonkiljahduksiin tai itkuun), kumma juttu.
Siiricata: toivottavasti saatte masiinan takaisin! Tai sit ainakin varas kompastuu johonkin kanttareeseen, murtaa jalkansa ja joutuu pitämään koko jalan kipsiä syyskuuhun saakka. Eikä saa kaupaksi sitä näyttöä :p
Mun tekis ja ei tekis mieli yrittää Millalle sisarusta... Toisaalta kuulemani mukaan paras lahja lapselle on sisarus, mutta toisaalta... No, katsotaan...
Mä oon kans miettiny tota pyöräilyä... En taida kuitenkaan vielä uskaltaa Millaa istuimeen laittaa!
Eilen annoin Millalle leipää. Natusti sitä ihan innoissaan. En kyllä uskaltanut antaa sitä palasta sille käteen. Miten te muut ootte antanu...?
Mulla imetys on toiminu hyvänä dieettinä - painan 6 kg vähemmän kuin ennen raskautta. Mutta viel ois kyl ylipainoa, en ollu ihan kevyimmästä päästä silloin (enkä vieläkään)! Ja kamala pömppömasu on jääny! Ihan tosiaan kuin olis raskaana! Pitäis alkaa vähän treenaamaan.... Raskausarpia ei tullu lainkaan, mut tissit on sellaiset kärpäslätkät (tai no, oli ne jo ennen raskauttakin, maan vetovoima tehny tehtävänsä).
Ai niin, semmoinen kyssäri, josko jollain ois kokemusta.... Eli mulla on pakastimessa äidinmaitoa jonkin verran (tammikuulta...). Neuvolatädin mukaan sitä voi laittaa vaikka perunamuusin joukkoon, mutta en mä kyllä ilkee... Mut voisko siitä tehdä Millalle esmes riisipuuroa tai mannapuuroa? Eli kestääköhän se keittämistä? Kamala haju siitä tulee kyllä jo lämmitettäessä :D Tai sit paiskaan vaan pois!
Mulla ei näkyny tolleroisen ja xenan kuvat? Näkyykö muilla..? Vai onko näis sivuissa taas vaihteeks joku vika...
Strutsi: mulla ois mansikat hakusessa. Kohta pitäis ostaa, ennenkuin menee sesonki ohi! Viime vuonna laitoin 7 kg pakkaseen, sellaisena sössönä eli sauvasekoittimella mansikat mössäksi ja vähän sokeria sekaan ja pakkaseen. Hyvää puuron kanssa, nam nam! Meillä oli sama juttu pidemmän kotoa poissaolon jälkeen: unille mentiin huudon kanssa. Tai siis Milla suostui nukahtamaan vain syliin pystyasennossa... Sitä kesti muistaakseni 3 pvää.
Innalle synttärionnittelut!! Milla ei pienempänä tykänny yhtään olla pää alaspäin (tehdään vauvatanssi-juttua ja jaloista roikotus on yksi liike siinä), mutta nyt alkaa jo tykkäämään. Johtuiskohan siitä, että oli perätilassa eli ei ollu tottunu oleen semmoisessa asennossa :D
Ollaan nyt viikon noudatettu palvelujen heikentämis -kampanjaa. Eli en anna Millalle tissiä kuin kaks kertaa yössä. Viime yönä ei heränny kuin klo 24 (silloin oli kyllä poikkeuksellisen kova itku, mies sylitteli ja rauhoittui), ja sit klo 4 aikaan syömään. Toisen tissisession otti klo 7. Mahtaisko tää tästä....? Kunnes tulee seuraava vaihe, joka aiheuttaa yöhulinaa :D
Ruokailun kanssa on ollu vähän temppuilua... Milla on alkanu nimittäin imeä peukkua kamalalla raivolla heti kun tajuaa, että aletaan syömään. On tosi kivaa... Eli peukku pois suusta, lusikallinen sisään, peukku suuhun, peukku suusta, lusikallinen jne.... Kestää aika kauan meidän ruokailut nykyään... Ja jos pidät kiinni kädestä, ettei saa peukkua suuhun, niin kamala parku alkaa. No, kai tuokin ohi menee jossain vaiheessa, tuskin enää yläasteella jaksaa noin vaikeasti syödä ;)
Jep. Nyt menen taas tieheni. Yritän ehkä laittaa kuvan... Jos onnaa...
T: Miukkis & Milla 3.1. eli tällä viikolla 7 KK!!!
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=5ef37735-5d4a-11dd-90fd-…!
... kuva kun kerran toimii... Oltiin nimittäin 2- ja 4- vuotissynttäreillä, joissa oli 17 lasta... Kevyttä hulinaa. Kuvassa Milla juhlahatun kanssa!
T: MM
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=60550e1a-5d4b-11dd-9881-…!
Raskausarvista: mahani on kuin raadeltu ja venytetty. täytyy kyllä sanoa että en pidä ollenkaan. hävettää ja ahdistaa roikkuva ja löysä maha. housut ei mahdu kiinni ja näyttää kuin olisi raskaana. olisi kyllä hiukan nolo tilanne jos joku erehtyisi kysymään laskettua aikaa....
Vauvakuume: menkat on myöhässä 8vrk. saas nähä onko tulossa pieni sisar. itse olisin valmis. eiköhän toinen mene kanssa samalla kuin esikoinen mutta ukosta en tiedä. ihan puhdas vahinko (kuulostaa kauhealta...) se olisi sillä syön pillereitä. no jospa sitä testaisi....
meillä ei vieläkään hampaita. käännytään ja istutaan. ja seistään hyppykiikussa. hassun näköinen kun 70 centtinen pötkö seisoo ns. mäkihyppy asennossa. suloinen.
ja vielä tisseistä: maitokannut on isot ja roikkuvat. kokoa on tullu B -> D ja on venähtänyt sille mallille että kun imetys loppuu niin on kyllä melko navan lähellä.
nyt menen.
MiiKaro & Mikael 31012008
Meidän poika on _taas_kipee! Just pari viikkoa sitten oli 39 kuumetta pari päivää ja nyt on taas toista päivää (ei kuitenkaan koko ajan?). Pitäkäähän peukkuja että johtuis joko hampaista tai olisi (tällä kertaa) vauvarokko. Alaien on ainakin sen oloinen, että eka hammas saattaapi puhjeta koska vaan. Jos ei ole kyse hampaista eikä rokosta, niin sit täytyy kyllä jo mennä lääkäriin. Huolestuttaa!
Oletteko vieneet vauvaa ulos kuumeessa lämpimällä kelillä? Mun on ihan mahdoton pitää esikoinen sisällä, kun ulkona helleraja paukkuu ja taivas on pilvetön!
Ja taas mentävä...
Justus & poju 14.1.
Pikaisesti kuulumisia, väsyttäis ja pitäis mennä nukkumaan...
Tulihan se kesä tänne pohjoiseenkin. Ehkä me vielä huomisen saamme siitä nauttia. Tänään oli juuri sopiva ilma, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta mutta tuuli vilvoitti ja piti öttiäiset loitolla.
Vauvakuumeesta: meillä on kaksi tekemällä tehtyä ja tämä yksi iloinen yllätys, lapsiluku taitaa olla tässä, ellei kohtalo toisin määrää... Haluaisin toki vielä kokea raskauden ja sen vauvantuoksuisen huuman, mutta järki pistää hanttiin ja lujaa! Riskit ovat olleet näissäkin raskauksissa niin hurjat, etten enää uskalla riskeerata, en omaa enkä lapsen henkeä tai terveyttä.
Mie en tälle kesälle aikonut laittaa pyöränistuinta ollenkaan. Meillä tytön istuminen on vielä niin holtitonta, eikä istuinkaan ole kallistettavaa mallia, joten matkustetaan sitten muuten.
Miukkis: kyllä ne vanhempia sisaruksia omaavat vauvat tottuu jo pienestä isompien mellastukseen. Meillä neiti nukkuu päikkärit levottomammin, jos pojat ei oo pihalla mekastamassa...
Tuosta äidinmaidosta: keittäminen taitaa viedä siitä kaiken ravintoarvon, mutta jos keittäisit puuron veteen ja "jatkaisit" sillä äidinmaidolla? En miekään ilkeäisi pottumuusiin laittaa =D
Ja arpia löytyy täälläkin, niin mahasta, reisistä kuin tisseistäkin. Ja löytyy höttöistä mahaa ja ajokoiran korvia muistuttavia tissejä. Mutta kuten monet muutkin ovat sanoneet, ne ovat äitiyden kunniamerkkejä joita en ainakaan häpeä, eikä ne yleensä pahemmin häiritsekään. Mahan kiinteyteen noista nyt eniten voi(si) vaikuttaa.
Joko teillä vauvat jokeltelee tavuja? Meillä neidin ääntely on kyllä vielä enimmäkseen kiljumista, murinaa ja pärinää. Toisinaan sieltä tulee jotain "häti" "tiä" jne. Ja kun koira on näköpiirissä, sanoo "trrrr" ja kiljaisee päälle =) Matkii varmaan meidän viheltämistä koiralle. Tässäkin varmaan hätäilen turhaan, mutta muistelisin että kakkonen jutteli jo kuin puuropata tässä iässä.
No joo, tulihan tähän liirumlaarumia, vaikka pikaisesti vain piti...
Voikaa hyvin!
aksiina ja Annu 28.1
Oli ihan loistava matka!
Koko perhe nautti! Tomas teki ensimmäisen hampaan myöskin, eli jäi ihan erityinen muisto. No kyllä tämä hammas aiheutti kitinää ja harmia. Ihmeteltiin mikä jäbää pänni yhtenä päivänä koko ajan ja seuraavana päivänä oli puhjennut terävä reuna ;)) Ja toinen alahammas ilmeisesti tekee myös kovaa vauhtia tuloaa. Kuola valuu ja T jynssää "alaientä".
Käytiin isossa eläintarhassa, käveltiin monumenteilla ja shoppailtiin. Mä ostin kolmet kengät alesta! Oli megahalpoja. Muuten ei rahaa paljon mennyt. Monesti otettiin taka away-ruokaa, koska T on aika huono olemaan paikoillaan ravintolassa ;)
Tomaksen kanssa on helppo matkustaa. Se jotenkin tykkää vaihtuvista maisemista. Mutta kun tultiin kotiin oli tyyppi siitäkin aivan fiilarissa.
Etenee muuten nykyisin konttauksen ja ryömimisen välimaastolla. Jännä homma on kuitenkin se, että illalla ikäänkuin unohtaa miten mennään eteenpäin. Mikähän ilmiö tuo on? Silloin alkaa kitinä tyyllisesti "kantakaa minua paikasta paikkaan ja mieluiten vaihtuvin maisemin".
JUSTUS: paranemista! Onkin monta kertaa pitänyt jo lähettää myötätuntohalit. Teillä tosiaan on kunnon putkin päällä. Ja vielä nyt näillä helteillä entistä raskaampaa :(
Mä en saanut raskausarpia (mulla on kiitos geenien, niitä ei siskolla tai äidilläkään ole ollut, vaikka molemma tempaisseet pari tenavaa) Molemmilla tosin oli synnytyksen jälkeiset masennukset aika rajuna. Eli lähinnä pelkäsin sitä. Tulihan mullakin se etten alkuun pystynyt nukkumaan ja uupumus oli lähellä. Mutta nykyisin onneksi unenlahjat on parantuneet ja kierrokset on vähentyneet. Lihonut olen sen jälkeen kun lopetin imetyksen ja PÄÄsin syömään kaikkea. Nyt pitäis rauhoittaa. NO huomenna tai sitten maanantaina... heh
palataan
T ja Magda
ps. ohessa matkakuva eläintarhasta
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=3ada9d72-5e16-11dd-bc19-…!
Mulla ei muuta elämää tällä hetkellä olekaan!
Ei vais, huomenna siirryn kauaksi koneen ääreltä ja palailen varmaan vasta maanantaina.
Vauvakuumeesta. Meille ei enää lapsia tule, ellei tule vahinkoa. Ennen kuopuksen syntymää olisi ollut maailmanloppu, kun ajattelinkin että pitäis vielä olla raskaana. Raskaana en halua olla vieläkään, mutta vauva-aikaa olen ehtinyt sietämään. Jos tulis kolmas, niin isäkin pääsisi enemmän osalliseksi vauva-arkeen. Mulla ei ole oikeastaan koskaan ollu vauvakuumetta. Esikoisen synnyttyä meni 2v ennen kuin pystyin edes ajattelemaan, että tulis toinen lapsi. Eka raskaus, synnytys ja vauva-aika oli todella rankkoja, fyysisesti ja henkisesti.
Emem, teillä on ilmeisesti heti hammaslääkäri, eikä neuvolassa puhuta mitään hampaista? Meidän kunnassa eka hammaslääkäri on vasta 1v ikäisenä ja 6kk neuvolassa puhuttiin hammasasiat läpi.
Niin ja Emem, kiitos kun muistutit kotihoidontuen anomisesta! Riittikö, että sitä anoo 2kk ennen alkua? Olis unohtunut tuo(kin)!
Siiricata, harmi että tiellä kävi varkaita. Toivottavasti teillä oli kahden näytön vehje! Meillä on ainakin sellainen, missä on kaksi näyttöä. Ostettu Lidlistä.
Miukkis ihmetteli, miten saadaan lapset nukkumaan, kun on useampi lapsi.
Mä otin tästä asiasta kauhean stressin keväällä, kun sain esikoisen pitkästä aikaa nukkumaan päikkäreitä ja kuopus on tosi herkkä uninen. Yleensä nukuttiinkin niin, että vein vauvan keittiöön vaununkoppaan ja hän ähisi siellä itsekseen. Just ennen kuin vauvalta paloi käämit (yleensä siis hermostui, ei nukahtanut), sain nukutettua esikoisen (jee, nukahti alle 5 minuutissa). Sit kiireesti vauvaa hyssyttelemään tai viihdyttämään. Sit kun kuopuskin oli tainnutettu, pääsin itsekin lepäämään sohvalle. Esikoinen on hyvä nukkumaan, eikä herää vaikka vauva kiljuisi korvanvieressä. Mutta se nukahtaminen on asia erikseen.
Kuopus taas ei nuku - kuin hyvin hyvin väsyneenä - jos paikalla on muita kuin oma perhe. Ei meinaa nukkua edes omalla rakennuksella, ainoastaan omassa kodissa, rattaissa tai autossa.
Suosittelen vauvalle leiväksi palttoonnappeja. Ne on pieniä pyöreitä, ruisleivästä tehtyjä ja kuivattuja leipiä. Vauva voi imeskellä niitä, eikä lähde niin helposti isoja paloja kuin tavallisesta leivästä.
Mulla näkyi Tolleroisen ja Xenan kuvat. Joskus oli päivittäin kuvan näkymisongelmia, seuraavana päivänä ne sit taas jo näkyivät!?
En kyllä suosittele pyöräilyä vielä tänä kesänä, ellei vauva istu todella tukevasti itsekseen.
Meidän pari pyöräilyä oli pakkotoimia, kun ei ollut muita mahdollisuuksia. Mutta hyvin meni. Pidempiä matkoja en siis uskaltais vauvaa vielä kuskata pyörän kyydissä.
Meillä ei juurikaan olla innostuneita puhumisesta, vaan tuosta liikkumisesta ja muista aktiviteeteista. Osaa jopa moikata jo, jos hälle moikataan eka. Pari kertaa on laittanut kännykän korvalleen :). Kovasti siis ottaa mallia vanhemmista ja esikoisesta.
Magdalle kiitokset myötätunnosta. Kiva kuulla, että teillä menee reissut hyvin! T saattaa olla iltaa kohden jo sen verran väsynyt, ettei sen takia enää osaa liikkua itsekseen ;).
Ja nyt esikoisen kanssa leikkimään...
Justus & poju 14.1.
Tämä lapsi ei nuku. Se ei nuku varmaan koskaan. Ei päivin, ei öin. Nyt yhtäjaksoista yöhelvettiä on ollut kuukauden ja loppua ei näy.
Viime yönä sain nukuttua pari tuntia. Nooh, olin optimistinen, että nyt se sitten päivällä nukkuu edes kaksi tuntia, mutta ei. Äsken vein sen sänkyynsä, huutakoon siellä, mä en jaksa. Isovanhemmat haki tänään esikoisen retkelle, joten oikeasti toivoin, että NYT olisin saanut nukkua kun esikoinen on muualla ja vauva valvonut viime yön. Mutta se ei nuku.
Kohta esikoinen palautuu, joten haaveeksi se lepääminen jäi. Ehkä mun kohtalona on valvoa, valvoa, valvoa, valvoa ja kasvattaa noita lapsia. Ja sitten haudassa saan nukkua. Kai. Kai sinnekin joku tulee häiritsemään ja kaatamaan hautakiviä (no joo, mustaa huumoria).
Nyt en juurikaan jaksa muusta kirjoittaa, kun mun päässä ei liiku kertakaikkiaan mitään. Mies on töissä joka päivä myöhään, joten siitä ei ole mitään apua. Mutta la ja su se on kotona, ja silloin saa ottaa nuo pikkuihmiset ja lähteä jonnekin. Mun on pakko levätä.
No, minä yritän nyt sitten jatkaa täällä tätä eloonjäämistaistelua, juuri muuksi tätä ei tällä hetkellä voi kutsua. Mä jotenkin jaksoin keväällä eteenpäin tämän valvomisen kanssa kun psyykkasin itseäni, että sitten juhannuksen aikoihin vauva nukkuu jo kunnolla ja minäkin saan sitten nukkua. Sillä tiedolla ja oletuksella kevät selvittiin hengissä. Jos joku olisi mulle sanonut, että valvon vielä heinäkuussa (ja elokuussa), niin.......
Huooh......
Huuto on yltynyt sellaiseksi että on kai mentävä. Hermoa kiristää nyt vähän turhan paljon.
ipu
Ei ole oikein kirjoitettavaa, ihan normaalisti menee. Mitä nyt mies palas raksalomalta takaisin töihin, mikä tietää mulla aikaisempia herätyksiä aamuisin.
Kohta ollaan lähdössä junamatkalle, ihan vain huvin vuoksi ja vaihtelun kannalta :).
Mukavaa viikon jatkoa!
Justus & poju 14.1.