Voisitteko listata sinkkuuden hyvistä puolista?

Sinkkuna on sellainen henkinen rauha. Parisuhde on jotenkin stressaavaa aina.

Lyhyesti sanottuna itsenäisyys. Saat asua missä haluat ja miten haluat. Saat laittaa asuntosi sellaiseksi kuin tykkäät ja tehdä kotitöitä haluamallasi frekvenssillä. Saat syödä ja juoda mitä ja milloin haluat. Saat päättää miten vapaa-aikasi vietät. Saat valita keiden kanssa olet tekemisissä, ei velvollisuusihmissuhteita. Saat päättää rahoistasi. Kotisi on aina linnasi - se on järjestetty just niinku tykkäät.

Lisäksi jos et sinkkuna taannu surkuttelemaan kohtaloasi/ ole täysin miesriippuvainen niin todennäköisesti elämäsi on aktiivisempaa. Liikut enemmän kodin ulkopuolella, teet asioita, välillä pakotat itsesi epämukavuusalueelle, vietät aikaa useampien ihmisten kanssa ja laajennat sosiaalista piiriäsi. Eli sen sijaan että köllötellään viikonloppu sohvalla Netflixiä katsellen ja sunnuntaina käydään päiväkävelyllä ja kaffella anoppilassa lähdetkin pe-iltana leffaan tai teatteriin ja tapaat ystäviä ja la teet puolimaratontreenisi ja saat myös koko kämpän siivottua ja sunnuntaina olet liikkeellä aikaisin ja sen päiväkävelyn lisäksi pistäydyt museossa ja kirpparilla ja illalla luet hyvää kirjaa.

Olen ollut yli 20 vuotta parisuhteessa, enkä kaipaa sinkkuaikoja erityisesti, mutta onhan siinä hyviä puoliakin. Varmasti tietty spontaanius, jos sellaista kaipaa. Jos joku pyytää lähtemään ulos nyt, voi lähteä, jos siltä tuntuu. Itselläni jäisi enemmän rahaa omaan käyttöön, voisin matkustella vapaammin.

Sinkkuna ollessani näin siinä ainoastaan sen huonon puolen, että koin itseni friikiksi ja ulkopuoliseksi. Nyt perheellisenä ymmärrän, ettei se tehnyt minusta friikkiä tai ulkopuolista. Eli yksi sinkkuuden hyviä puolia on se, ettei siinä oikeastaan ole huonoja puolia.

Saa seksiä useammin kuin parisuhteessa. Ja se on parempaa, kun ei joudu jakamaan arkeaan kumppanin kanssa. Jännitys, eroottinen lataus, intohimo, toisen huomioonotto, yllätyksellisyys, hellyys... Kaikkea on nyt enemmän!

Ei tarvitse kuunnella miehen jorinoita autoista, jalka/jääkiekosta tai katsella kohteliaisuudesta sitä yhdessä.

Ei tarvitse tavata miehen ärsyttäviä kavereita kohteliaisuudesta.

Saa sisustaa kodin ihanaksi ilman miehen karmivaa makua.

Ei tarvitse tapella, kun mies pahoittaa mieltään pikku asioista.

Ei tarvitse kuunnella miesselitystä.

Sinkkuna on ihanaa, kun eron tuska on ohi ja ymmärtää, että moni asia joita suri ei edes ollut vuosiin ollut enää totta. Tsemppiä!

-Ei tarvitse harjoittaa yhdyntää ym alapään hoitoja kun seksi tuonut vaivoja

-Ei ehkäisypaskaa(hormoneja tai vierasesineitä) kehossa

-Ei ole jatkuva paha mieli toisen sanomisien takia

-Ei tarvitse pelätä

-Ei tarvitse ärsyyntyä toisen pärstästä ja tavoista

-Ei tarvitse tehdä selontekoa tekemisistään

-Ei tunne sellaista masentavaa yksinäisyyttä, jota voi tuntea vain parisuhteessa

Vapaus

Vapaus

VAPAUS!!!

Vierailija kirjoitti:

Vapaus

Vapaus

VAPAUS!!!

En ymmärrä tätä. Kyllä ainakin mulla on enemmän vapauksia asioiden suhteen näin parisuhteessa

Saa mennä nukkumaan silloin kun väsyttää. Laittaa vaan puhelimen hiljaiselle ja käy tutimaan. Kukaan ei yökuku, tule iltavuorosta/treeneistä ja kolise keittiössä iltapalaa tehden eikä kuorsaa.

Jos parisuhde on kaikin puolin hyvä ja puoliso rakastava, ei sinkkuudessa ole mitään hyviä puolia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaus

Vapaus

VAPAUS!!!

En ymmärrä tätä. Kyllä ainakin mulla on enemmän vapauksia asioiden suhteen näin parisuhteessa

Ei kyllä minun kokemuksien mukaan.

Ja olen samaa mieltä, vapaus, se on parasta sinkkuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaus

Vapaus

VAPAUS!!!

En ymmärrä tätä. Kyllä ainakin mulla on enemmän vapauksia asioiden suhteen näin parisuhteessa

Ei kyllä minun kokemuksien mukaan.

Ja olen samaa mieltä, vapaus, se on parasta sinkkuudessa.

Vapaus voi olla vankila. Kukaan ei kaipaa, kukaan ei kiinnostu tekemisistäsi, hyvinvoinnistasi, mielialastasi. Ketään ei kiinnosta sinä itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vapaus

Vapaus

VAPAUS!!!

En ymmärrä tätä. Kyllä ainakin mulla on enemmän vapauksia asioiden suhteen näin parisuhteessa

Ei kyllä minun kokemuksien mukaan.

Ja olen samaa mieltä, vapaus, se on parasta sinkkuudessa.

Vapaus voi olla vankila. Kukaan ei kaipaa, kukaan ei kiinnostu tekemisistäsi, hyvinvoinnistasi, mielialastasi. Ketään ei kiinnosta sinä itse.

Ja juuri tuollaista on ollut minulla parisuhteessa ollessani.

Sen lisäksi toinen vielä oksentaa omaa pahaa oloansa minun päälleni.

Yksin ollessani tunnistan omat tunteeni ja voin käydä niitä läpi ja purkaa omalla tavallani.

Meditointi, liikunta, terapeutille puhumalla tai vaikka kirjoittaa päiväkirjaan tai tänne palstalle.

Ja kaikkein tärkein ja oikeastaan AINOA ihminen joka minusta oikeasti välittää (ja tärkein ihminen joka minusta voi välittää), on minä.

Kukaan ei koskaan ole niin kiinnostunut sinun hyvinvoinnista kuin sinun pitäisi olla.

Ihmisiä tulee ja menee.

Suhteita tulee ja menee.

Sinä olet ainoa joka sinun kanssasi tämän matkan tässä elämässä tekee.

Ettei tarvitse koko aikaa olla varuillaan mistä se mies nyt suuttuu tai möksähtää...

Ei henkistä pahoinvointia siis.

Ei toisen ihmisen (jos siis ikäviä tyyppejä) kavereita ja sukulaisia pilaamassa päivää

Ei tarvitse harrastaa seksiä

Oma rauha

Ei tarvitse pelkää pettämistä

Ei tarvitse kuunnella toisen valittamista

Ei videopelejä, ei alkoholia (ja krapulaa)

Ei itsetunto ongelmia kun ei ole ketään mollaamassa

Jos sotkua, ne on sun sotkut, ei ylimääräistä sotkua

Meet kun haluat, tuut kun haluat

Jne jne jne

Ai niin se tärkein:

Ei kukaan valittamissa miksi et ole kuin muijat pornossa.

Miksi aloitusta on alapeukutettu enemmän?

Elämä on rauhallista ja kotona hiljaista aina, kun haluaa ja tarvitsee.

Ei draamaa, ei riitoja, ei mustasukkaisuutta, ei pelkoa, että tulisi jätetyksi. 

Komppaan edellisiä: parasta on vapaus ja mielenrauha. Vapaus olla sellainen kun on, vapaus tehdä omia elämänvalintoja ilman kompromisseja (varsinkin jos kompromissit ovat sellaisia että itse joudut usein/aina joustamaan), vapaus tulla ja mennä mielensä mukaan. Mielenrauha kun ei tarvitse neuvotella, riidellä tai olla jonain kumman "emona" toiselle (sairaanhoitaja/äiti/huoltaja).  Saan mielenrauhaa myös siitä ettei kukaan alista/kontrolloi minua. Parisuhde jossain vaiheessa ehkä olisi ok JOS se olisi tasapainoinen kumppanuus ja kumppani olisi myös henkisesti aikuinen, oman vastuunsa tunteva ja kantava...näyttäisi kuitenkin siltä että hyviä miehiä on harvassa. Sääli. Mutta parempi yksin kuin huonossa suhteessa :)

Saan pitää karvoitukseni sellaisena kuin haluan, ei ole mies vähän väliä muka viattomasti toivomassa, että ajaisin posliinin ja pitäisin sitä vähintään viikon, sillähän ei ole väliä että saan polttavaa ja kutisevaa ihottumaa siitä. Tai ei ole mies toivomassa että pukeutuisin siihen, tähän ja tuohon. Miehet ovat jatkuvasti odottamassa ja toivomassa, että nainen miellyttäisi heitä panostamalla tuntikausia ja satasia ulkonäköönsä. Miehet vain ovat, heidän ei tarvitse kuin käydä parturissa joskus.

Saan syödä mitä ruokaa haluan, ei koko ajan tarvitse ottaa huomioon mitä mies haluaa. Mies haluaa syödä lihaa ja perunoita, minä lihaa ja kasviksia.

Saan pitää puhelimen äänettömällä päiväkausia, ei ole joku kaipaamassa koko ajan ja odottamassa, että tilitän kaiken maailman kuulumisia. Ei tarvitse kestää sitä ärsyttävää skeidaa, miten mies on muka niin huolissaan minusta - kaikki turhat lätinät ja kuulumiset ärsyttää, en jaksa. Vihaan puhelimessa jaarittelua turhista asioista.

Eli yhteenveto: saa olla rauhassa ja saa olla rauhassa oma itsensä. Itselleen kelpaa parhaiten.