Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa
20.02.2020 |
Miten ihmisillä oikeasti toimii tuo sanonta köyhänä, kiinnostaisi kovasti. Itsestä kun tuntuu kauhealta riskiltä ostaa kalliita vaatteita/tavaroita ihan vain siksi, koska elämässä aina sattuu ja tapahtuu. Jos ostan 250e talvikengät hoitoaineineen ja pidän niitä tuolla Suomen kuraloskapakkasissa, ovat ne entiset pian vaikka päällään seisoisi. Jos ostan 150e paidan johon söheltäessä tulee reikä, jonka paikkaaminen näkyy langanpätkinä, ei se hinta auta. Tai vaikka hikitahrat, jämähtää ne kalliimpiinkin vaatteisiin. Tai vaikka kallis puhelin halvan romun sijasta kestää muka pidempään, mutta mitä jos lapsi pudottaa sen vessan pönttöön eikä takuu tai vakuutus vaikka kata enää? Yhdet 100e rintaliivit joista huomaankin kesken kuukautiskierron että puristaa ja hinkkaa, kuin 10kpl eri mallisia halpisliivejä kaapissa, joista aina löytyy joku sopiva.
Kertooka mulle köyhät, miten uskallatte ostaa kallista? Ekologisuuden nimissä en silti ole mikään hamstraaja. :D En minä köyhänä uskaltaisi varmaan edes henkarista ottaa vaatetta jonka hinta on kolminumeroinen.
Kommentit (19)
Aivan köyhänä kiinnitin eniten huomiota terveyteeni. En säästänyt ruoan laadusta. Ylikiloihin ei ollut varaa, sillä ostin ruokaa vain tarpeellisen määrän. Leivoin ja laitoin ruokaa itse. Hävikkiä ei syntynyt. Seurasin tarjouksia. Ulkona ei ollut varaa syödä. En omistanut autoa, mutta hankin pyörän. Sain arkiliikuntaa. Ostin vähän vaatteita, edullisen astiaston ja liian huonon sängyn. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi sijoittaa nukkumiseen. Vain huonoa sänkyä olen katunut ja yksiä kylmiä muovisia talvikenkiä. Vaatteita silitin siistimmäksi ja korjasin.
250 euroa ei takaa hyviä jalkineita. Monesti omani maksavat alle 200, vaikka nykyisin olisi varaa ostaa hintavammatkin. Nahkakengät kestävät hoidettuina paremmin ḱuin muut, mutta pohjien kestot vaihtelevat niissäkin. Valitsen kengät mukavuuden, oletetun kestävyyden ja vasta kolmanneksi eniten ulkonäön perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se ihan totta on. Ei mulla ole varaa ostaa halpaa. Ei tosin kyllä mitään muutakaan. Yhtään mitään.
Ei ole varaa haaskata vähiä rahoja sekundaan, pitää ostaa laatua! (kodinkoneet, valaisimet, huonekalut, kodin tekstiilit, astiat, jne.)
Vierailija kirjoitti:
Aivan köyhänä kiinnitin eniten huomiota terveyteeni. En säästänyt ruoan laadusta. Ylikiloihin ei ollut varaa, sillä ostin ruokaa vain tarpeellisen määrän. Leivoin ja laitoin ruokaa itse. Hävikkiä ei syntynyt. Seurasin tarjouksia. Ulkona ei ollut varaa syödä. En omistanut autoa, mutta hankin pyörän. Sain arkiliikuntaa. Ostin vähän vaatteita, edullisen astiaston ja liian huonon sängyn. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi sijoittaa nukkumiseen. Vain huonoa sänkyä olen katunut ja yksiä kylmiä muovisia talvikenkiä. Vaatteita silitin siistimmäksi ja korjasin.
250 euroa ei takaa hyviä jalkineita. Monesti omani maksavat alle 200, vaikka nykyisin olisi varaa ostaa hintavammatkin. Nahkakengät kestävät hoidettuina paremmin ḱuin muut, mutta pohjien kestot vaihtelevat niissäkin. Valitsen kengät mukavuuden, oletetun kestävyyden ja vasta kolmanneksi eniten ulkonäön perusteella.
Jep, nimenomaan kannattaa miettiä, mihin panostaa. Itse olen panostanut esim. talvitakkiin, kenkiin, laukkuun, farkkuihin, alusvaatteisiin.
en tiennytkään että hintasysteemi on binäärinen. On vain joko kallitta tai halpoja tuotteita... Vai olisikos välissä paljonkin vaihtoehtoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse köyhänä minulla nimenomaan ei ole varaa ostaa mitään kallista. Ja olen ajan mittaan kyllä huomannut, että ne halvemmatkin tuotteet kestävät yhtä hyvin, kun vähän kalliimmat, joten mitä järkeä on satsata kalliimpaan. Sitäpaitsi saan ostettua kenkiä yleisemmin 50e ja alaspäin. Ne muutamat kengät kestää huomattavasti pidempään kun saa vaihdella, kun että käyttäisi yhtiä kalliimpia kenkiä.
Ei se hinta vaan laatu. Huonolaatuinen ei muutu järkeväksi ostokseksi, vaikka sen hintalappuun laitettaisiin nolla tai kaksikin perään. Ostin aikoinaan 100 € kengät ja ne kestivät lähes päivittäisessä käytössä 10 vuotta. Siis 10 €/vuosi. Jos olisin ostanut 10 € maksavat kengät, ne tuskin olisivat kestäneet päivittäisessä käytössä edes vuotta. Joten halpaa joutuu ostamaan usein ja joskus jopa niin usein, että laadukkaampi olisi loppupeleissä tullut halvemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole varaa haaskata vähiä rahoja sekundaan, pitää ostaa laatua! (kodinkoneet, valaisimet, huonekalut, kodin tekstiilit, astiat, jne.)
Täyttä roskaa! Kodinkoneita saa torilta halpana (esmes pyykkikone/astianpesukone 50 euroa), valaisin (lamppu on tärkeä, eikä se paljon maksa), huonekaluissa on joka toisella liikkeellä aina ale, hyvät tekstiilit saa Lidlistä, astoita vaikka IKEAsta.
Vierailija kirjoitti:
en tiennytkään että hintasysteemi on binäärinen. On vain joko kallitta tai halpoja tuotteita... Vai olisikos välissä paljonkin vaihtoehtoja?
On ja niitä keskihintaisia nimenomaan yleensä kannattaakin ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se kallis hinta ole enää vuosiin ollut minun köyhän tai no ainakin tulorajoitteisen ohje tehdä hankintoja vaan pyrkimys hankkia hina-laatu suhteeltaan parasta. Olen kyllä tehnyt sellaisen havainnoin, että jos tai kun osan jotain kalliimpaa (, vaikka sen paidan), niin jotenkin (alitajuisesti?) kohtelen ja käytän sitä usein "varovaisemmin" ja "säästäväisemmin" kuin sellaista, jonka olen hankkinut hyvin edullisesti. Vältän myös uskomasta siihen mantraa, että jokin olisi hyvä ja erinomainen vain siksi, että olisi jotain tiettyä ja laajasti tunnettua ylikansallista (The) merkkiä.
Voi hyvä ihme sentään. Köyhällä ei usein ole vara ostaa edes minkäänlaista ruokaa. Täytyy vain pitää sormet ristissä ja toivoa, että talvikengät eivät menisi rikki tai tulisi vähäluminen talvi, ettei lumi tule rei-istä sisään.
En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun täällä puhutaan 150 e paidoista. Se on pahimmillaan kolmen kuukauden ruokaraha, been there done that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kallis ei ole lainkaan enää tae siitä, että olisi laadukas. hoidan työkseni näitä extra-kalliita juttuja ja kyllä on laatu laskenut nykyään. Samaa paskaa kuin edullisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä ihme sentään. Köyhällä ei usein ole vara ostaa edes minkäänlaista ruokaa. Täytyy vain pitää sormet ristissä ja toivoa, että talvikengät eivät menisi rikki tai tulisi vähäluminen talvi, ettei lumi tule rei-istä sisään.
En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun täällä puhutaan 150 e paidoista. Se on pahimmillaan kolmen kuukauden ruokaraha, been there done that.
Niinpä. Mulla harvoin on jemmassa jotain 200e uusiin talvikenkiin jos vanhat menevät rikki, kestäisi ne sitten kuinka paljon enemmän kuin jotkut halvemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan kertomus kuulostaa näin erittäin pienituloisen korviin hiukan omituiselta. Omat pakollisten kulujen jälkeen jäävät rahani ovat luokkaa 400-500 e/kk, mutta panostan silti vaatteisiin ja etenkin kenkiin. En osta usein, mutta ostan laadukasta.
Esimerkiksi kenkäni maksavat 110-300 euron väliltä ja niitä on joka säälle. Kävelen paljon, joten puhdistan pinnat usein ja huollan n. kerran kuussa. En käytä samoja kahtena päivänä peräkkäin. Kaikki kenkäni ovat nahkaa (miinus kumpparit), joten niiden hoitamiseen käytetty aika maksaa nopeasti itsensä takaisin pitkänä käyttöikänä.
Laadukkaita vaatteita olen löytänyt alennusmyynneistä ja kirpputoreilta. Viime aikojen löytöjä mm. silkkinen t-paita 6 euroa ja 90% villaa olevaa takki 21 euroa kirpparilta sekä kashmirpoolopaita 65 euroa alennusmyynnistä. Silkki ja villa pärjäävät pitkälle jo tuuletuksella ja täsmätahranpoistolla eli liika peseminen ei kuluta niitä. Lisäksi teen itse pienet korjaukset rikkinäisiin.
Suosittelen muitakin lukemaan lisätietoja vaatehuollosta niin niistä saa niin sanotusti kaiken irti loppuun asti. :) Tietoa löytyy paljon suomeksi, esim. https://www.arkiveatelier.com.
No nämä hinnat olivat tässä tuulesta temmattuja pointtia painottavia esimerkkejä, ne saa muuttaa mielessään jos ymmärtää pointin paremmin.
Mutta mistä sen laadun tietää se minua kiinnostaa? Jos kerta hinta ei ole se tae, entä jos sattuu ostamaan maanantaikappaleen? Kuitenkin on monia muitakin asioita jotka vaikuttavat käyttöön kuin pelkkä kuluminen. Ja muutenkin se pointti, että köyhänä mieluummin pihistän vaikka kerran kolmessa kuukaudessa uuteen 50e hankintaan, kuin säästän koko vuoden satojen eurojen laatukenkiin. Jos takki hajoaa samalla viikolla, niin uuteen kestävään eli kalliiseen takkiin on varaa seuraavan kerran taas vuoden säästämisen jälkeen. Muutenkin jos ei pysty säästämään kuin aina yksiin kenkiin, yhteen takkiin jne, niin en minä ainakaan löydä ikinä joka säähän sopivaa, joka menee kaikkien vaatteiden, tilaisuuksien ja asusteiden kanssa ja miellyttää seuraavat 10v kun kerta ei siinä ajassa kulu tai hajoa. :D
Itselläkin on tuo ettei jotenkin sitten raaski käyttää, jos on jokin kallis asia ja toki se kestääkin sitten vuosia.
Ap
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, mutta tästä sanonnasta puuttuu se, ettei köyhällä ole varaa ostaa juuri mitään muutakaan.
Kai se pitää löytää omaan varakkuuteen sopivin hinta-laatu-riskisuhde, mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Itsekin suosin juuri siksi paljon kirppareita, koska sieltä löytää usein halvalla merkkituotteita, joiden kestävyyttä voi sitten tavallaan testata, mutta eihän sieltäkään kaikkea voi ostaa.
Viimeksi löysin esim 1e Superdry ja 1e Luhta merkkiset välikausitakit, tyttärelle synttärimekko 4e ja pojalle kerhoreppu 1e. Mutta uutena kyllä kirpaisisi.
Ap
Edelliseen vielä että olivat toki myös erittäin hyvässä kunnossa, ettei tule mielikuvaa euron puhkikuluneesta reikäisestä takista:D.
Alue: Aihe vapaa
Varmaan tajuat itsekin, että tässä puhutaan laadusta, ei siitä, jos nyt itse huolimattomuuttasi vahingoitat tavaroita. Tietysti pitää ajatella, että mikä on esim. se summa, jonka jälkeen ei ole enää järkevää maksaa laadusta. Esim. 1000€ t-paidasta ei ole järkevää, koska materiaalin laatu ei enää oleellisesti kasva tietyn panostuksen jälkeen.