Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus?
19.02.2020 |
Ihan vakavissaan kyselen. Mietin tätä asiaa usein ja se turhauttaa, että oikein mitään varmaa tietoa ei kenellekään ole. Silti pitää nousta aamulla ja mennä töihin ja jatkaa suorittamista.
Kommentit (83)
61/83
|
20.02.2020 |
Vierailija kirjoitti:
Kristittynä elämäni tarkoitus on, että Jeesus tuntee kuka minä olen. Ja olla yhteydessä Jeesukseen rukoilemalla ja lukea Raamattua.
Olisi todella lohduton ajatus, ettei kuoleman jälkeen olisi elämää.
Miksi se on lohduton ajatus? En tarkoita rienata, kiinnostaa vaan. Kun uskovat ikaankuin "karsivat" tassa elamassa ja valmistautuvat siihen tuonpuoleiseen elamaan ja paratiisiin. Miksi ei voi nauttia jo tassa elamassa, miksi sita onnellisuutta pitaa tavallaan siirtaa seuraavaan elamaan?
Tata olen ihan oikeasti aina miettinyt. Etta siis mika sen tarkoitus on. Miksi sun j*mala ei haluaisi sun nauttivan joka hetkesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämällä ei ole mitään tarkoitusta, ei minun omalla tai yleisestikään. Ole oppinut hyväksymään tämän.
Jokaisella on erilainen elämäntarkastus, mutta jos nyt yleistetään niin olla onnellinen ja auttaa muita olemaan onnellinen. Jokaisella meistä on karmisia läksyjä mitä täällä opitaan ja tarkoituksena kehittyä henkisesti. Tämän vuoksi synnymme useita kertoja uudeelleen. Kun olemme tarpeeksi oppineen siirrymme kenties toisiin ulottuvuuksiin tai yhdymme universumiin ja päädymme ikuisuuden onnnellisuudeen ja ekstaasin tilaan.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristittynä elämäni tarkoitus on, että Jeesus tuntee kuka minä olen. Ja olla yhteydessä Jeesukseen rukoilemalla ja lukea Raamattua.
Olisi todella lohduton ajatus, ettei kuoleman jälkeen olisi elämää.
Miksi se on lohduton ajatus? En tarkoita rienata, kiinnostaa vaan. Kun uskovat ikaankuin "karsivat" tassa elamassa ja valmistautuvat siihen tuonpuoleiseen elamaan ja paratiisiin. Miksi ei voi nauttia jo tassa elamassa, miksi sita onnellisuutta pitaa tavallaan siirtaa seuraavaan elamaan?
Tata olen ihan oikeasti aina miettinyt. Etta siis mika sen tarkoitus on. Miksi sun j*mala ei haluaisi sun nauttivan joka hetkesta?
Kyllä minä nautin tästä elämästä parhaani mukaan jo tässä ajassa. 🌷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhillä ei ole rahaa kaikkeen hauskaan, rikkailla ei ole aikaa nauttia rahoistaan.
Elämällä ei varsinaisesti ole tarkoitusta. Lopulta kaikki häviää tähtitieteen mukaan. Kannattaa vaan olla kiltti muille ja hoitaa puutarhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhillä ei ole rahaa kaikkeen hauskaan, rikkailla ei ole aikaa nauttia rahoistaan.
vauvana: ei osaa tehdä mitään
lapsena: ei saa tehdä mitään
nuorena: ei ole varaa tehdä mitään
aikuisena: ei ole aikaa tehdä mitään
vanhuksena: ei pysty tekemään mitään
Tuo mielenrauhaa, kun lakkaa yrittämästä löytää elämälle jotain suurempaa tarkoitusta, sillä sellaista ei ole. Synnymme ja kuolemme, ja siinä välissä tapahtuu erilaisia itsestä riippuvia ja riippumattomia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämäntarkoitus on kehittyminen. Millään muulla ei ole väliä, melkeinpä ei ole edes väliä millä tavalla haluat kehittyä, moraaleja ei ole olemassa kuin vain omassa päässämme ja sen tarkoitus oli kehittää meitä toimimaan osana yhteiskuntaa ja vetämään samaa köyttä. Olen lukenut Homo sapiens ihmisen lyhyt historia kirjan ja siinä oli hyviä pointteja mutta en siltikään oleta tietäväni yhtään mitään.
Useimpia elämän tarkoituksettomuus ahdistaa, minusta se on taas hienoa. Ahdistun helposti tästä elämästä ja ihmisten luomasta maailmasta ja kuplista missä elämme, sen takia minua helpottaa ajatella kuinka missään ei ole mitään tarkoitusta, voin päättää itse miten asioihin suhtaudun ja miten elämäni elän. Elämäntarkoituksettomuus ja tyhjyys on hienoa ja silti saamme päättää millaista sisältöä päätämme siihen hankkia.
terv. 26 introvertti nainen joka nauttii miettimisestä ja yksinolosta
En usko, että tarkoitusta on perinteisessä mielessä.
Ei mitään "lisääntykää ja täyttäkää maa" tai "olla onnellinen" tai "tehdä muut onnelliseksi".
Tarkoitus on selvitä parhaansa mukaan ja jatkaa seuraavalle kierrokselle, kunnes on oppinut elämään ihmisiksi.
Sen jälkeen kun siihen pisteeseen pääsee, ei tule mitään nirvanaa, vaan ehkä "pois vankilasta" -kortti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hedonisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä nautinto se ei ole. Vastapainoksi on oltava työtä jossa tuntee jonkinlaista merkitystä, säännöllistä elämää, välillä penninvenytystä, huonoja päiviä... Sitten kun suot itsellesi sen nautinnon, se todella tuntuu joltain. Jatkuva nautinnoissa rypeminen ja itsensä hemmotteleminen ei tunnu hetken päästä enää miltään.
Silloinkin tunnetaan nautintoa työstä, säännöllisyydestä, penninvenytyksestä jne. Tai sitten niistä kärsitään, että vastapainoksi tunnettaisiin nautintoa. Vähän kuin joku juoksee itsensä hengästyksiin saavuttaakseen euforisen olon sen jälkeen. Eli kaikenlaisen toiminnan taustalla on nautinnonhalu. Jopa niillä uhriutumalla elämänsä pilaavilla.
Hieman olen samaa mieltä hedonistin kanssa.
Suosittelen lukemaan Hannah Arendin suomennetun teoksen Vita Activa - Ihmisenä olemisen ehdot. Muistaakseni hän kyseisessä teoksessaan kirjoittaa työstä.
Ihmislajin tehtävä ja tarkoitus on muuttaa maapallo elottomaksi erämaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhillä ei ole rahaa kaikkeen hauskaan, rikkailla ei ole aikaa nauttia rahoistaan.
Se riippuu, mika on hauskaa ja kenen kanssa sita tekee.
Talvinen makkaranpaistopicknick laavulla. Kesainen retki metsaan koiran kanssa, repussa evasleivat ja termospullossa kahvia. Laiska paiva uimarannalla kirjan kanssa. Pilkkireissu jagermeister-kaakaolla. Pyoraretki ja evaskori. Kiikarit ja aamuinen, sumuinen suo ja kurkia. Mato-onkireissu ja pari tolkkia olutta, jalkeenpain paistettuja ahvenia ja uusia perunoita, huuruinen pullo rose-viinia ja yoton yo.
Kaikki nama itselle rakkaan ihmisen kanssa on arvokkaampaa kuin parhain Michelin-ravintola tai hienoin viiden tahden loma Karibialla yksin.
Elää ja kerran kuolla.
Ihan olen miettimällä tullut tähän tullut päätelmään.
Ollaan osa luonnonkiertokulkua, osa sukupolvien ketjua, olen ajatellut että hiekan jyvän kokoiselta osalta voin vaikuttaa millainen maailma on tulevaisuudessa yrittäen olla hyvä lapsilleni ja lastenlapsilleni sekä muille ihmisille, jos he sitten jatkossa olisivat hyviä isommalle joukolle.
Elämän tarkoitus on lisääntyä ainakin yhden lapsen verran. Yrittää saavuttaa jotain. Ja pysyä hengissä. (Niin kauan kunnes luonnollinen kuolema vanhuuteen korjaa).
Jatkaa omaa geeniperimää eteenpäin. Ja pelkkä siemenen kylväminen ei mielestäni täytä tätä tarvetta, vaan täytyy myös varmistaa sen jälkikasvun mahdollisimman hyvät eväät selviytymiseen omassakin elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Kärsimyksen vältteleminen.
Minun onnellisuutta ei kärsimyksen vältteleminen ole lisännyt. Tajusin että synnin vältettelemisen lisäksi olen vältellyt kärsimystä. Mutta pääseekö rakastamisesta ilman että joutuisi kärsimään?
Alue: Aihe vapaa