Miksi huumorintajuton on aina se, joka ei naura?

Se että kertoo huonoja vitsejä, on vain merkki kehittymättömästä sosiaalisesta älykkyydestä.

Minä en enää jaksa nauraa kaikelle, minkä oletetaan olevan vitsikästä. On minullakin oma käsitykseni huumorista, mutta kaikelle ei vaan jaksa lämmetä.

Minua aina töissä mollataan huumorintajuttomaksi, kun en jaksa nauraa lapsellisille vitseille. Lapselliset vitsit siis tasoa "siinä istuu Minna, jolla on pyörässä pinna. Minnan vieressä Mika, sillä on kotona minisika".

Hyvä tekonauru on pakko opetella jos aikoo oikeasti edetä uralla korkealle. Ei onnistu, jos ei osaa nauraa säälittävän huonoille jutuille.

Onnneksi pääsen kohta adhd tutkimuksiin.

Hyvä kysymys.

Mielenkiintoista on se, kun yksi kertoo vitsin ja ympärillä on useita eikä kukaan naura, mutta silti nämä kaikki muut ovat sen yhden mielestä huumorintajuttomia.

Joiltakin tuntuu myös uupuvan ymmärrys, että huumorimakuja on erilaisia. Huumorintajuisuus ei tarkoita sitä, että nauraa KAIKELLE. Se että ei naura yhdelle asialle, ei tarkoita, että sama henkilö ei voisi nauraa MILLEKÄÄN.

Niin, ja huumorin tajuaminen on huumoriksi on myös eri asia kuin huumorin pitäminen hauskana. Se että ei pidä esim. läpällä heitettyä tappouhkausta hauskana, ei tarkoita että luulisi oikeasti vitsailijan aikovan tappaa.

Ja on myös tekonaurajia, jotka eivät edes tajunneet, mutta haluavat nauramalla miellyttää. Onko se sitten huumorintajua?

Vierailija kirjoitti:

Minua aina töissä mollataan huumorintajuttomaksi, kun en jaksa nauraa lapsellisille vitseille. Lapselliset vitsit siis tasoa "siinä istuu Minna, jolla on pyörässä pinna. Minnan vieressä Mika, sillä on kotona minisika".

Painajainen. Tuossa tilanteessa on vaikeaa säilyttää usko ihmiskuntaan ja yrittää peittää myötähäpeä kunnioittaa kanssaihmisiä kunnioittaakseen.

Silloin kuuluu nauraa, kun työpaikan tiimipelaaja extrovertti / ns. hyvä tyyppi lohkaisee vitsin. Muuten oot tosikko etkä ymmärrä huumoria.

Minua ei kyllä hyvätkään jutut saa ääneen nauramaan, vaan hymyilen kainosti. Mä en vaan naura. Tietty nykyään sanotaan huumorintajuttomasti aina, jos ei naura kakka-tissi-viina -vitseille, mutta ne ei minusta ole hauskoja. Ne oli hauskoja joskus, mutta aikansa kutakin. Nykyään pidän tilannekomiikasta ilman edellä mainittuja ja sellaisista jutuista, joita täytyy vähän miettiä. Fingerpori on joskus hauska, joskus ei. 

Nauraminen ei ensisijaisesti liity hauskuuteen, vaan valtaan. Vallassa olevan vitseille nauretaan, vaikka itkettäisi.

Huumorintajuttomaksi syyttää se, jota harmittaa, ettei toinen tunnusta hänen korkeampaa statustaan nauramalla. 

Hyvä aloitus.

Minua ärsyttää moni asia, joten olen kai huumorintajuton.

Ärsyttää: tyhjännaurajat, huonojen vitsien kertojat, ne jotka nauravat eniten omille vitseilleen ja ne ne jotka syyttävät muita huumorintajuttomiksi.

Minua ei naurata monikaan juttu, mutta musta, englantilaistyyppinen huumori, Studio Julmahuvi... kylläpä naurattaa.

Meitä on moneksi ja osalle vain Turhapuro ja täytekakku naamaan on huumoria. Minulle ei.

Kaikkia ei voi miellyttää. 

Näinhän se on. Ruskeakieliset nauravat aina pomon vitseille.

Minuusta se on aika pitkälle kiinni myös siitä että lähtee mukaan, virittyy ja heitttäytyy huumorin vietäväksi.

Ihmiset eivät aina ole samoilla taajuuksilla. Siitä se johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Minuusta se on aika pitkälle kiinni myös siitä että lähtee mukaan, virittyy ja heitttäytyy huumorin vietäväksi.

Asennneongelma huumorintajuttomuus osittain. Pitää itsensä kireänä, lihakset jännittyneinä, vieroksuu ja kammoksuuu, etääntyy. Ei voi syntyä mitäään luovaa jälkeä jos ei pääse vapautumaan.

Joku stand up -koomikko sanoi, että itse asiassa katsomossa pitääkin olla aina joku tai joitakin, joita ei mikään naurata. Ei sitten mikään. Siitä tietää, että esitys on tosi hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuusta se on aika pitkälle kiinni myös siitä että lähtee mukaan, virittyy ja heitttäytyy huumorin vietäväksi.

Asennneongelma huumorintajuttomuus osittain. Pitää itsensä kireänä, lihakset jännittyneinä, vieroksuu ja kammoksuuu, etääntyy. Ei voi syntyä mitäään luovaa jälkeä jos ei pääse vapautumaan.

Se joka pierua pidätttää...

Onneksi ihminen voi valita yleensä seuransa.

Olen huomannut, että kaikista hauskimmat ja huumorintajuisimmat ihmiset ovat monesti vähän vakavia ja synkkiäkin eivätkä välttämättä ole ensimmäisenä hekottelemassa jokaiselle typerälle jutulle. 

Miedän työpaikalla pomo kertoo aina parhaat vitsit. Ai että me nauretaan niille humoristisille jutuille.