Lue keskustelun säännöt.
Viiltely arvet
16.02.2020 |
Olen ala ikäinen ja asun vanhemmilla. Ja tein joskus monia kuukausia sitten jotain tyhmää käsilleni ja jaloilleni luulin että ne parantuisivat, mutta ei. Ajattelin että ne muuttuisivat vaaleiksi, mutta ei ovat punaiset ja reagoivat lämpötilan muutoksiin. Olen lintsannut koulun uinnit käyttäny liikassa pitkähihaisia. Nyt minua on alkanut huolestuttaa mitä teen kun tulee kesä, pidänkö huppareita vai pitkähihaisia muita paitoja, saako arpia pois mitenkään, muuttuvatko ne siitä jos ottaisin aurinkoa voiko aurinko haalistaa niitä? Vanhemmille ei voi niistä kertoa tai kellekkää mullekkaan, kävin psyykkarilla mutta en sillekään pystynyt kertomaan. Ei kukaan ymmärtäisi en halua että minua pidetään huomiohuorana. Onko laaser hoidosta apua, Alanko keräämään rahoja sitä varten?
Kommentit (7)
Valitettavasti niistä ei pääse eroon millään. Ainut vaihtoehto on yrittää oppia elämään niiden kanssa ja käyttää pitkähihaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ne vaalenee, mutta siihen saattaa mennä vuosia. Itse sain kerran vahingossa melko syvän haavan käsivarteeni ja vielä vuosia myöhemmin otetuissa valokuvissa käsivarresta selvästi erottui punainen arpi. Nyt se tosin jo on muuttunut niin vaaleaksi, ettei huomaa ellei osaa katsoa, mutta aikaa siihen meni.
Viiltelin 19-vuotiaana. Olen nyt 26v ja vaaleat arvet saattavat vieläkin välillä muuttua lämmöstä johtuen hieman punakaksi. Ei kuitenkaan yhtä näkyvästi kuin vielä muutama vuosi sitten.
Jos ei ole syviä arpia niin kyllä ne jossain vaiheessa häviää lähes olemattomiin. Tosin ei ehkä kesään mennessä.
ps. Kannattaa viiltelyn sijaan opetella vaikka yhdyssanoja.
pps. Mutta ihan tosissaan, hae apua ongelmiisi.
Ei niille voi oikein mitään. Oon 32v nainen ja mulla on edelleen näkyvissä arvet jotka tein 14-vuotiaana. Vasta kolmekymppisenä uskallan sanoa, että olen kutakuinkin päässyt tavasta eroon. Vasta pari kesää olen uskaltanut kulkea kesäisin shortseissa ja hameissa niitä piilottelematta. On tosi tuskaisaa kulkea 30 asteen helteellä paksuissa sukkiksissa.
Toivon, että haet apua ajoissa. Näytä arvet rohkeasti vanhemmillesi, on heidän tehtävä auttaa ja tukea sua eikä toisinpäin. Kerro rohkeasti psykalle mitä mielessä liikkuu ja mitä kaikkea tunnet. Hänen tehtävä on auttaa sua ja auttaa sut toimimaan ja tuntemaan eri lailla, mutta ei pysty sitä tekemään ilman sun yhteistyötä ja rehellisyyttä. Et ehkä nyt osaa ajatella parinkymmenen vuoden päähän, mutta tuosta tulee helposti kierre ja myöhemmin kaduttaa ettet ottanut apua vastaan ajoissa. Kukaan ei pidä sua vain huomionkipeänä, kyllä he osaa ajatella että joskus ihmisolennolla on vaan paha olo joka puretaan jotain kautta ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro myös koulun terkkarille rohkeasti. Hän osaa auttaa sua eteenpäin, eikä varmasti ala arvostelemaan vaan haluaa auttaa. Voi myös kirjoittaa sulle vapautuslapun noille liikkatunneille niin et saa turhia poissaoloja, kyllä se ymmärtää.
Apteekista voit käydä kysymässä arvenhoitotuotteita. Esim. sinkkipasta (ei se marketista saatava vauvovjen p yllyvoide) vaalentaa punaisia arpia, mutta ei paranna niitä.
Ei niille arville ikävä kyllä voi oikein mitään tehdä. Jos jäävät todella näkyviksi, voit käydä ottamassa hyvältä tatuoijalta häivyttävän kuvan.
Lisäksi tarvitset apua mielenterveysongelmiisi. Yritä hakea apua uudestaan. Äläkä enää viiltele. Ne eivät ratkaise mitään, pahentavat vain tilannetta ja tulevaisuutta. Masennuksesta toipuu, tiedän kokemuksesta, mutta rumista arvista ei. Senkin tiedän, omat arpeni tosin ovat sellaiset, etteivät näy kuin erikseen tarkastelemalla.