Miten saa lapsen innostumaan harrastuksista?
Meillä on ekaluokkalainen joka ei harrasta mitään ja nyt pitäisi väen vängällä keksiä joku harrastus. Tanssiminen kiinnostaa mutta on luonteeltaan aika arka ja ujo ja sanoo että esiintyminen jännittää.
Urheilulajitkin kiinnostavat, mutta ei varmaan oikein osaa sitoutua siihen jos kiinnostus lopahtaakin. Aloitti kyllä erään urheilulajin mutta taisi olla muutama käyntikerta kun lopetti.
Mitä tehdä? Lapsi haluaa kovasti aloittaa harrastuksen mutta me vanhemmat emme ole valmiita siihen että maksamme lapsen jonkun kalliin harrastuksen vain alkuinnostuksen takia.
Varmaan isoin ongelma on se, että joutuu kohtaamaan tuntemattomia lapsia harrastuksissa ja kun se jännittää jne. hänellä on yksi hyvä kaveri joka on myös ujo eikä hänkään halua harrastaa mitään yhdessä. Mitä tehdä?
Kommentit (30)
Osaa leikkiä mutta ei halua olla siellä yksin ja sanoo että siellä on tylsää. Kavereita ei naapurista ole saanut. Sisaruksia ei ole, ainut lapsi. Usein käy kyllä erään tytön luona kylässä leikkimässä joka asuu vähän kauempana. Ap
Tanssikouluissa ei ole pakko osallistua esiintymisiin.
Miksi muuten lapsesi pitäisi harrastaa jotain?
Olisko koulussa jotain kerhoja? Ne ei varmaan ole kalliita, jos edes maksavat mitään. Ei sitten ainakaan rahan takia harmita, jos ei käy monta kertaa.
Tosi monessa harrastuksessa saa myös käydä ensin kokeilemassa ennen kuin sitoutuu koko kaudeksi, vaikka asiaa ei erikseen mainitakaan.
Vähän ristiriitaista että haluaa harrastuksen mutta ei uskalla aloittaa? Sanoisin varmaan että odotetaan kun vähän kasvat, koska myös rohkeus lisääntyy sen myötä. Semmonen juttu joka nyt jännittää kamalasti ei välttämättä jännitä kovin paljoa enää vuoden päästä :)
Tai sit jos oikeasti harrastushalu on tosi kova niin sitä rohkeutta kyllä löytyy. Vanhempana sit vaan tosi paljon rohkaisua ja kannustusta ja kannattaa myös harrastuksen vetäjä briiffata arasta lapsesta jotta osaa ottaa tilanteen huomioon ja vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta omalta osaltaan.
Soittotunneilla käydään yleensä yksin, kaikki harrastukset eivät siis ole ryhmäharrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Tanssikouluissa ei ole pakko osallistua esiintymisiin.
Miksi muuten lapsesi pitäisi harrastaa jotain?
No kun lapsi ihan painotti sitä että haluaa harrastaa. Mutta pelkäänpä että ujous ottaa hänessä tästäkin vallan :( harmittaa vähän. Eihän näin saisi sanoa mutta olisi helpompaa jos hän olisi rohkeampi ja ulospäinsuuntautuneemi niin harrastuksen aloittaminen olisi helpompaa. Ap
Tanssimaan vaan kun kerran kiinnostaa. Siinä se jännitys lähtee ja saa varmasti mukavia kavereita. Ne jääkiekkoilijat ei harrasta tanssia ja on yleensä niitä kiusaajia.
Vierailija kirjoitti:
Osaa leikkiä mutta ei halua olla siellä yksin ja sanoo että siellä on tylsää. Kavereita ei naapurista ole saanut. Sisaruksia ei ole, ainut lapsi. Usein käy kyllä erään tytön luona kylässä leikkimässä joka asuu vähän kauempana. Ap
olet itse se lapsesi "ongelma". lapsia käsketään ei niiden kanssa neuvotella mitä ne mahdollisesti ehkä joskus kun huvittaa suostuvat tekemään.
Harrasta lapsen kanssa yhdessä . Hän on pieni ja tarvitsee vanhempaansa enemmän kuin harrastusta.
Alkakaa käymään uimahallissa kerran viikossa. Tai pidätte askartelu- tai leipomisillan. Käykää säännöllisesti luistelemassa tai pyöräilemässä... Ei sen harrastuksen tarvitse olla vielä mitään seuratoimintaa noin pienellä. Lapsi saa mitä haluaa: harrastuksen. Mutta ei tarvitse pelätä ja jännittää.
Vai mitkä ovat ap:n kriteerit harrastukselle tai mikä uskomus lapselle on syötetty harrastamista koskien?
Vierailija kirjoitti:
Harrasta lapsen kanssa yhdessä . Hän on pieni ja tarvitsee vanhempaansa enemmän kuin harrastusta.
Alkakaa käymään uimahallissa kerran viikossa. Tai pidätte askartelu- tai leipomisillan. Käykää säännöllisesti luistelemassa tai pyöräilemässä... Ei sen harrastuksen tarvitse olla vielä mitään seuratoimintaa noin pienellä. Lapsi saa mitä haluaa: harrastuksen. Mutta ei tarvitse pelätä ja jännittää.
Vai mitkä ovat ap:n kriteerit harrastukselle tai mikä uskomus lapselle on syötetty harrastamista koskien?
No me harrastetaan kyllä näitäkin asioita mutta nyt mielenkiintoa olisi järjestettyyn harrastustoimintaan. Ja kuten joku jo kirjoittikin, että on ristiriitaista se että haluaa aloittaa mutta ei uskalla... olen itsekin vähän hämmentynyt tilanteesta että mitä lapsi sitten haluaa. Mutta koulun järjestämä kokkikoulu on yksi varteenotettava vaihtoehto koska siellä on mukana myös tuttuja kavereita, kiitos hyvästä ehdotuksesta! Ap
Meillä päin seurakunta pitää erilaisia kerhoja koululaisille, esim. kokkikerhoa, ja srk:lla saa myös soitonopetusta ilmaiseksi (kitara, piano). Sitten on noita kansalaisopiston juttuja, nehän eivät maksa paljon. On myös lapsille tanssiryhmiä (yleensä voimisteluseuroillakaan lasten ryhmät eivät paljon maksa) ja erilaisia liikuntaryhmiä ja kuoroja jne.
Ei minunkaan ekaluokkalaisella ole vielä harrastusta. Toisaalta kun koulun jälkeen on toiminnallinen ip-kerho, niin siinäkin tulee päiväohjelmaa, ja syyslukukaudella oltiin lapsen kanssa yhdessä eräässä harrastuksessa. Tokalle luokalle voisi yrittää jotain keksiä, tai lapsella onkin yksi oma idea, jota tietty yritämme, jos ryhmä vaan muodostuu. Minusta riittää, jos tokaluokkalaisella on yksi kiva harrastus, voi sitten kolmannella tai neljännellä katsoa, haluaako jotain lisää.
Kysyt, mitä lapsi haluaa harrastaa ja viet hänet kokeilemaan sitä. Ei se sen vaikeampaa ole.
Ei mikään pakko maksullisia harrastuksia aloittaa. Nuorisotaloilla ilmaisia kerhoja. Itsekin kävin aikanaan nutan kuvataide-, kokki- ja bändikerhoissa
Vierailija kirjoitti:
Tosi monessa harrastuksessa saa myös käydä ensin kokeilemassa ennen kuin sitoutuu koko kaudeksi, vaikka asiaa ei erikseen mainitakaan.
Vähän ristiriitaista että haluaa harrastuksen mutta ei uskalla aloittaa? Sanoisin varmaan että odotetaan kun vähän kasvat, koska myös rohkeus lisääntyy sen myötä. Semmonen juttu joka nyt jännittää kamalasti ei välttämättä jännitä kovin paljoa enää vuoden päästä :)
Tai sit jos oikeasti harrastushalu on tosi kova niin sitä rohkeutta kyllä löytyy. Vanhempana sit vaan tosi paljon rohkaisua ja kannustusta ja kannattaa myös harrastuksen vetäjä briiffata arasta lapsesta jotta osaa ottaa tilanteen huomioon ja vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta omalta osaltaan.
Ed. hyvä, paitsi ei kannata odottaa, että lapsi rohkaistuisi yksin ollessaan. Ryhmäharrastukset ja kaikki yhdessä muiden lasten kanssa oleminen auttaa. Meilläkin arka lapsi, mutta käytiin kokeilemassa monia eri juttuja, ei kaikkiin tarvitse heti sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
Tanssimaan vaan kun kerran kiinnostaa. Siinä se jännitys lähtee ja saa varmasti mukavia kavereita. Ne jääkiekkoilijat ei harrasta tanssia ja on yleensä niitä kiusaajia.
Olipa kyllä harvinaisen törkeä yleistys jääkiekon harrastajista. Sanoisin mieluummin toisin päin, että joukkuetoiminnasta löytyy parhaiten tsemppaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrasta lapsen kanssa yhdessä . Hän on pieni ja tarvitsee vanhempaansa enemmän kuin harrastusta.
Alkakaa käymään uimahallissa kerran viikossa. Tai pidätte askartelu- tai leipomisillan. Käykää säännöllisesti luistelemassa tai pyöräilemässä... Ei sen harrastuksen tarvitse olla vielä mitään seuratoimintaa noin pienellä. Lapsi saa mitä haluaa: harrastuksen. Mutta ei tarvitse pelätä ja jännittää.
Vai mitkä ovat ap:n kriteerit harrastukselle tai mikä uskomus lapselle on syötetty harrastamista koskien?
No me harrastetaan kyllä näitäkin asioita mutta nyt mielenkiintoa olisi järjestettyyn harrastustoimintaan. Ja kuten joku jo kirjoittikin, että on ristiriitaista se että haluaa aloittaa mutta ei uskalla... olen itsekin vähän hämmentynyt tilanteesta että mitä lapsi sitten haluaa. Mutta koulun järjestämä kokkikoulu on yksi varteenotettava vaihtoehto koska siellä on mukana myös tuttuja kavereita, kiitos hyvästä ehdotuksesta! Ap
Täysin normaalia, että uudet asiat jännittävät. Joillakin se voi ilmetä niin, että tuntuu ettei uskalla mennä. Rohkaise, kannusta, houkuttele. Keskustele jännityksestä ja kerro että se helpottaa kyllä, kun tutustuu harrastuskavereihin.
Ujolle lapselle voisi sopia partio
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin seurakunta pitää erilaisia kerhoja koululaisille, esim. kokkikerhoa, ja srk:lla saa myös soitonopetusta ilmaiseksi (kitara, piano). Sitten on noita kansalaisopiston juttuja, nehän eivät maksa paljon. On myös lapsille tanssiryhmiä (yleensä voimisteluseuroillakaan lasten ryhmät eivät paljon maksa) ja erilaisia liikuntaryhmiä ja kuoroja jne.
Ilmaista soitonopetusta? Vau, kerro lisää.
eikös se teidän lapsi osaa pihalla leikkiä?