Miten aikuinen oppisi syömään kasviksia?

Olin pikkulapsena (2-4v) tosi hidas syömisen kanssa ja uusiin ruoka-aineisiin tutustuminen oli nihkeää. Varsinkin kypsennetyt kasvikset epäilyttivät. Mulla on ollut aina myös herkkä oksennusrefleksi. Riittää että haistan jotain ikävää tai jokin narskahtaa hampaiden välissä, niin yökkäyttää. Ei nyt niin että oksennus lentäisi, mutta sellainen mahasta asti lähtevä "byörgh". Jos en saa aiheuttajaa pois, niin jossain välissä tulee laatta, testattu on. Muistan, kun yritin selittää sitä isälle lapsena, mutta hänestä olin vain nirso ja kiittämätön mukula. Oikeasti olin kyllä maailman kiltein lapsi ja olisin mielelläni syönyt ongelmitta ne kasvikset. Olisin säästynyt paljolta huudolta ja tukkapöllyiltä.

Asiaan! Isä ratkaisi ongelman pakkosyöttämällä, eli kun olin pieni niin kasvikset tungettiin suuhun ja jos ne tulivat ylös, niin oksennus oli syötävä. Joskus kouluiässä isä ei enää fyysisesti pakottanut, mutta ruokapöydässä istuttiin niin kauan, että kasvikset, sellaisinaan tai yrjöttynä, oli syöty. Joskus isältä petti maltti ja tukkapöllyn jälkeen sain häipyä pöydästä, jos kasvikset eivät kerta kaikkiaan menneet alas. Tunsin syyllisyyttä ja syvää surua, kun en pystynyt olemaan isälle mieliksi.

Joskus teini-iässä pakotus viimein lakkasi, mutta sain aina kuulla jos jätin ruuasta kasvikset ottamatta. Ruokapöydässä oli painava hiljaisuus ja isän syyttävä ilme. En vieläkään syö kovin mielelläni seurassa, koska se ilmapiiri on tarttunut niin lujasti mieleeni.

Nyt kun asun viimein omillani, haluaisin opetella syömään niitä kasviksia. Salaatti, kurkku, hedelmät, raaka porkkana ja marjat ovat aina olleet hyviä eikä niissä ole ollut ongelmaa, mutta kasvikset ruuan seassa... Olisi niin kiva laittaa ruokaan vaikka porkkanaa, lanttua, maissia, parsakaalia ja kukkakaalia ja syödä hyvällä halulla.

Olen tehnytkin nyt paljon sosekeittoja ja ne ovat maukkaita. Mutta jos pitäisi mennä vaikka jonkun kanssa syömään tai jonnekin kylään, niin tämä ongelma on varsin nolo. Totta kai ihmiset ottavat nirsoiluna sen, että jätän kasvikset ruuasta ottamatta tai jätän ne lautasen reunalle.

Onko kukaan "ruokatraumatisoitunut" onnistunut pääsemään eroon ongelmasta? Olisi oikein kiva kuulla kokemuksia.