Lue keskustelun säännöt.
Himohamstraaja aivopessyt lapsensa
Ap
11.02.2020 |
Riidaksi menee kun asianosaisille asiasta puhun. Anopin asunto kuin suoraan himohamstraaja-dokumentista vaikka neliöpinta-alaa lähemmäs sata. Hänelle tarjottu tavaroiden hävitysapua ja - myyntiapua sekä ihan ammattiapua, ei ota vastaan. Nyt saanut käännettyä puolisoni ottamaan vastaan tuota tavaramäärää asuntoomme vaikka kaappitilasta meilläkin puutetta ennestään ja olen karsinut konmari-hengessä omia tavaroitani. Suuttuu jos sanon että vie anopin lykkäämät takaisin, niitä ei tarvita, en halua tai anna eteenpäin. Ja sen jälkeen anoppi pahoittaa mielensä kun hänen "aarteensa" eivät kelpaa. En voi kyselemättäkään hävittää tänne extempore raahattuja muovikassillisia tavaroita tai huonekaluja. Ahdistaa. Ymmärrän että tavaroilla voi olla tunnearvoa kumppanilleni muodostunut mutta kotimme ei ole muiden varasto. Miten asiallisesti estää enempää tänne turhaketavatoita tuomasta?
Kommentit (23)
Kenelläkään vertaiskokemuksia vastaavankaltaisesta tai ehdotuksia kuinka toimia?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hävittää kyselemättä jos olet jo sanonut etten halua niitä eikä mene perille.
Kaikkiin ei puhe toimi...
Vierailija kirjoitti:
Voi hävittää kyselemättä jos olet jo sanonut etten halua niitä eikä mene perille.
Kaikkiin ei puhe toimi...
Ap haluaa asiallista tapaa hoitaa tämän, tuo saattaisi katkaista välit anoppiin tai johtaa eroon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me otettiin appivanhemmilta kaikkea vastaan vuosikausia.
Meidän kodin vieressä, n 200 m tulee kierrätyskuorma 2 x vuodessa.
He tyhjensivät meille ikivanhat jääkaapit, tiskikoneet , pakastimet jne.
Meillä oli iso kellarikomero ja vietiin sinne aina nämä rikkinäiset kodinkoneet.
Kun keräyspåivä tuli, mieheni tyhjensi kellarin, nokkakärryillä vei aarteet odottamaan. Oli monen kodinkoneen kanssa odottamassa, kun keräysauto tuli.
Samalla toivat kaikkea tarpeetonta. Valtaosa meni kierrätysastioihin, mutta kyllä sitä myytävää kirppistavaraakin tuli.
Lopulta se roina loppui. Muutama vuosi meni ja välillä tuli ihan pakettiautollisiakin.
Jouluna appivanhemmat ilmoittivat parin vuoden sisällä luopuvat asunnosta, kun siellä on niin paljon portaita.
Mitä nopeammin alat ottaa vastaan ja laitat tavalla tai toisella eteenpäin, on se kiitos toisessa päässä.
Jatkan vielä, me alettiin saamaan appivanhemmilta tavaraa, kun mieheni jäi työttömäksi ja saimme aika paljon lisätuloja myymällä tarpeetonta kotoa. Aina välillä sanoin koko toukokuun ruuat maksettiin tarpeettomilla tavaroilla.
Heillä ei ollut varaa avustaa rahallisesti, eikä tarvinnutkaan, mutta antoivat heille tarpeetonta meille myytäväksi. Esim muistan, kun toi ison arkkipakastimen, sanoin myytiin se kympillä. Me yritettiin myydä se kympillä, mutta ei mennyt kaupaksi ja vietiin se keräykseen .
Mutta pakastin pääsi asian mukaiseen kierrätykseen ja appivanhemmille tuli pari neliötä tilaa. Pakastin oli heillä tarpeeton ja varsinainen energiasyöppö.
Ja itse asiassa kun he huomasivat miten tarpeeton tavara lähtiessä koti muuttui siistimmäksi, he jäivät tavallaan siihen koukkuun.
Toivat vuosia meille kerran kk farmariautollisen tarpeetonta. Riippui mikä kodinkone oli mukana, välillä myytävää tuli paljon, aluksi kaikki oli pelkkää roskaa.
Mitä pidemmälle mentiin, sitä tyytyväisempiä oltiin.
Me ajateltiin me joudutaan se talo joskus tyhjentämään. Nyt tyhjennys tapahtui autolasti kerralla ja tahti oli se, että saatiin joskus rahaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä et niitä halua, mutta puolisosi haluaa. On se hänenkin kotinsa.
Vierailija kirjoitti:
Sinä et niitä halua, mutta puolisosi haluaa. On se hänenkin kotinsa.
Puoliso tuonut paljon tavaroita joista sanonut äidilleen ettemme tarvitse mutta toinen jankannut ja maanitellut eri perusteluin ottamaan tavaroita vastaan, tyyliin "Vaikkei tälle nyt käyttöä niin siitä voi olla hyötyä/iloa vuosien kuluttua"
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herra mun jee.
Voimia ap.
Pysykää miehen kanssa yhteisissä linjauksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä et niitä halua, mutta puolisosi haluaa. On se hänenkin kotinsa.
Minusta yhteistä kotia ei ilman toisen lupaa saa täyttää kamalla, eikä myöskään tyhjentää yhteisistä/toisen kamoista. Ei jokaista kirjaa ja mutteria tietysti tarvitse toisella hyväksyttää, mutta joku yhteinen linja olisi hyvä olla siitä miten tilaa käytetään.
Psyykkinen ongelma, tuo ei mene ohi heittämällä tavaraa roskiin, sillä uutta tulee tilalle koko ajan, vaan pitää saada ihminen siitä tunteesta irti, mikä se tavaran hamstraaminen aiheuttaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oletko naimisissa anopin kanssa?
vai mikä sun ongelma?
käske sen painua V'***uun .
SIttten ongelmat ohi,katsos elämä on helppoa.
Luulempa että miehesi on vaan perinnyt tämän tarpeen hamstrata äidiltään. Meillä sama, nyt 50+ niin ihan järkyttävää. Aikoinaan miehelläni oli oma huone minkä täytti pas. alla, nyt sitten levittäytyy muuallekkin talossamme. Ymmärrän hyvin miksi ero tulee tämmösessä tilanteessa, vaikka sairaus onkin. Itse unelmoin kaksiosta missä vaan mun konmaritetuksen läpikäyneet tavarat.
Siis... onko ongelma ap taille valuvat tarvarat vai huoli anopista?
Vierailija kirjoitti:
Siis... onko ongelma ap taille valuvat tarvarat vai huoli anopista?
Koko suvulla ja tovereilla huoli anopin hamstrausongelmasta. Talo täysi paloturvallisuusriski. Koti täynnä kaikkea krääsästä ja risaisesta sekä homeisesta lähtien. Hän sanonut ettei itsekään muista mitä kodissaan on. Jos joku on ilmaista se hamstrataan, onkin innostunut jostain fb-roskalavadyykkausyhteisöstä.
En halua mitään hänen asunnostaan kotiamme täyttämään. Olen jo joustanut joissain miehen tuomissa tavaroissa hammasta purren ja osassa pakottanut palauttamaan mistä mies ja äitinsä pahoittaneet mielensä kuten rikkinäisistä permanenrtirussilla sotketusta leluista joissa teräviä muoviosia mikä vaaraksi vauvallemme tai homepatjasta jossa kipitti ötökkä(!) jonka oli löytänyt roskalavalta. Nyt mies myös sillä kannalla ettei ota käytettyjä patjoja enää vastaan. Hetkeksi rauhoittui anopin meno kun ilmoitin että jos taloomme tulee jotain tavaraa niin samansuuruinen määrä lähtee kodistamme koska en halua täyttää taloa
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis... onko ongelma ap taille valuvat tarvarat vai huoli anopista?
Koko suvulla ja tovereilla huoli anopin hamstrausongelmasta. Talo täysi paloturvallisuusriski. Koti täynnä kaikkea krääsästä ja risaisesta sekä homeisesta lähtien. Hän sanonut ettei itsekään muista mitä kodissaan on. Jos joku on ilmaista se hamstrataan, onkin innostunut jostain fb-roskalavadyykkausyhteisöstä.
En halua mitään hänen asunnostaan kotiamme täyttämään. Olen jo joustanut joissain miehen tuomissa tavaroissa hammasta purren ja osassa pakottanut palauttamaan mistä mies ja äitinsä pahoittaneet mielensä kuten rikkinäisistä permanenrtirussilla sotketusta leluista joissa teräviä muoviosia mikä vaaraksi vauvallemme tai homepatjasta jossa kipitti ötökkä(!) jonka oli löytänyt roskalavalta. Nyt mies myös sillä kannalla ettei ota käytettyjä patjoja enää vastaan. Hetkeksi rauhoittui anopin meno kun ilmoitin että jos taloomme tulee jotain tavaraa niin samansuuruinen määrä lähtee kodistamme koska en halua täyttää taloa
-ap
Permanenttitussilla*
Pahoittelut kirjoitusvirheistä, tulee kirjoitettua tuohtuneena tilanteesta
-p
Vuokraa sellainen varastotila, jos paikkakunnallasi sellaisia on. Sinne kaikki turhat rojut ja kuukausuvuokran maksaa miehesi. Anopista siihen tuskin olisi? Kun muutama satku on vuokriin mennyt, niin ehkä miehesikin jämäköityy asian suhteen.
Huh en osaa neuvoa, mutta jään seuraamaan. Meillä mies perii sisaruksensa kanssa mökin jonka täyttäminen on jo aloitettu kun oma asunto on täynnä. Ottaa pannuun jo etukäteen kun tietää joutuvansa kustantamaan pirttiä jota ei pysty käyttämään kun on täynnä tavaraa ja saastaa.
Itse lähinnä toivon, että mies herää ja tajuaa joskus kuvion älyttömyyden, mutta tuskin.