Haluaisin suhteen, missä oma kumppani on myös paras ystävä
Olen mies ja haluaisin, että parisuhteessa oma nainen on myös paras ystäväni. Aidosti ystävä. Sellainen, jonka kanssa voi olla täysin oma itsensä ja kertoa mitä vain ajatuksiaan, mielipiteitään ja omista heikkouksistaankin. Haluan myös olla naiselle paras ystävä. Tietysti haluan, että suhteessa on myös molemminpuolista vetovoimaa. Tuntuu siltä, että moni suhde päättyy, koska sen perustana on ollut pelkkä vetovoima ilman todellista ystävyyttä. Parisuhde ilman aitoa ystävyyttä on aika kylmä järjestely mielestäni.
Kommentit (38)
Tiedän tunteen. Tuota samaa etsin itsekkin. Ja voin sanoa ettei sitä treffisivustoilta löydy, kokeiltu on parikin kertaa.
Sitten täytyy varmaan myös tutustua toiseen ensin kaveripohjalta.
Oma puolisoni on paras ystäväni ja minä hänen. En haluaisi olla muunlaisessa suhteessa.
Juuri noinhan sen pitäisi mennä ja tuota samaa toivovat naiset. Moni on vain menettänyt uskonsa siihen, että se olisi mahdollista, koska niin monet miehet pilkkaavat tällaisia ajatuksia.
Naisen paras ystävä jos on mies se ei kelpaa parisuhteeseen.
Minulla on tuollainen suhde ja se on kyllä parasta ikinä. Kaikki on käynyt niin luonnollisesti ja yhdessä on lähes aina mutkatonta.
Olimme ensimmäiset neljä vuotta läheiset ystävät ja lopulta niin kiintyneitä toisiimme, että päätimme kokeilla parisuhdetta riskeeraamalla ystävyytemme. Nyt, viisi vuotta myöhemmin voin sanoa, että kannatti. Mitään emme menettäneet, mutta paljon saimme lisää.
Onnea Ap:lle etsintään, toivottavasti löydät toisen yhtä järkevästi ajattelevan.
Tuollainen suhde olisi ihanne. Kuitenkin niin vaikea löytää sellaista, etten enää etsi.
Mulla on. Olimme ensin työkavereita ja ystäviä yli 10 vuotta ennen kuin homma päätyi seksiin ja parisuhteeseen.
Mutten hyvä, mutta eihän Porvoo ole tuttu paikka? Pettyvät vielä tämän ketjun naiset. :(
Miesystäväni on paras ystäväni. Toisinaan tuntuu, olemmeko enemmän vain kavereita kun kumppaneita mutta toisaalta vetovoimakin on suuri.
Hauskaa meillä kutenkin on sekä myöskin olemme rehellisiä tunteistamme.
Jos eroaisimme niin jäisimme varmasti ystäviksi, sen verran kunnioitusta on, että kaunaa emme tahtoisi kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen suhde olisi ihanne. Kuitenkin niin vaikea löytää sellaista, etten enää etsi.
En minäkään etsi, mutta toivon löytäväni. Muunlaista suhdetta en enää huoli.
Minulla on. Olen nainen. Mieheni on sanonut, että olen paras ystävä mitä hänellä on ikinä ollut. Olen täysin samaa mieltä hänestä. Löytyy kyllä myös intohimoa. Saan usein kommentteja, että meistä näkee, että meillä on kivaa yhdessä. Olemme olleet yhdessä jo vuosia, joten alkuhuumasta ei ole kyse. Olen ollut ennen huonossakin suhteessa, joten osaan arvostaa nykyistä suhdetta. Onhan tämä oikeasti ihan huippua.
Minun on vaikea edes kuvitella muuta vaihtoehtoa itselleni. Haluan parisuhteen olevan se paras "turvapaikka", tai muuten en näe koko suhteessa järkeä. Tämä siis oma ajatukseni, eikä tietenkään haittaa jos joku muu (jonka kansa en seurustele) kokee toisin.
No höh. 45v naisena päädyin ajattelemaan eri tavalla. " Nyt loppui tämä yritys hakea samalta ihmiseltä kaikki tai olla jollekulle kaikki. Ikinä onnistu ja tahkoamista ja pettymystä ja lopulta ero aina." Väsyin niin.
Nyt on 1 rakastaja, 1 liikekumppani ja 1 sydänystävä jonka kanssa puhutaan kaikki asiat. Miehiä kaikki.
Voi kun olisikin onnistunut olla yhden kanssa toinen toisillemme tuota kaikkea, mutta liian vaikeata oli.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on. Olen nainen. Mieheni on sanonut, että olen paras ystävä mitä hänellä on ikinä ollut. Olen täysin samaa mieltä hänestä. Löytyy kyllä myös intohimoa. Saan usein kommentteja, että meistä näkee, että meillä on kivaa yhdessä. Olemme olleet yhdessä jo vuosia, joten alkuhuumasta ei ole kyse. Olen ollut ennen huonossakin suhteessa, joten osaan arvostaa nykyistä suhdetta. Onhan tämä oikeasti ihan huippua.
Minulla sama. 20 vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten täytyy varmaan myös tutustua toiseen ensin kaveripohjalta.
Ei tarvitse ensin tutustua kaveripohjalta. Mutta tuo aloittajan toivoma tilanne edellyttää sitä, että vetovoima ei ole pelkkää ulkonäköä, vaan siihen liittyy myös toisen persoona. Ja sen ei tarvitse tarkoittaa tyytymistä ulkonäköön, joka ei itseä miellytä.
Vierailija kirjoitti:
No höh. 45v naisena päädyin ajattelemaan eri tavalla. " Nyt loppui tämä yritys hakea samalta ihmiseltä kaikki tai olla jollekulle kaikki. Ikinä onnistu ja tahkoamista ja pettymystä ja lopulta ero aina." Väsyin niin.
Nyt on 1 rakastaja, 1 liikekumppani ja 1 sydänystävä jonka kanssa puhutaan kaikki asiat. Miehiä kaikki.
Voi kun olisikin onnistunut olla yhden kanssa toinen toisillemme tuota kaikkea, mutta liian vaikeata oli.
Kuulostaa ihan kauhean töisevältä.
Noinhan sen pitäisi mennä.