Lue keskustelun säännöt.
Miksi Oulun teatterirakenusta ei pureta? Miksi ei voida myöntää, että rakennus on ruma ja pilaa koko toriympäristön?
09.02.2020 |
Turussakin purettiin keskustaa rumentanut Hamburger Börs, eikä jääty itkemään jotain muka-arkkitehtuuria. Ruma on ruma ja sillä selvä. Maantasalle ja paremmin ympäristöön sopivaa tilalle.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Betonipaska = betoelementti, joka yleistyi vasta 70-luvulla.
Esim. 50-luvun suomalainen lähiökerrostalo on tyypillisesti tiilestä, jonka ulkopinta on rapattu.
Betoni ja betonielementit ovat kaksi eri asiaa eli betonielementit tehtiin tehtaalla ja ne siirettiin valmiina työmaalle.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet kerrostalon pysyvän pystyssä jos se rakennetaan tiilestä? Vaikka 3-7 kerroksinen krs-talo?
Ei, vaan siinä on betonin päällä tiiliverhous.
Betonia on käytetty isoissa rakennuksissa jo 1700-1800-luvulla.Täällä puhutaan aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Ja edelleen, minusta tuo Oulun rakennus on kaunis ja sivelee silmääni, edustaa tyypillistä 70-luvun arkkutehtuuria, joka pitäisi säilyttää tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja kaupunki kuvaan.
Lähde: Wikipedia
"Betonin tyyppistä ainetta nimeltään opus caementicium käytettiin jo antiikin Rooman aikana. Tällöin tehdyt betonirakenteet ovat säilyneet nykyaikaan saakka. Niiden kestävyyden syitä ovat sementin joukkoon lisätty alumiinipitoinen tulivuorentuhka ja kalkkikiven puhtaus.[1] Rooman kulttuurin rappeutumisen myötä betonin käyttö kuitenkin hiipui ja keskiajalla sitä ei käytännössä edes tunnettu.
1800-luvulla betoni tuli uudelleen käyttöön ja 1900-luvulla sen käyttö laajeni huomattavasti, koska kehitettiin raudoitusten ja betonin yhdistelmä, teräsbetoni. Samoin betonin muottiin valun kehittäminen lisäsi aineen käyttömahdollisuuksia. Muotti mahdollisti betonin valamisen hyvin monenlaisiin eri muotoihin."
Niin, nykyisissa rakennuksissa on noin, että tiilet on vain verhoilu betonielementin päällä, MUTTA esim. 50-luvun kerrostaloissa se itse kantava rakenne on tiiltä (juu sementtiä tiilten välissä, kyllä) ja se tiilipinta on vain rapattu piiloon.
Ajatteles nyt vähän tiilen (joka on savea) kantavuutta ja lujuutta, jos siitä rakennetaan 3-9 kerroksinen pytinki. Vois vähän talo heilua, kun sattuisi tuulinen sää.
Ei edes omakotitaloa rakennetta yksin tiilestä, vaan tukena käytetään puuta tai betonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Betonipaska = betoelementti, joka yleistyi vasta 70-luvulla.
Esim. 50-luvun suomalainen lähiökerrostalo on tyypillisesti tiilestä, jonka ulkopinta on rapattu.
Betoni ja betonielementit ovat kaksi eri asiaa eli betonielementit tehtiin tehtaalla ja ne siirettiin valmiina työmaalle.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet kerrostalon pysyvän pystyssä jos se rakennetaan tiilestä? Vaikka 3-7 kerroksinen krs-talo?
Ei, vaan siinä on betonin päällä tiiliverhous.
Betonia on käytetty isoissa rakennuksissa jo 1700-1800-luvulla.Täällä puhutaan aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Ja edelleen, minusta tuo Oulun rakennus on kaunis ja sivelee silmääni, edustaa tyypillistä 70-luvun arkkutehtuuria, joka pitäisi säilyttää tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja kaupunki kuvaan.
Lähde: Wikipedia
"Betonin tyyppistä ainetta nimeltään opus caementicium käytettiin jo antiikin Rooman aikana. Tällöin tehdyt betonirakenteet ovat säilyneet nykyaikaan saakka. Niiden kestävyyden syitä ovat sementin joukkoon lisätty alumiinipitoinen tulivuorentuhka ja kalkkikiven puhtaus.[1] Rooman kulttuurin rappeutumisen myötä betonin käyttö kuitenkin hiipui ja keskiajalla sitä ei käytännössä edes tunnettu.
1800-luvulla betoni tuli uudelleen käyttöön ja 1900-luvulla sen käyttö laajeni huomattavasti, koska kehitettiin raudoitusten ja betonin yhdistelmä, teräsbetoni. Samoin betonin muottiin valun kehittäminen lisäsi aineen käyttömahdollisuuksia. Muotti mahdollisti betonin valamisen hyvin monenlaisiin eri muotoihin."
Niin, nykyisissa rakennuksissa on noin, että tiilet on vain verhoilu betonielementin päällä, MUTTA esim. 50-luvun kerrostaloissa se itse kantava rakenne on tiiltä (juu sementtiä tiilten välissä, kyllä) ja se tiilipinta on vain rapattu piiloon.
Ajatteles nyt vähän tiilen (joka on savea) kantavuutta ja lujuutta, jos siitä rakennetaan 3-9 kerroksinen pytinki. Vois vähän talo heilua, kun sattuisi tuulinen sää.
Ei edes omakotitaloa rakennetta yksin tiilestä, vaan tukena käytetään puuta tai betonia.
Kyllä rakennettiin kerrostaloja 40-50 luvuilla niin, että kantava rakenne oli pelkkää tiiltä (sementtiä välissä tietysti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Betonipaska = betoelementti, joka yleistyi vasta 70-luvulla.
Esim. 50-luvun suomalainen lähiökerrostalo on tyypillisesti tiilestä, jonka ulkopinta on rapattu.
Betoni ja betonielementit ovat kaksi eri asiaa eli betonielementit tehtiin tehtaalla ja ne siirettiin valmiina työmaalle.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet kerrostalon pysyvän pystyssä jos se rakennetaan tiilestä? Vaikka 3-7 kerroksinen krs-talo?
Ei, vaan siinä on betonin päällä tiiliverhous.
Betonia on käytetty isoissa rakennuksissa jo 1700-1800-luvulla.Täällä puhutaan aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Ja edelleen, minusta tuo Oulun rakennus on kaunis ja sivelee silmääni, edustaa tyypillistä 70-luvun arkkutehtuuria, joka pitäisi säilyttää tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja kaupunki kuvaan.
Lähde: Wikipedia
"Betonin tyyppistä ainetta nimeltään opus caementicium käytettiin jo antiikin Rooman aikana. Tällöin tehdyt betonirakenteet ovat säilyneet nykyaikaan saakka. Niiden kestävyyden syitä ovat sementin joukkoon lisätty alumiinipitoinen tulivuorentuhka ja kalkkikiven puhtaus.[1] Rooman kulttuurin rappeutumisen myötä betonin käyttö kuitenkin hiipui ja keskiajalla sitä ei käytännössä edes tunnettu.
1800-luvulla betoni tuli uudelleen käyttöön ja 1900-luvulla sen käyttö laajeni huomattavasti, koska kehitettiin raudoitusten ja betonin yhdistelmä, teräsbetoni. Samoin betonin muottiin valun kehittäminen lisäsi aineen käyttömahdollisuuksia. Muotti mahdollisti betonin valamisen hyvin monenlaisiin eri muotoihin."
Niin, nykyisissa rakennuksissa on noin, että tiilet on vain verhoilu betonielementin päällä, MUTTA esim. 50-luvun kerrostaloissa se itse kantava rakenne on tiiltä (juu sementtiä tiilten välissä, kyllä) ja se tiilipinta on vain rapattu piiloon.
Ajatteles nyt vähän tiilen (joka on savea) kantavuutta ja lujuutta, jos siitä rakennetaan 3-9 kerroksinen pytinki. Vois vähän talo heilua, kun sattuisi tuulinen sää.
Ei edes omakotitaloa rakennetta yksin tiilestä, vaan tukena käytetään puuta tai betonia.
Mikäköhän perustelu tämä on? Että on savea? Sekö tekee sen jotenkin heikoksi? Minä kun en meinaa saada edes iskuporakoneella reikää tiileen (kun tässä 50-luvun talossa sisäseinä on ohuen rappauksen alta tiiltä ja jos haluaa jotain kiinnittää seinään, niin pitää saada proput laitettua tiileen). Saakelin kovaa on tiili kyllä.
Joo siis... veikkaan, että siinä on ja istuu hamaan maailman tappiin asti. Olen helsinkiläinen ja järkytyin kun Makkarataloa ei saanut purkaa! Siis sehän oli parkkihalli jonne nyttemmin tehtiin kauppakeskus. Siinä ne betonimakkarat yhä edelleen jököttää. Ne on suojeltu!
"Makkaratalo heijastaa 1960-luvun suunnitteluideologiaa, uskoa moderniin ja autoistumiseen varautuvaa ja nykyaikaiseksi pyrkivää Helsinkiä. Rakennuksella on eittämättä historiallista arvoa osana Helsingin rakentamisen ja kaavoituksen historiaa. Viljo Revellin tuotannossa sillä on myös keskeinen asema. Makkaratalo on kaupunkilaisen näkökulmasta arjen elettyä ympäristöä. Siitä on tullut Helsingin kaupunkikuvan olennainen osa ja osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia." (Wikipediasta)
Vierailija kirjoitti:
Joo siis... veikkaan, että siinä on ja istuu hamaan maailman tappiin asti. Olen helsinkiläinen ja järkytyin kun Makkarataloa ei saanut purkaa! Siis sehän oli parkkihalli jonne nyttemmin tehtiin kauppakeskus. Siinä ne betonimakkarat yhä edelleen jököttää. Ne on suojeltu!
"Makkaratalo heijastaa 1960-luvun suunnitteluideologiaa, uskoa moderniin ja autoistumiseen varautuvaa ja nykyaikaiseksi pyrkivää Helsinkiä. Rakennuksella on eittämättä historiallista arvoa osana Helsingin rakentamisen ja kaavoituksen historiaa. Viljo Revellin tuotannossa sillä on myös keskeinen asema. Makkaratalo on kaupunkilaisen näkökulmasta arjen elettyä ympäristöä. Siitä on tullut Helsingin kaupunkikuvan olennainen osa ja osa kaupunkilaisten kollektiivista muistia." (Wikipediasta)
Mutta tuo makkaratalo on sentään vain yksi rakennus siinä satojen monenlaisten rakennusten joukossa, mutta tuo helvetellinen teatteri nököttää siinä monoliittina halliten koko torin ja rannan näkymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Aikani kun täällä Oulussa olen asunut, niin olen jotenkin oppinut pitämään niistä. Ei rumuutta enää edes huomaa. Plus että toimivat hyvin käyttötarkoitukseensa nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Betonipaska = betoelementti, joka yleistyi vasta 70-luvulla.
Esim. 50-luvun suomalainen lähiökerrostalo on tyypillisesti tiilestä, jonka ulkopinta on rapattu.
Betoni ja betonielementit ovat kaksi eri asiaa eli betonielementit tehtiin tehtaalla ja ne siirettiin valmiina työmaalle.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet kerrostalon pysyvän pystyssä jos se rakennetaan tiilestä? Vaikka 3-7 kerroksinen krs-talo?
Ei, vaan siinä on betonin päällä tiiliverhous.
Betonia on käytetty isoissa rakennuksissa jo 1700-1800-luvulla.Täällä puhutaan aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Ja edelleen, minusta tuo Oulun rakennus on kaunis ja sivelee silmääni, edustaa tyypillistä 70-luvun arkkutehtuuria, joka pitäisi säilyttää tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja kaupunki kuvaan.
Lähde: Wikipedia
"Betonin tyyppistä ainetta nimeltään opus caementicium käytettiin jo antiikin Rooman aikana. Tällöin tehdyt betonirakenteet ovat säilyneet nykyaikaan saakka. Niiden kestävyyden syitä ovat sementin joukkoon lisätty alumiinipitoinen tulivuorentuhka ja kalkkikiven puhtaus.[1] Rooman kulttuurin rappeutumisen myötä betonin käyttö kuitenkin hiipui ja keskiajalla sitä ei käytännössä edes tunnettu.
1800-luvulla betoni tuli uudelleen käyttöön ja 1900-luvulla sen käyttö laajeni huomattavasti, koska kehitettiin raudoitusten ja betonin yhdistelmä, teräsbetoni. Samoin betonin muottiin valun kehittäminen lisäsi aineen käyttömahdollisuuksia. Muotti mahdollisti betonin valamisen hyvin monenlaisiin eri muotoihin."
Niin, nykyisissa rakennuksissa on noin, että tiilet on vain verhoilu betonielementin päällä, MUTTA esim. 50-luvun kerrostaloissa se itse kantava rakenne on tiiltä (juu sementtiä tiilten välissä, kyllä) ja se tiilipinta on vain rapattu piiloon.
Ajatteles nyt vähän tiilen (joka on savea) kantavuutta ja lujuutta, jos siitä rakennetaan 3-9 kerroksinen pytinki. Vois vähän talo heilua, kun sattuisi tuulinen sää.
Ei edes omakotitaloa rakennetta yksin tiilestä, vaan tukena käytetään puuta tai betonia.
Kyllä ne tiiltä on.
Ja on pintamateriaalikin osattu valita sellaiseksi, että eipä tarvitse juuri huoltaa!