Lue keskustelun säännöt.
Miksi Oulun teatterirakenusta ei pureta? Miksi ei voida myöntää, että rakennus on ruma ja pilaa koko toriympäristön?
09.02.2020 |
Turussakin purettiin keskustaa rumentanut Hamburger Börs, eikä jääty itkemään jotain muka-arkkitehtuuria. Ruma on ruma ja sillä selvä. Maantasalle ja paremmin ympäristöön sopivaa tilalle.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.
Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.
Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?
Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.
Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle.
Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.
Jos siihen rakennettaisiin uusi pytinki, joka edustaa vuotta 2020, niin ihan samat ongelmat olisi 20-30v päästä, kun joku lähiömamma pitäisi sitä rumana ja vaatisi uutta rakennusarkkitehtuuria, jpka edustaisi v.2050.
Tosin tämän rakennuksen kohdalla ei ole kyse mistään mielipide-eroista, vaan teatteri on alusta asti ollut kaikkien mielestä järkyttävän ruma ja ympäristöönsä sopimaton.
Ei siis ole kyse siitä, että nyt olisi havahduttu, että se on vanhanaikainen tms., vaan se on ollut ruma aina.
Rumuus ei ikävä kyllä ole syy purkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Ap mitä se sinua liikuttaa. Älä mene sinne, Oulun "tori" on muutenkin torin irvikuva.
Jos menet kirjastoon niin välttele katsekontaktia teatterin kanssa. Tai laita laput silmille ja hanki saattaja. Case closed.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Olet varmaan nähnyt kun esim. betonisiltoja on pintaremontoitu. Eli syy on sama kaikissa betonirakenteissa jotka on sään armoilla eli pintabetoni haurastuu sään vaikutuksesta ja pitää jyrsiä irti ja pinnoittaa uudelleen niin kestää taas kymmeniä vuosia. Ihan samalla tavalla betonitalon pintaa korjataan.
Tai no, lisätään semmoinen yksityiskohta että elementtien välissä on sauma jossa on tiivistettä joka talossa tuppaa vuosikymmenten mittaan painumaan kasaan. Sekin pitäisi uusia mutta pintaremontissa sitä on vaikea uusia ja perusteellisemmassakin se maksaa kun talo pitäisi purkaa aika perusteellisesti. Niinpä vanhaa elementtitaloa ei saada uudenveroiseksi pelkällä pintaremontilla. Lisäsi vanhat talot on rakennettu vanhoin rakennusmääräyksin joten sen vanhan tyylin ongelmat tulee pysymään korjatussakin talossa. Esim. lämpö vuotaa tai kesällä talo on kuin pätsi, äänet kuuluu, joskus hajutkin leviää asunnosta toiseen ja ilmanvaihto on yleensä mitä on kun saattaa olla että ennenmuinoin ideana oli että avataan ikkunaan kun halutaan tuulettaa.
Olisi reilua myöntää, että 70-luvun rakennuksia ei ole tarkoitettu kestämään ja ne voidaan hyvällä omallatunnolla purkaa. Se oli se tekniikka silloin ja se oli epäonnistunut kokeilu. Opitaan virheistä ja jatketaan eteenpäin.
Vanhemmat rakennukset oli ihan eri tekniikalla tehty ja ne sellaisia, että voidaan kunnostaa ja ylläpitää ihan eri tavalla, ei niitä useimmiten ole mitään syytä harkitakaan purkaa (kuten tuo 1800-luvun lopun talossa asuva).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Betonipaska = betoelementti, joka yleistyi vasta 70-luvulla.
Esim. 50-luvun suomalainen lähiökerrostalo on tyypillisesti tiilestä, jonka ulkopinta on rapattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.
Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.
Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?
Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.
Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle.
Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.
Tiedätkö, minä asun talossa, joka on rakennettu 1893 ja viihdyn oikein hyvin ja täyttää erinomaisesti meidän asumisvaatimukset.
En ymmärrä tätä kertakäyttökultuuria ja luonnonvarojen tuhlausta ja ennenkaikkea ympäristön kuormittamista ja saastuttamista.
Tuonkin talon purkukustannukset olisivat lähes puolet kuluista, jos rakennetaan uusi ja jätteet kuormittaisi ympäristöä monen sukupolven ajan.Ihan sama kun täällä on saatu lukea, kun joku ostaa 80-luvun okt ja päivittää sen 2020-luvulle niin julkisivun kuin sisustukseeltaan.
Aikaisemmat sukupolvet eivät edes halkovajaa rakentanut kertakäyttöiseksi, vaan sitä korjattiin ja elinkaari oli satoja vuosia.
Ja Suomi on lähes ainoa maa maailmassa, jossa suositaan kertakäyttörakentamista.
1800-luvun ja 1970-luvun rakennuksia ei voi mitenkään verrata toisiinsa. Silloin osattiin vielä rakentaa sellaista, joka kestää aikaa.
Tiesithän, että 70-luvun talot tarkoitettiin alunperinkin väliaikaisiksi? Kun lyhyessä ajassa paljon väkeä muutti kaupunkiin, tehtiin nopeasti ja halvalla laadusta piittaamatta ja ajateltiin, että niistä sitten muutetaan vähitellen kunnollisiin asuntoihin ja nuo voidaan purkaa.
Tuskin teatteria on tarkoitettu väliaikaiseksi.
Julkisten rakennusten laskennallinen käyttöikä on pidempi kuin 60-70 luvun betonielementtitalojen. Rumuus on sitten toinen juttu mutta ei julkinenkaan rakennus voi olla suojattu pelkästään siksi että se on rakennettu vaan on voitava tunnustaa että pieleen meni ja tehdääs uusiksi ja paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.
Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.
Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?
Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.
Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle.
Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.
Jos siihen rakennettaisiin uusi pytinki, joka edustaa vuotta 2020, niin ihan samat ongelmat olisi 20-30v päästä, kun joku lähiömamma pitäisi sitä rumana ja vaatisi uutta rakennusarkkitehtuuria, jpka edustaisi v.2050.
Tosin tämän rakennuksen kohdalla ei ole kyse mistään mielipide-eroista, vaan teatteri on alusta asti ollut kaikkien mielestä järkyttävän ruma ja ympäristöönsä sopimaton.
Ei siis ole kyse siitä, että nyt olisi havahduttu, että se on vanhanaikainen tms., vaan se on ollut ruma aina.
Rumuus ei ikävä kyllä ole syy purkuun.
Joo, mutta siinä vaiheessa kun tulee pohdintaan, että tehdäänkö lähes uuden rakennuksen verran maksava peruskorjaus vai puretaanko, niin rumuudella pitäisi olla painoarvoa tässä päätöksenteossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.
Epäilemättä he näkivät sen silloin edistyksenä ja nykyaikana.
Opiskelin samoihin aikoihin Oulussa. En ollut sitä ennen juurikaan liikkunut muissa kaupungeissa Helsingin ja Tampereen keskustaa lukuunottamatta. Minulle oli järkytys, että kuinka paljon alkeellisia, homeisia ja kadulle lahoina sortuvia Puutaloja Oulun keskustassa. oli. Asuin Raksilassa vanhassa kakluunilämmitteisessä puutalossa. Sama fiilis tuli Torniosta. Kotikaupungissani en vastaaviin mörskiin ollut tottunut
Olen syntynyt ja varttunut Rovaniemellä. Siellä saksalaisten tihutyön jäljiltä kaikki oli "uutta*. Keskussa kivitaloja ja omakotitaloissa keskuslämmitykset. Myöhemmin olen asunut Oulun jälkeen useammassa rannikkokaupungissa Pohjanlahden ja Suomenlahden rannoilla.
No, nuorena olin tyhmä ja kokematon. Sittemmin olen alkanut arvostamaan rannikon pikkukaupunkien vanhoja puutaloalueita ja harmittelen vanhan tuhoamista rumien betonikolossien tieltä.
Ehkä Oulun ja muiden kaupunkien vanhan tuhoajilla oli joku alemmuuskompleksi, jonka vuoksi piti keskustat betonoida vanhan puu- ja kiviarkkitehtuurin kustannuksella.
Kovalla kädellä on Rovaniemikin uudistettu nuoruuden päivieni jälkeen. Mutta Korkalovaaran alarinteiden uudisrakennukset ovat kyllä tyylikkäämpiä kuin nyktisessä kotikaupungissa harrastettu laatikkoarkkitehtuuri. Täällä (pikkukaupunki Järvi-Suomessa) tehdään edelleen 80-luvun tyylillä. Ilmeisesti halvemmalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä kunhan sisus toimii tarkoituksenmukaisesti? Rahoille on varmasti parempaakin käyttöä kuin purkaa ja rakentaa uudelleen huvin vuoksi.
Jos edes maalaisivat sen!
Lähiöissä näkee välillä yllättävän hyviä lopputuloksia, kun 70-luvun neukkukuutioon on laitettu ulkopinta uusiksi ja laitettu vähän parvekkeita jne.
Noin ajateltiin 60-70 luvuilla kun nikkarityylisiä taloja riisuttiin ”krumeluureista” ja laitettiin isot maisemaikkunat epäkäytännöllisen pikkuruutuisten tilalle, jos ei sentään purettu. Pointti se, että tuollainen ehostaminen ei näytä ikinä hyvältä.
Paras on kun antaa rehellisesti olla mitä on, korjataan ja huolletaan rikkimenneet/huoltoa kaipaavat osat samaan tyyliin mitä rakennus on ollut alunperin. Ei nyt julkisrakentamista, mutta mieleen tulee miten kaamean näköistä kun esim rintamamiestaloja joskus 2000-l alun maalaisromantiikkavillityksessä koristeltiin irtoruudukkoikkunoin ja laitettiin muka-perinteiset vaaka-pysty julkisivulaudoitukset levein kulmalistoin ja koristeelliset ikkunalistoitukset. Maalattiin vielä sillä vaaleanvihreällä sävyllä moni. Ei sovi rakennuksen tyyliin ja henkeen ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).
Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.
Kaikkia pintamateriaaleja pitää aika-ajoin huoltaa. Ei se ole virhe.
Onhan se siltä osin virhe, jos ei ole huomioitu sitä, miten se huolletaan. Maalatun pinnan voi maalata uudestaan, rapatun pinnan voi rapata uudestaan jne. Mutta miten huollat betonielementin? Tuon ajan kerrostaloissa huolto on käytännössä koko rakennuksen purkaminen.
Sen betonielementin voi maalata, rapata, peittää jne.
Lähes kaikki kerrostalot on rakennettu betonista, puu-krs-taloja lukuun ottamatta ja julkisivun uudelleen korjaus/huolto tulee esille viimeistään 30-50v päästä.
Jos tuo rakennus on rakennettu 70-luvulla, niin julkisivu on vielä ihan hyvä, mutta korjauksen tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).
Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.
Kaikkia pintamateriaaleja pitää aika-ajoin huoltaa. Ei se ole virhe.
Onhan se siltä osin virhe, jos ei ole huomioitu sitä, miten se huolletaan. Maalatun pinnan voi maalata uudestaan, rapatun pinnan voi rapata uudestaan jne. Mutta miten huollat betonielementin? Tuon ajan kerrostaloissa huolto on käytännössä koko rakennuksen purkaminen.
Sen betonielementin voi maalata, rapata, peittää jne.
Lähes kaikki kerrostalot on rakennettu betonista, puu-krs-taloja lukuun ottamatta ja julkisivun uudelleen korjaus/huolto tulee esille viimeistään 30-50v päästä.
Jos tuo rakennus on rakennettu 70-luvulla, niin julkisivu on vielä ihan hyvä, mutta korjauksen tarpeessa.
Mutta eihän sitä tietenkään saa maalata, rapata tai peittää, KOSKA kuuluisa arkkitehti!
Suomalaiseen tapaan joku museoviraston byrokraatti vahtii paikan päällä, että jokainen alkuperäisen rakennuksen virhe säilytetään peruskorjauksessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liekö ap itse hävinnyt arkkitehtien kilpailutuksen kultaisella 70-luvulla kun noin suuri viha ja kritiikki arkkitehtia ja materiaaleja kohtaan?? Tai jotain muuta vastaavaa? Heti sunnuntaiaamusta hirveä kohkaaminen rakennuksesta joka ei ketään kiinnosta. Rauhotu. Kyllä se aikanaan puretaan tai ollaan purkamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).
Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.
Kaikkia pintamateriaaleja pitää aika-ajoin huoltaa. Ei se ole virhe.
Onhan se siltä osin virhe, jos ei ole huomioitu sitä, miten se huolletaan. Maalatun pinnan voi maalata uudestaan, rapatun pinnan voi rapata uudestaan jne. Mutta miten huollat betonielementin? Tuon ajan kerrostaloissa huolto on käytännössä koko rakennuksen purkaminen.
Sen betonielementin voi maalata, rapata, peittää jne.
Lähes kaikki kerrostalot on rakennettu betonista, puu-krs-taloja lukuun ottamatta ja julkisivun uudelleen korjaus/huolto tulee esille viimeistään 30-50v päästä.
Jos tuo rakennus on rakennettu 70-luvulla, niin julkisivu on vielä ihan hyvä, mutta korjauksen tarpeessa.
Kyllä ne ennen muurattiin tiilestä tai tehtiin graniitista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liekö ap itse hävinnyt arkkitehtien kilpailutuksen kultaisella 70-luvulla kun noin suuri viha ja kritiikki arkkitehtia ja materiaaleja kohtaan?? Tai jotain muuta vastaavaa? Heti sunnuntaiaamusta hirveä kohkaaminen rakennuksesta joka ei ketään kiinnosta. Rauhotu. Kyllä se aikanaan puretaan tai ollaan purkamatta.
Harmittaa vaan, että pilataan ympäristöä tuolla tavalla. Tuohan voidaan luokitella ympäristörikokseksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liekö ap itse hävinnyt arkkitehtien kilpailutuksen kultaisella 70-luvulla kun noin suuri viha ja kritiikki arkkitehtia ja materiaaleja kohtaan?? Tai jotain muuta vastaavaa? Heti sunnuntaiaamusta hirveä kohkaaminen rakennuksesta joka ei ketään kiinnosta. Rauhotu. Kyllä se aikanaan puretaan tai ollaan purkamatta.
Harmittaa vaan, että pilataan ympäristöä tuolla tavalla. Tuohan voidaan luokitella ympäristörikokseksi!
No ei ne muuallakaan kauniita ole, esim. Kuopion teatteri ilman valoja mutta ei ne valotkaan paljon pelasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Betonipaska = betoelementti, joka yleistyi vasta 70-luvulla.
Esim. 50-luvun suomalainen lähiökerrostalo on tyypillisesti tiilestä, jonka ulkopinta on rapattu.
Betoni ja betonielementit ovat kaksi eri asiaa eli betonielementit tehtiin tehtaalla ja ne siirettiin valmiina työmaalle.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet kerrostalon pysyvän pystyssä jos se rakennetaan tiilestä? Vaikka 3-7 kerroksinen krs-talo?
Ei, vaan siinä on betonin päällä tiiliverhous.
Betonia on käytetty isoissa rakennuksissa jo 1700-1800-luvulla.
Täällä puhutaan aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Ja edelleen, minusta tuo Oulun rakennus on kaunis ja sivelee silmääni, edustaa tyypillistä 70-luvun arkkutehtuuria, joka pitäisi säilyttää tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja kaupunki kuvaan.
Lähde: Wikipedia
"Betonin tyyppistä ainetta nimeltään opus caementicium käytettiin jo antiikin Rooman aikana. Tällöin tehdyt betonirakenteet ovat säilyneet nykyaikaan saakka. Niiden kestävyyden syitä ovat sementin joukkoon lisätty alumiinipitoinen tulivuorentuhka ja kalkkikiven puhtaus.[1] Rooman kulttuurin rappeutumisen myötä betonin käyttö kuitenkin hiipui ja keskiajalla sitä ei käytännössä edes tunnettu.
1800-luvulla betoni tuli uudelleen käyttöön ja 1900-luvulla sen käyttö laajeni huomattavasti, koska kehitettiin raudoitusten ja betonin yhdistelmä, teräsbetoni. Samoin betonin muottiin valun kehittäminen lisäsi aineen käyttömahdollisuuksia. Muotti mahdollisti betonin valamisen hyvin monenlaisiin eri muotoihin."
Tässä oululaisille mallia, miltä teatterin pitäisi näyttää:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b8/Suomen_Kansallistea…
Vierailija kirjoitti:
Tässä oululaisille mallia, miltä teatterin pitäisi näyttää:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b8/Suomen_Kansallistea…
Ei nämä nykyiset arkkitehdit kykene tekemään mitään kaunista. Kauneudentaju on kadonnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Smartie kirjoitti:
Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia).
Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).
Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.
Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…
Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?
Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.
Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.
Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.
Suomessa ja maailmalla "betonipaskaa" on käytetty satoja, ellei tuhansia vuosia. Kaikki julkiset rakennukset on tehty betonista.
Betonipaska = betoelementti, joka yleistyi vasta 70-luvulla.
Esim. 50-luvun suomalainen lähiökerrostalo on tyypillisesti tiilestä, jonka ulkopinta on rapattu.
Betoni ja betonielementit ovat kaksi eri asiaa eli betonielementit tehtiin tehtaalla ja ne siirettiin valmiina työmaalle.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet kerrostalon pysyvän pystyssä jos se rakennetaan tiilestä? Vaikka 3-7 kerroksinen krs-talo?
Ei, vaan siinä on betonin päällä tiiliverhous.
Betonia on käytetty isoissa rakennuksissa jo 1700-1800-luvulla.Täällä puhutaan aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Ja edelleen, minusta tuo Oulun rakennus on kaunis ja sivelee silmääni, edustaa tyypillistä 70-luvun arkkutehtuuria, joka pitäisi säilyttää tulevien sukupolvien ihailtavaksi ja kaupunki kuvaan.
Lähde: Wikipedia
"Betonin tyyppistä ainetta nimeltään opus caementicium käytettiin jo antiikin Rooman aikana. Tällöin tehdyt betonirakenteet ovat säilyneet nykyaikaan saakka. Niiden kestävyyden syitä ovat sementin joukkoon lisätty alumiinipitoinen tulivuorentuhka ja kalkkikiven puhtaus.[1] Rooman kulttuurin rappeutumisen myötä betonin käyttö kuitenkin hiipui ja keskiajalla sitä ei käytännössä edes tunnettu.
1800-luvulla betoni tuli uudelleen käyttöön ja 1900-luvulla sen käyttö laajeni huomattavasti, koska kehitettiin raudoitusten ja betonin yhdistelmä, teräsbetoni. Samoin betonin muottiin valun kehittäminen lisäsi aineen käyttömahdollisuuksia. Muotti mahdollisti betonin valamisen hyvin monenlaisiin eri muotoihin."
Niin, nykyisissa rakennuksissa on noin, että tiilet on vain verhoilu betonielementin päällä, MUTTA esim. 50-luvun kerrostaloissa se itse kantava rakenne on tiiltä (juu sementtiä tiilten välissä, kyllä) ja se tiilipinta on vain rapattu piiloon.
Tuskin teatteria on tarkoitettu väliaikaiseksi.