Miksi Oulun teatterirakenusta ei pureta? Miksi ei voida myöntää, että rakennus on ruma ja pilaa koko toriympäristön?

Eikö tuota saarta voisi yön pimeydessä käydä irrottamassa ja antaisi ajelehtia merelle, mielellään Ruotsin puolelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Katso  nyt tuota edellistä kuvaa. Se pinta on täysin epäonnistunut. Ihan samalla tavalla kuin ne Finlandia-talon laatan on ollut virhe, samalla tavalla yuo kosteutta valuva irvistelevä betonielementtipinta on virhe, joka pitää korjata. Ei taatusti näyttänyt tuolta havainnekuvissa, joita päättäjille on esitelty!

Miksi tuhlata veronmaksajien rahoja uuteen rakennukseen jos vanha on vielä aivan käyttökelpoinen mutta ei vaan ole kaikkien mielestä kaunis? Eiköhän niille rahoille ole muutakin käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle. 

Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Olet ymmärtänyt väärin. Kyllä virheelliset ja epäonnistuneet rakennukset on ennenkin voitu purkaa, ei kaikkia tietyn ajan rakennuksia tule säilyttää vain siksi, että ne on tietyltä aikakaudelta. Kaikki tietävät ja myöntävät, että kyseinen teatterirakennus on täysin epäonnistunut, eikä sillä ole minkäänlaista arkkitehtuurista arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).

Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).

Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.

Kaikkia pintamateriaaleja pitää aika-ajoin huoltaa. Ei se ole virhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).

Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.

Kaikkia pintamateriaaleja pitää aika-ajoin huoltaa. Ei se ole virhe.

Miksi niitä ei sitten ole huollettu? Ja miten ne käytännössä voi edes huoltaa (ilman että purkaa koko paskan)?

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä kunhan sisus toimii tarkoituksenmukaisesti? Rahoille on varmasti parempaakin käyttöä kuin purkaa ja rakentaa uudelleen huvin vuoksi.

Eipä tälläkään ole suojelijoille väliä, vrt. tapiolan vanha uimahalli joka on suojeltu vaikkei toimi rakenteellisista syistä ja virheistä johtuen uimahallina.

Suomessa tää suojelukulttuuri menee ihan liikaa rakennuksen iän tai mahdollisen arkkitehdin myöhemmän "kuuluisuuden" mukaan eikä rakennuksen toimivuudella tai edes ulkonäöllä ole kovinkaan paljoa väliä. Kustannuksethan suojelusta maksaa aina se onneton joka sattuu omistamaan rakennuksen suojeluhetkellä, eikä suojelupäätöksen tehneellä virkamiehellä/virastolla ole asiassa mitään vastuuta.

Eilen muistaakseni hesarissa joku kaupunginarkkitehti tjsp valitti että porukka purkaa ihan liian innoissaan 60-70 luvun betonielementtitaloja (jotka on surkeassa kunnossa) ja rakentaa tilalle uutta ja parempaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).

Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.

Kaikkia pintamateriaaleja pitää aika-ajoin huoltaa. Ei se ole virhe.

Onhan se siltä osin virhe, jos ei ole huomioitu sitä, miten se huolletaan. Maalatun pinnan voi maalata uudestaan, rapatun pinnan voi rapata uudestaan jne. Mutta miten huollat betonielementin? Tuon ajan kerrostaloissa huolto on käytännössä koko rakennuksen purkaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle. 

Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.

Tiedätkö, minä asun talossa, joka on rakennettu 1893 ja viihdyn oikein hyvin ja täyttää erinomaisesti meidän asumisvaatimukset.

En ymmärrä tätä kertakäyttökultuuria ja luonnonvarojen tuhlausta ja ennenkaikkea ympäristön kuormittamista ja saastuttamista.

Tuonkin talon purkukustannukset olisivat lähes puolet kuluista, jos rakennetaan uusi ja jätteet kuormittaisi ympäristöä monen sukupolven ajan.

Ihan sama kun täällä on saatu lukea, kun joku ostaa 80-luvun okt ja päivittää sen 2020-luvulle niin julkisivun kuin sisustukseeltaan.

Aikaisemmat sukupolvet eivät edes halkovajaa rakentanut kertakäyttöiseksi, vaan sitä korjattiin ja elinkaari oli satoja vuosia.

Ja Suomi on lähes ainoa maa maailmassa, jossa suositaan kertakäyttörakentamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Eli arkkitehti on tehnyt virheen ja valinnut materiaalin, joka ei kestä Suomen olosuhteita (kuten ne Finlandia-talon laatat).

Nyt kun tästä on päästy yhteisymmärykseen, niin voidaan purkaa tuo tai ainakin vaihtaa pintamateriaali toiseen.

Kaikkia pintamateriaaleja pitää aika-ajoin huoltaa. Ei se ole virhe.

Miksi niitä ei sitten ole huollettu? Ja miten ne käytännössä voi edes huoltaa (ilman että purkaa koko paskan)?

Mistä minä tiedän miksi ei ole huollettu. Sun pitää esittää tuo kysymys varmaan Oulun kaupungin päättäjille.

Siinä tietoa betonista https://betoni.com/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.

Olet varmaan nähnyt kun esim. betonisiltoja on pintaremontoitu. Eli syy on sama kaikissa betonirakenteissa jotka on sään armoilla eli pintabetoni haurastuu sään vaikutuksesta ja pitää jyrsiä irti ja pinnoittaa uudelleen niin kestää taas kymmeniä vuosia. Ihan samalla tavalla betonitalon pintaa korjataan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle. 

Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.

Tiedätkö, minä asun talossa, joka on rakennettu 1893 ja viihdyn oikein hyvin ja täyttää erinomaisesti meidän asumisvaatimukset.

En ymmärrä tätä kertakäyttökultuuria ja luonnonvarojen tuhlausta ja ennenkaikkea ympäristön kuormittamista ja saastuttamista.

Tuonkin talon purkukustannukset olisivat lähes puolet kuluista, jos rakennetaan uusi ja jätteet kuormittaisi ympäristöä monen sukupolven ajan.

Ihan sama kun täällä on saatu lukea, kun joku ostaa 80-luvun okt ja päivittää sen 2020-luvulle niin julkisivun kuin sisustukseeltaan.

Aikaisemmat sukupolvet eivät edes halkovajaa rakentanut kertakäyttöiseksi, vaan sitä korjattiin ja elinkaari oli satoja vuosia.

Ja Suomi on lähes ainoa maa maailmassa, jossa suositaan kertakäyttörakentamista.

1800-luvun ja 1970-luvun rakennuksia ei voi mitenkään verrata toisiinsa. Silloin osattiin vielä rakentaa sellaista, joka kestää aikaa.

Tiesithän, että 70-luvun talot tarkoitettiin alunperinkin väliaikaisiksi? Kun lyhyessä ajassa paljon väkeä muutti kaupunkiin, tehtiin nopeasti ja halvalla laadusta piittaamatta ja ajateltiin, että niistä sitten muutetaan vähitellen kunnollisiin asuntoihin ja nuo voidaan purkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle. 

Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.

Jos siihen rakennettaisiin uusi pytinki, joka edustaa vuotta 2020, niin ihan samat ongelmat olisi 20-30v päästä, kun joku lähiömamma pitäisi sitä rumana ja vaatisi uutta rakennusarkkitehtuuria, jpka edustaisi v.2050.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle. 

Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.

Tiedätkö, minä asun talossa, joka on rakennettu 1893 ja viihdyn oikein hyvin ja täyttää erinomaisesti meidän asumisvaatimukset.

En ymmärrä tätä kertakäyttökultuuria ja luonnonvarojen tuhlausta ja ennenkaikkea ympäristön kuormittamista ja saastuttamista.

Tuonkin talon purkukustannukset olisivat lähes puolet kuluista, jos rakennetaan uusi ja jätteet kuormittaisi ympäristöä monen sukupolven ajan.

Ihan sama kun täällä on saatu lukea, kun joku ostaa 80-luvun okt ja päivittää sen 2020-luvulle niin julkisivun kuin sisustukseeltaan.

Aikaisemmat sukupolvet eivät edes halkovajaa rakentanut kertakäyttöiseksi, vaan sitä korjattiin ja elinkaari oli satoja vuosia.

Ja Suomi on lähes ainoa maa maailmassa, jossa suositaan kertakäyttörakentamista.

Mutta kun ongelma kai on se, että tuota ei saa päivittää 2020-luvulle, koska kuuluisa arkkitehti.

Jos se joskus remontoidaan, niin taatusti tehdään millintarkasti yhtä ruma kuin se oli ennenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa kiva tietää, mitä niiden päättäjien mielessä on liikkunut, jotka tuon karmeuden silloin 70-luvulla hyväksyivät rakennettavaksi.

Minusta tuo edustaa juuri parhaimmillaan 70-luvun arkkitehtuuria, ihan samalla tavalla kuin 2000-luvulla rakennukset edustavat tätä aikaa.

Ja minkähän näköinen rakennus olisi pitänyt rakentaa, että se miellyttäisi silmää, olisiko ollut suora kopio 1910-luvusta vai mistä?

Rakennuskulttuuriin ja perinteisiin kuuluu erilaisuus ja jokainen rakennus edustaa omaa aikakautta, joka tekee sen mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi.

Ja miltä kaupunki näyttäisi, jos kaikki julkiset rakennukset olisi rakennettu samanlaiseksi tai asuinhuoneistot.

Ei 70-luvun lähiörakentaminen sopi kaupungin parhaalle paikalle. 

Ja ota huomioon, 70-luvun rakennukset on käytännössä teknisen käyttöikänsä päässä. Niitä ei ole edes järkeä enää korjata, vaan purkaminen on parempi vaihtoehto, varsikin kun arkkitehtuurisessa mielessä ei ole mitään perusteita tuollaista säästää.

Jos siihen rakennettaisiin uusi pytinki, joka edustaa vuotta 2020, niin ihan samat ongelmat olisi 20-30v päästä, kun joku lähiömamma pitäisi sitä rumana ja vaatisi uutta rakennusarkkitehtuuria, jpka edustaisi v.2050.

Tosin tämän rakennuksen kohdalla ei ole kyse mistään mielipide-eroista, vaan teatteri on alusta asti ollut kaikkien mielestä järkyttävän ruma ja ympäristöönsä sopimaton.

Ei siis ole kyse siitä, että nyt olisi havahduttu, että se on vanhanaikainen tms., vaan se on ollut ruma aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Smartie kirjoitti:

Ei ei, muutama vuosikymmen kun kuluu, uskon että kaikki huomaavat kuinka hienot rakennukset ne ovat. En vinoile, ihan tosissani olen sitä mieltä, että teatteri + kirjasto yhdistelmä siinä näyttää hyvältä. Oikeasti selkeälinjaista modernia arkkitehtuuria (toisin kuin "modernit" talot, joissa ei ole mitään modernia). 

Ne rumat betonielementit ei siitä hienoksi muutu, vaikka kuinka kehuisi keisarin hienoja vaatteita. Se pinta on täysin epäonnistunut (katso sitä valuvaa kosteutta ja elementtien irvistäviä reunoja).

Jos nyt edes pinnoitettaisiin ne betonipaskat jollain vaaleilla laatoilla, niin auttaisi jo paljon.

Tässä näkyy hyvin. Väriltään epätasaista ja irvistelevää betonilaattaa, kuin jotain sekundaa jostain tilapäisestä teollisuushallista, joka on pitänyt saada nopeasti pystyyn ulkonäöstä välittämättä.

https://www.vastavalo.net/albums/userpics/21527/normal_csc_2768_filtere…

Mitä yrität kertoa? Ja mitä sekundaa?

Eikö kaikilla materiaaleilla ole elinkaarensa, jonka jälkeen se pitää huoltaa ja saneerata.

Minusta julkisivu kuvassa kertoo huollon ja korjauksen tarpeesta, kun ilmasto ja olosuhteet ovat vaurioittanut pintaa - myrskyt, sateet, aurinko jne. Suomessa rakennusten julkisuvu joutuu kovalle koetukselle, kun lämpötilavaihtelut voi olla yli 70ast. Ja siihen päälle sateet ja myrskyt.

Miksi rakennusten pitäisi olla huoltovapaita ja ikuisia, kun niitä eivät ole autot, tiet jne.

Miten ajatteli "huoltaa" tuon, kun se betonipaska on sen koko rakennuksen ulkoseinä? Järkevämpää olisi purkaa kokonaan.

Olet varmaan nähnyt kun esim. betonisiltoja on pintaremontoitu. Eli syy on sama kaikissa betonirakenteissa jotka on sään armoilla eli pintabetoni haurastuu sään vaikutuksesta ja pitää jyrsiä irti ja pinnoittaa uudelleen niin kestää taas kymmeniä vuosia. Ihan samalla tavalla betonitalon pintaa korjataan. 

Tai no, lisätään semmoinen yksityiskohta että elementtien välissä on sauma jossa on tiivistettä joka talossa tuppaa vuosikymmenten mittaan painumaan kasaan. Sekin pitäisi uusia mutta pintaremontissa sitä on vaikea uusia ja perusteellisemmassakin se maksaa kun talo pitäisi purkaa aika perusteellisesti. Niinpä vanhaa elementtitaloa ei saada uudenveroiseksi pelkällä pintaremontilla. Lisäsi vanhat talot on rakennettu vanhoin rakennusmääräyksin joten sen vanhan tyylin ongelmat tulee pysymään korjatussakin talossa. Esim. lämpö vuotaa tai kesällä talo on kuin pätsi, äänet kuuluu, joskus hajutkin leviää asunnosta toiseen ja ilmanvaihto on yleensä mitä on kun saattaa olla että ennenmuinoin ideana oli että avataan ikkunaan kun halutaan tuulettaa.