Lue keskustelun säännöt.
Minä en ansaitse elää
06.02.2020 |
Olen liian tyhmä, tuottamaton, tylsä ja sairas niin henkisesti kuin fyysisesti ettei minulla ole mitään oikeutta olla täällä olemassa, kulutan vaan terveydenhuollon resursseja.
Toissa iltanakin meinasin turhaan soittaa 112:een kun pelästyin silmiäni, luulin että niissä on vikaa ja sain hirveän paniikkikohtauksen ja uskoin kuolevani kunnes googletin ja minun pupillit vaan laajeni ja supistui valon mukaan. Onneksi en soittanut koska olisin kuollut häpeään.
Sitten taas jos käyn lääkärissä lamaannun enkä saa kerrottua kaikkia vaivojani ja taas soitan uutta aikaa kun uskon että kuolen tähän ja tähän.
Pääsin pois täältä niin loppuisi tämä helvetti.
Kommentit (5)
En minäkään, enkä lisääntyä. Vialliset geenit. Kaikki menee pieleen ja mitään en saa aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella on oikeus elää. Olet arvokas!
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on oikeus elää. Olet arvokas!
Miten minä voin olla arvokas kun minusta ei ole mihinkään ja joka päivä on fyysisesti ja henkisesti yhtä tuskaa, ei tämä tunnu elämältä vaan siltä että katson vierestä kun elämä valuu ohi enkä pysty tekemään sille mitään koska olen heikko psa ka.
ap
Joo, tuttua tuo tunne, että työttömänä ja sairaana on pelkkä kuluerä yhteiskunnalle, sitähän toitototetaan surutta nykyään mikä kenekin (rahallinen/hyöty)arvo on, ja se on samalla ihmisarvosi, vaikka korulauseissa toki muuta naiivisti yritetään sönköttää samalla. Ja sitten jos on vielä yksinäinen, ketään ei kiinnosta asiasi. Itsekin haluaisin enää pois, minusta ei ole työelämään eikä sitä uskota(en ole kuitenkaan sairaseläkkeellä tms.)ja läheisiä ei ole. Kuolemani olisi helpotus minulle ja yhteiskunnallisestikin järkevää, olisipa yksi kuluerä edes taas vähemmän. Onneksi masennun aina näin keväällä valon lisääntyessä joten ehkä uskallan pian päättää kaiken tämän turhan kärsimyksen.
Kyllä ansaitset.