Uudessa työpaikassa tuntuu olevan pelkkiä urpoja töissä, en kestä

Tänään kahvipöydässä eräs tytteli (anteeksi vaan etukäteen, jos luet tämän): ”Mun mielestä kenenkään ei pitäis mennä lakkoon. Me saatais parempaa palkkaa, jos ei sitä rahaa kulutettais lakkoiluun.”

Minä siihen: ”Ai kuinka niin saatais parempaa palkkaa? Siksihän ne lakot usein syntyy, että halutaan parantaa palkkoja tai asemaa työmarkkinoilla ja työnantajaosapuoli taas haluaa heikentää...”

Tyttö tähän: ”Siitä nyt on kirjoitettu niin paljon, että tuommoinen lakkoilu tuo kamalasti kuluja. Jos ne rahat säästyy, ne voidaan käyttää vaikka työntekijöiden palkankorotuksiin.”

Just, olin ihan sanaton. Vanhempi kollega sitten hetken tuumittuaan: ”Tuossa on ihan ideaa. Sitähän vois esittää vaikka hallitukselle asti, että työntekijät ei mene lakkoon, jos ne lakosta tulevat tappiot jaetaan palkankorotuksiin.” Tässä vaiheessa poistuin kahvihuoneesta.

Viime viikolla yhtä riemastuttava keskustelu käytiin siitä, pitääkö perintövero poistaa, pitääkö sille olla jokin katto vai pitääkö sitä peräti korottaa. Yksi erittäin viihdyttävä näkökulma oli, että siinä vaiheessa, kun ihminen saa ne perintörahat, niistä maksetaan tasan 5000€ veroa riippumatta siitä, paljonko perintöä on. Ja jos perintö on pienempi, niin ei makseta mitään. Minä sitten yritin selittää, että jos perintö on 10 000€, on se kohtuuttoman suuri prosentti maksaa puolet veroa valtiolle. Eräs kollega tiuskaisi, että sittenhän se kannustaa vanhoja ihmisiä säästämään perintöä, jos tietää, että mitä isompi summa on, sitä vähemmän siitä prosenttiosuutena joutuu maksamaan veroa. Tähän aiheeseen löytyi vielä pari täysin irrationaalista päätelmää perintöverotuksen tulevaisuudesta, kuten se, että vanhuuseläkkeeseen asti töissä olleiden osalta sitä perintöveroa pitäisi helpottaa, koska niillä on niin pitkät työurat takana.