On ikävää, etten pääse kuoltuani vaikuttamaan enää, mitä minun henkilökohtaisesti kokemastani elämästäni muut ihmiset kertovat esim. siunaavalle papilleni
Niin kaikki evlut.srk:aan kuuluvat ihmiset Suomessa, eikös olisi mukavampaa, että itse jo eläessäni voisin kertoa etukäteen elämänkertaani tulevaan hautajaistilaisuuteeni?
Kirkon ko. palvelijat voisivat jo ihmisen eläessään ja ollessaan vielä hyvissä voimissaan käydä asianomaisen omalla luvalla jokaisen seurakuntaan kuuluvan henkilön kanssa määräaikaiskeskusteluja elämän menostaan?
Nykyisin on tietokoneet, ja sinne voisi tallentaa koko ihmisen elämän historian tapahtumineen ja omine kokemuksineen aivan henkilön itsensä kertomana, eikä sitten kun henkilö kuolee, niin lähiomaisten kertomuksina papille?
Kommentit (23)
Kirjoita valmiiksi puhe jossa kehut itseäsi ja jätä se jollekin joka voi sen sitten lukea. Problem solved.
Voit myös valtuuttaa lakimiehen palkkaamaan jonkun henkilön kertomaan haluamasi asiat papille, juhlavieraille ja muille hautajaisissasi tai sitä ennen. Tähän pitää tietysti varata hieman rahaa, mutta se ei varmaan harmita enää kuoleman jälkeen.
Voithan sinä eläessäsi puhua papin kanssa. Se on ihan normaalia seurakunnan jäsenille.
Sitten on tietysti se vaihtoehto, että vaikutat läheisiisi elämällä sellaisen elämän, josta he kertovat haluamallasi tavalla. Jos olet välinpitämätön paska, he kertovat sen papille (ehkä vähän kierrellen), mutta jos olet lämmin ja lähestyttävä, he kertovat useita ihania tarinoita sinusta.
Ehkä sun hautajaisiin ei tule ketään niin ei niillä höpinöilläkään sitten ole väliä.
Jos lavastaisit kuolemasi ja menisit tekoparrassa hautajaisiin takariviin?
Jos sairastut vakavasti keskustele papin kanssa valmiiksi. Kun ikäännyt keskustele papin kanssa valmiiksi. Tee hautaustestamentti. Ainoastaan tapaturmaisen kuoleman varalta et oikein pysty valmistautumaan.
Ihan aiheellinen mietelmä. Onhan jo hoitotahdolle ja elinluovutustestamentille omat järjestelmänsä. Yhtä hyvin voisi olla järjestelmä, jonne jokainen voisi tallentaa viimeisen tervehdyksensä.
Voit ihan vapaasti puhua papin kanssa eläessäsi ja myös esittää toivomuksen siitä, kuka sinut siunaa.
Mulla on kaveri, josta minä tunnen aivan eri puolen kuin sukulaisensa. Olen miettinyt tuota samaa, että hautajaisissa sukulaiset pitävät puheita ihmisestä, jollaisena en tunne häntä lainkaan. Hautaavat ihan eri ihmisen kuin mitä minun kaverini on.
Tosin en tule saamaan kutsua hautajaisiin, joten ei minun tarvitse sitä teatteria katsella.
Tää on kyllä jotenkin kontrolloinnin high level. Ahdistua siitä kun ei kuolemansa jälkeen pääse enää kontrolloimaan muita.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita valmiiksi puhe jossa kehut itseäsi ja jätä se jollekin joka voi sen sitten lukea. Problem solved.
En minä ainakaan halua itseäni kehuttavan puheessa, en ole ap, mutta jaan saman huolen.
Itsestäni haluan puhuttavan raadollisena ihmisenä mikä olen.
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä jotenkin kontrolloinnin high level. Ahdistua siitä kun ei kuolemansa jälkeen pääse enää kontrolloimaan muita.
Käsität väärin. Jaan ap:n huolen. Enää kontrolloimaan?? En ole ikinä kontrolloinut muita, päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Voit laatia testamentin, viimeisen tahtosi, jossa on myös ne asiat, jotka haluat sinusta kerrottavan siunaustilaisuudessa. Testamentin todistajineen voit kopioida ja antaa luottoihmistesi haltuun. Omasi voit kaiken varmistaaksesi viedä pankin säilytykseen, mikä maksaa x euroa.
Myös muita palveluja on.
Voit laatia listan kaikesta muustakin, mitä haluat hautajaisissa. Sopia hautaustoimistonkin yms,
Ei mulla ainakaan ole luottoihmisiä. Pankit luopuvat tallelokeroista, osa jo luopunut, ja kalliita. Hautaustoimistolle vaikea antaa säilöön kun ei tiedä missä maassa ja minkä toimiston alueella kuolee.
Itseäni raivostuttaa että suku, jonka kanssa en ole missään tekemisissä, järjestää hautajaiseni.
Kannattaa elää niin ettei kuoleman jälkeen tule turhia paskapuheita. Niin makaa kuin petaa.
Siunaus ja pappi eivät ole mikään välttämättömyys. Minuakaan ei tulla siunaamaan.
Voit laatia halutessasi oman puheen tai kertomuksen elämästäsi ja kokemuksistasi, jonka joku läheisesi lukee.
Miten tällaiset asiat voi olla nykyaikana näin epäselviä joillekin?!?
Ne hautajaiset ja muistotilaisuudet järjestetään oikeasti niille surijoille, ei vainajalle. Siellä on oikeus muistella vainajaa, kuten elävät hänet muistavat. Toki muistojen sävy saattaa olla ihan eri kaikilla.
Se mua on mietityttänyt, että pitäiskö kuitenkin tehdä lista, keitä haluan hautajaisiini. Mulla on kavereita, jotka ei tunne toisiaan, mies ei välttämättä surun keskellä edes muistais kaikkia läheisiä ystäviäni. Lisäksi voisin laittaa muistiin niille, että tietyt tavarani saisi antaa ystävälle x, joka niitä osaa arvostaa, jos elossa on.
Voit laatia testamentin, viimeisen tahtosi, jossa on myös ne asiat, jotka haluat sinusta kerrottavan siunaustilaisuudessa. Testamentin todistajineen voit kopioida ja antaa luottoihmistesi haltuun. Omasi voit kaiken varmistaaksesi viedä pankin säilytykseen, mikä maksaa x euroa.
Myös muita palveluja on.
Voit laatia listan kaikesta muustakin, mitä haluat hautajaisissa. Sopia hautaustoimistonkin yms,