Sinä 20-35v nainen! Mikä saisi sinut hankkimaan lapsia?

Hyvä kumppani ja riittävä elintaso. En halua lapselle köyhää elämää, enkä eronneita vanhempia vuoroviikkoasumisineen.

Aivojen siirto. 

Isäksi sopiva 20-35v mies.

Hyvä mies, ei juo tai polta ja käy töissä. Pitää sanansa, on tasa-arvoinen.

Ja ainoa syy siihen, että tuon lapsen hankin (32v), oli tuo mies.

Ei mikään. En vain  halua lapsia.

Se, että yhteiskunta ei esittäisi tasapäistämisvaatimuksiaan välittömästi. Joo, voin ottaa au parin tai viedä tutulle pph:lle päästäkseni takaisin töihin itse, mutta en minä tee muksua sen takia, että sitä voidaan aivopestä varhaiskasvatuksesta lähtien löysään suomikulttiin, ilman että vanhemmilla on muuta kun velvollisuuksia. Minusta tämä nykyinen ilmapiiri, jossa vanhemmuudesta tehdään jotain arvosteltavaa ja pisteytettävää suorittamista ja muksua tungetaan samasta tuutista kaikkien muiden kanssa hyväksymättä yksilöllisiä eroja, on vastenmielistä.

Eli jos lapsen hankin, niin siinä tapauksessa teen sen jossain muualla. Onneksi mies on samoilla linjoilla, meillä ei todellakaan ole mitään tarvetta osallistua "synnytystalkoisiin" täällä.

Jos saisin siitä todella huomattavan paljon rahaa ja voisin antaa adoptioon. Tai sitte jos voisin muuttua mieheksi siksi aikaa ja ainoa oma osuuteni hommaan olisi orgasmin saaminen ja jos ei tarvitsisi maksaa elareita ja olla tekemisissä.

Puoliso joka ei halua humputella ikuista nuoruutta naishaaremia pitäen. Asuinympäristö jossa ei aamusta iltaan maleksi työttömiä ma-muja. Vähemmän ilmastohysteriaa ja kevyemmät bensa&autoverot.

Se, että mies tulisi raskaaksi, synnyttäisi ja huolehtisi siitä eteenpäin lapsesta ja kodista. Tätä odotellessa.

Jos sopiva mies löytyy niin haluaisin lapsia.

Vakituinen työsuhde.

En ole enää tuon ikäinen mutta olen ollut ja siksi voin vastata, että ei mikään. Halusin yhden lapsen, sen sain, eikä mikään olisi saanut minua haluamaan enempää. Minulla oli helppo raskaus ja synnytys, lapsi oli helppo, pystyin palaamaan osa-aikatyöhön hänen ollessaan 1,5 vuotias ja yliopisto-opinnot aloitin hänen ollessaan 3-vuotias. Kaikki meni loistavasti. Silti en vain kerta kaikkiaan tuntenut pienintäkään tarvetta saada useampia lapsia. Jo ennen raskautta ajattelin, että jos lapsen saan, niin nautin täysillä hänen lapsuudestaan koska se tulee olemaan ainutlaatuinen aika elämässä.

Lapsi on nyt aikuinen eikä puolisoineen halua yhtään lasta ja minusta sekin on täysin fine. Minulla ei ole pienintäkään tarvetta päästä isovanhemmaksi, pikemmin päinvastoin.

Monet miehet eivät halua ottaa mitään vastuuta lapsesta ja kodista. En halua tilanteeseen, jossa kaikki vastuut jäävät minun harteilleni. Mutta jos kunnollinen mies löytyisi niin haluaisin pari lasta.

Jos kumi puhkeaa...

Koko persoonallisuuden pitäisi muutua. Aivokasvain, mielisairaus tai lobotomia ovat realistisimpia vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Jos kumi puhkeaa...

Aina voi hakea jälkiehkäisyn tai abortin.

Ei mikään. Ei yhtään mikään.

Voisin tehdä lapsia jos minulla olisi:

- Vakituinen työ, sillä pelkillä tuilla lapsen elättäminen ei ole mukavaa

- Isompi asunto, koska lapsi tarvitsee oman huoneen kun kasvaa ja kaikki lapsen tavarat vievät tilaa.

- Paremmat tuet äityisloman ajaksi

- Ei tarvitsisi valvoa öitä ja luopua kaikesta omasta ajasta, tulisin hulluksi 

- Olisi aikaa parisuhteelle mm. seksille, romanttisille illallisille ja muuten vaan kahdestaan ajan viettämiselle.

- Mies osallistuisi lapsen hoitoon yhtä paljon kuin minä, mikä ei tietenkään ole mahdollista koska miehen on käytävä töissä.

- Raskausaika olisi helppo, synnytyksestä ei jäisi pysyviä vammoja ja lapsi olisi varmasti terve. Tällä tarkoitan sitä että en halua kärsiä 9kk ja sitten synnyttää vammaisen lapsen ja samalla itse revetä niin pahasti että paskat ja kuset tulee housuun loppuelämän.

- Neuvola ei tunkisi nokkaansa joka asiaan, esim. ei tekisi lasua jos sanon olevani uupunut vastasyntyneen kanssa. Näistä ilmoituksista esimerkkejä lähipiirissä.

- Kouluissa ei olisi kiusaamista ja voisin olla varma että lapsella on ystäviä. En halua että lapsella on paha olla.

- Suomen työtilanne olisi parempi, jotta tietäisin lapsen saavan hyvän tulevaisuuden, eik´ä vajautuvan työttömyskierteeseen ja köyhyyteen.

- Voisin luottaa että mies ei lähde tulevaisuudessa etsimään parempaa kun minä olen hoitamassa lapsia kotona. En halua eroperhettä, ja haluan tuntea olevani yhä nainen enkä vain äiti.

Sama kuin 9!

Ei mikään. Ei ole mitään asiaa, mikä saisi mut hankkimaan lapsia. Ei todella mikään.