Yle Areenassa dokumenttisarja syrjäytyneistä nuorista miehistä
Aika rajua settiä
Kommentit (826)
. . . jos mun nuoruudes olis ollut noin hienoja nettipeliä ja kaikki nuo mahtavat vempaimet ja virtuaalimaailmat mitä nykyään on, niin meikä olisi satavarmasti "syrjäytyny " suosiolla ja pelaillu niitä ja sättäilly ympäri maailmaa eri immeisten kanssa --ennemmin kun lähteny tyyliin onnikalla ruikonperän lavatansseihin katsomaan olisko se lapsuudesta saakka tuttu naapurin poika vapaalla navettatöistään.
Koukuttava sarja. Henri oli todella älykkään oloinen, mennyt fiksu tyyppi ihan hukkaan. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka jakso katsottu. Pisti todella pahasti silmään tämän Johnin jatkuva lonkeron lipittäminen, edes asunnon avaimia ei saa haettua ilman lonkkua! Ois laittanut nekin rahat säästöön..
Niin, jos on kyse päihdeongelmasta, niin eipä sitä tuosta vaan pysty selvinpäin hoitamaan asioita...
Jotku saa itsevarmuutta kun naukkailee siinä samalla.
Ihan ookoo tuo kaveri oli, tokko se hei koko aikaa heiluu kaljatölkki kädessä niinku tuossa kesäkuumalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse joutunut kestämään elämässäni mm. vanhempieni alkoholismin ja huumeet, väkivallan ja on epäillys myös seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Minua on kiusattu koko koulu-urani, koitettu raiskata sekä uhattu tappaa.
Se, mitä haluan nyt sanoa, on että en ole ainoa tuntemani nainen, jolla on tämäntyyppisiä kokemuksia. Ja että kaikki meistä tuntemistani ovat aika erilaisia kuin dokkarin miehet: me emme juo jatkuvasti kaljaa ja istu koneella pelaamassa sillä aikaa kun äiti tai joku muu sukulainen passaa. Osa meistä käy terapiassa, osa on tukityöllistettyjä, osalla on oma perhe ym. Mutta kukaan ei ole täysin syrjäytynyt, sanan varsinaisessa merkityksessä.
Mistä tämä johtuu, syitä voin vaan arvailla. En tiedä miksi etenkin pelaaminen muodostuu niin tärkeäksi miehille? Olen itsekin pelannut lapsesta asti, kausittain jopa todella intohimoisesti- mutta en ole koskaan jättänyt menemättä vaikkapa kouluun siksi että saisin pelata kotona. Tulevaisuudenhaaveisiini ei kuulu paskaisessa huoneessa istuminen, kaljan kittaaminen ja se pelaaminen.
Sinä, joka sanoit että me naiset voimme tuosta noin vaan "mennä" jonkun formulakuskin vaimoksi: oletko tosissasi? Luuletko, että joku tuon tason urheilija edes sylkäisisi vaikkapa minunkaltaiseeni naiseen päin?
Suomalainen sisu, ehkä sitä on enää naisissa.
Kuinka paljon pojasta mieheksi kasvava ihminen sitten tarvitsee sitä miehen roolia, että hänestä tulisi täyspäinen aikuinen? Kysyn ihan tosissani, koska maailman historia on täynnä pieniä tyttöjä, jotka ovat joutuneet äidin rooliin tahtomattaan jo alle kouluikäisinä ja ihan kunnollisia tapauksia heistäkin kasvoi. Onko nyt kuitenkin niin, että miehelle sallitaan paljon enemmän lusmuilua ym. kuin naisille? Oletetaan, että meillä on muka sukupuolemme takia sisäsyntyisiä lahjoja vaikkapa kodinhoidon suhteen? Voin kertoa, ettei ole. Meidät vaan kasvatetaan vastuullisiksi.
Sota-aikaan pikkutytöt, aloittelevia lottia, kantoivat sotilaiden ruumiita ja paikkasivat haavoittuneita rintamalla. Pikkupojat olivat ihan muualla, ei heidän tarvinnut osallistua näin raadolliseen puuhaan.
Jos sinun lapsuus ja nuoruus on ollut pelkkää kiusaamista ja vastoinkäymisiä, niin pahimmassa tapauksessa siinä käy juuri näin, jopa pahemmin. Nettipeleihin pääsee pakoon ulkomaailmaa... Sitä ulkomaailmaa, joka on tuhonnut sinut.
Rohkeita tyyppejä, että uskalsivat lähteä mukaan ja paljastaa elämäänsä. Tai sitten vaan niin helvetin masentuneita, että tämä on ollut tietynlainen hätähuuto heiltä. Oli miten oli, erittäin mielenkiintoista nähdä tätä korutonta elämää, kun siitä on uutisista monta vuotta luettu, mutta nyt joku viimein sai aikaiseksi näyttää oikeiden ihmisten kasvoilla millaista se syrjäytyneiden elämä on.
Vierailija kirjoitti:
V*tun koulukiusaaminen!
KOULU on monelle lapselle portti helvettiin.
"Ken tästä portista käy saa kaiken itsetuntonsa menettää"
Pilannu monen elämää vuosia pilaamalla joka päivän ja piinaamalla mielen.
Miettikää: joku täypasca koulu jonne mentävä joka päivä ottamaan (henkisesti tai fyyisesti) turpiinsa.
Pisatulokset kiittää, mutta mistä/keistä ne on mitattu.
Yllättävän helposti noiden pelien takia syrjäytyy. Olin peruskouluiässä todella pahasti peliriippuvainen, keskiarvo oli kutosen luokkaa aina ysiluokkaan asti, kunnes tämä nettisivusto jolla pelasin lopetettiin. Sitten ryhdistäydyin ja ongelma ratkesi itsestään, mutta varmaan olisin vieläkin kotona pelaamassa jos sivu yhä olisi olemassa. Olen 02 syntynyt tyttö, nykyään lukiossa.
Kiitos kuuluu tasa-arvolle kun miehillä menee huonosti, pojat ei saa olla enään poikia eikä pojista saa kasvaa enään miehiä. Tämän takia "miehistä" on tullut tälläisiä.
Poikia ohjaillaan liikaa tyttöjen juttuihin ja tyttöjä ohjaillaan liikaa poikien juttuihin.
Mielenterveysongelmat on yleisiä nuorilla ja moni syö mielialalääkkeitä.
Poikia syrjäytyy koska koska heitä on pyritty ohjailemaan naisen rooliin vaikka he haluaisivat olla miehiä.
Ja mikä ikävintä mies ei saa valittaa tästä koska tasa-arvossa sukupuolten pitää olla samanlaisia joten kaikki samaan muottiin vaan kasvatettava.
Tsemppiä syrjäytyneille miehille, ei ole mukava paikka tämä suomi miehille.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kuuluu tasa-arvolle kun miehillä menee huonosti, pojat ei saa olla enään poikia eikä pojista saa kasvaa enään miehiä. Tämän takia "miehistä" on tullut tälläisiä.
Poikia ohjaillaan liikaa tyttöjen juttuihin ja tyttöjä ohjaillaan liikaa poikien juttuihin.
Mielenterveysongelmat on yleisiä nuorilla ja moni syö mielialalääkkeitä.
Poikia syrjäytyy koska koska heitä on pyritty ohjailemaan naisen rooliin vaikka he haluaisivat olla miehiä.
Ja mikä ikävintä mies ei saa valittaa tästä koska tasa-arvossa sukupuolten pitää olla samanlaisia joten kaikki samaan muottiin vaan kasvatettava.
Tsemppiä syrjäytyneille miehille, ei ole mukava paikka tämä suomi miehille.
Tämä on ihan pelkkää p*skaa. Nämä ongelmat johtuu aika pitkälti esimerkiksi koulukiusaamisesta, jolla ei ole mitään tekoa tasa-arvon kanssa. Mitä edes tarkoittaa tuo "pojat eivät saa olla enää poikia"? Mitä se poikana oleminen sitten on, millainen sinun pitää olla, että olet poika?
Toivottavasti joku näiden poikien kiusaajista olisi katsonut dokkarin ja tuntenut edes jonkinlaisen piston sydämessään, että mitä tuli tehtyä...
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kuuluu tasa-arvolle kun miehillä menee huonosti, pojat ei saa olla enään poikia eikä pojista saa kasvaa enään miehiä. Tämän takia "miehistä" on tullut tälläisiä.
Poikia ohjaillaan liikaa tyttöjen juttuihin ja tyttöjä ohjaillaan liikaa poikien juttuihin.
Mielenterveysongelmat on yleisiä nuorilla ja moni syö mielialalääkkeitä.
Poikia syrjäytyy koska koska heitä on pyritty ohjailemaan naisen rooliin vaikka he haluaisivat olla miehiä.
Ja mikä ikävintä mies ei saa valittaa tästä koska tasa-arvossa sukupuolten pitää olla samanlaisia joten kaikki samaan muottiin vaan kasvatettava.
Tsemppiä syrjäytyneille miehille, ei ole mukava paikka tämä suomi miehille.
Hienosti lähdetään taas syyttämään naisia ja tasa-arvoa tällaisista ongelmista. Sen yhden pojan isähän oli mukana kuvioissa juoppona ja haukkui omaa poikaansa... Siinäkö oikea miehen malli?
Vierailija kirjoitti:
Isät ja vahvat , turvalliset isähahmot huusivat poissaolollaan.
Ennen oli isät ja vaarit siinä pyörimässä poikain elämässä, edes taustalla ainakin.
Nykyään perhesuhteet löystyneet, hävinneet jonnekin. Sosiaalisia taitoja opitaan nettiympäristöstä, oikeat kohtaamiset jännittää ja aiheuttaa sosiaalisia pelkotiloja.
Jäädään kotiin kuin poteroon , sillä ulkona on henkinen talvisota jossa on pärjättävä ja taisteltava edes siitä minimi tuesta ja oikeudesta asuntoon ja kotiin, että pysyy hengissä.
Miehen rooli on hämärtymässä näiltä jotka nykyään kasvaa pojista miehiksi.
Eikö se Joni ollut asunut isänsä kanssa? Ainakin mainitsi, että oli ollut viikonloppuisin äidin luona.
Olen katsonut nyt kolme jaksoa ja näyttäisi siltä, että perimmäinen syy on ollut koulukiusaaminen. Aaron ei maininnut koulukiusaamisesta, mutta veikkaisin, että hänen tilanteensa taustalla oli nuorena puhjennut paranoidinen skitsofrenia. Lisäksi yhteisiä nimittäjiä näyttäisi olevan pelaaminen ja päihteiden käyttö, paitsi Patrikin kohdalla ei ollut puhetta päihteistä, mutta kyllähän ylenmääräinen syöminenkin toimii huumeen tavoin.
Perustakaa ulinaiset oma ketjunne. Kun olette niin uhreja, jälleen kerran.
Vierailija kirjoitti:
Isät ja vahvat , turvalliset isähahmot huusivat poissaolollaan.
Ennen oli isät ja vaarit siinä pyörimässä poikain elämässä, edes taustalla ainakin.
Nykyään perhesuhteet löystyneet, hävinneet jonnekin. Sosiaalisia taitoja opitaan nettiympäristöstä, oikeat kohtaamiset jännittää ja aiheuttaa sosiaalisia pelkotiloja.
Jäädään kotiin kuin poteroon , sillä ulkona on henkinen talvisota jossa on pärjättävä ja taisteltava edes siitä minimi tuesta ja oikeudesta asuntoon ja kotiin, että pysyy hengissä.
Miehen rooli on hämärtymässä näiltä jotka nykyään kasvaa pojista miehiksi.
Kyllä alkoholi ja henkisesti etäiset välit ovat olleet suomalaisten miesten ja poikien todellisuutta niitäkin aikoina kun avioero ei ollut mikään läpihuutojuttu.
Tuliko muille mieleen, että Aaron on saanut hyvän kotikasvatuksen? Mutta ehkä vanhemmat eivät osanneet sitten suhtautua hänen skitsofreniaansa.
Niin, jos on kyse päihdeongelmasta, niin eipä sitä tuosta vaan pysty selvinpäin hoitamaan asioita...