Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Rasittaa olla masentuneiden läheisten elämän ainoa sisältö
27.07.2008 |
En jaksa äitiäni ja erästä naisystävääni, joita ei voi muuta kuin mielistellä ja myötäillä, etteivät masennu ja hyppää sillalta jokeen
Kommentit (7)
Enhän minä sille mitään voi jos aikuinen ihminen päättää itse päivänsä. Onneksi välimatkaa äitiini on 200km
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kans isä jonka pillin mukaan pitää mennä kaikkiin sen fuckin sekoiluihin mukaan! Perkele. Välillä menee hermot ihan totaalisesti!
Äitini jäi pirteänä eläkkeelle ja alkoi sen jälkeen mestaroida ja säätää elämääni. Välillä masennuskohtauksia yms. Saattaa uhkailla itsemurhalla ja muulla mukavalla. Muutti vielä 200 km:n päästä kotiseudultaan asumaan tänne meidän lähelle, niin sitten hänellä ei enää olekaan muita sosiaalisia kontakteja kuin minä, minun naapurini, minun tuttuni jne. Veljeni on vetänyt tarkat rajat, eikä suostu olemaan päivittäinen huvittaja ja roskasanko. Minä taas en voi tehdä samaa, koska se olisi kohtuutonta äitiäni kohtaan, joka jäisi sitten täysin yksin.
Tuntuu, etten voi muuttaa kauemmaksi, emme voi lähteä ulkomaille tai mitään, koska muuten tekisimme äidille oharit, kun hän on kerran tarkotuksella tullut lähemmäksi asumaan. Ja äiti on vasta 61... 20-30 vuottako tätä pitää jaksaa?
hänen vali-vali-puheluihinsa. Jos sanon, että en halua kuulla yhtään juttua kuolleesta alkoholisti-isästäni, alkaa hirveä marttyyrivuodatus.
Harkitsen jo uuden salaisen puhelinnumeron vaihtoa, kyllä poliisi kuolinuutisen minulle saa tuotua jos sellainen äitini takia pitää tuoda. Melkein toivon äitini kuolemaa, koska se on minulle helpotus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksesta nimittäin tiedän, että jossain vaiheessa voimat loppuu...