Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tosi väsyneet ihmiset hoi!
27.01.2020 |
Todistan tämän itselleni jo toisen kerran elämässäni.
Olin toisen lapsen syntymän aikaan ihan hirveän väsynyt, elämänilo nollissa. Tuntui että haluaisin mieluummin kuolla kun herätä aamulla. Ajattelin että olen varmaan masentunut. Elämä oli tuskallista. Kunnes sitten hiusten lähdön takia aloin syömään vitamiinia, rautaa ja sinkkiä. Meni viikko-pari niin olo alkoikin parantumaan. Kohta jaksoin nousta virkeänä, jaksoin siivota ja olla lasteni kanssa kunnolla, ulkoilla ym. Vaikka syön monipuolisesti niin minulla ei kai imeydy ruoasta vitamiinit ja rauta kunnolla? Ainakin hoitaja ystäväni sanoi jotenkin näin.
Kun olo oli jo tosi hyvä niin aloin vähentämään etten syönyt vitamiineja jokapäivä,lopulta jätin ne kokonaan.
Nyt oli taas iskenyt salakavalasti tosi hirveä olo, niin väsyny että mietin monesti itsemurhaa koska hereillä olo oli tuskaa, kaikki tuntui kaatuvan niskaan ja elämä tuntui turhalta ja ajattelin että olen sairas että minun on turha elää. Päivät oli niin hirveää ettei voi käsittää. Kuljin ihan sumussa ja unohtelin asioita ja mitä olin tehnyt. (Olen siis nykyään vielä yh)
Sitten aloin miettimään että aiemminkin oli vaikeaa ja se johtui vitamiinin puutoksesta. Nyt olen taas reilun viikon syönyt jokapäivä säännöllisesti vitamiinia, rautaa ja sinkkiä ja olen taas ihan eri ihminen. Ei voi edes ymmärtää miten tuollainen noin pieneltä kuulostava asia voi ollakkin noin suuri.
Eli jos olet väsynyt tai tuntuu että masentaa ja elämä kaatuu päälle niin kokeile edes ja syö viikko-kaksi vitamiineja, rautaa ja sinkkiä. Et menetä mitään mutta olosi voi parantua oikeasti.
Ja alussa ei riitä että ottaa silloin tällöin vaan pitää ottaa jokapäivä.
Kokeile edes. Koska minua tämä auttoi niin paljon että olisi mahtavaa jos joku muukin tästä asiasta kärsivä saisi apua.
Kommentit (26)
Sellainen juttu kans, että minulle lääkärit ovat sanoneet, että rautaa kannattaa syödä joka toinen päivä, eikä joka päivä, koska niin se imeytyy paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kas kun ei maailmansodatkin ole johtunut ferritiinin puutteesta. Aika paljon on kaikkea listattu.
Diagnoosishoppailijoita on aina ollut, nyt on ferritiini muotia.
Vierailija kirjoitti:
kas kun ei maailmansodatkin ole johtunut ferritiinin puutteesta. Aika paljon on kaikkea listattu.
Diagnoosishoppailijoita on aina ollut, nyt on ferritiini muotia.
Niin, mitä se on sulta pois, että tämän muotihömpötyksen takia monet naiset tajuavat hakeutua lääkäriin ja saavat mitä luultavimmin diagnoosiksi raudanpuutteen ja siihen vaivaan sitten rautakuurin, jolla tokenevat yhteiskuntakelpoiseksi?
Minulla ei juuri ole muistikuvia siitä, mitä elokuussa ja syyskuun alkupuolella tapahtui elämässäni. En nimittäin ollut varsinaisesti hereillä, kuten eräs ystäväni asian tiivisti. Olen mitä ilmeisimmin kirjoittanut pari lehtijuttua ja käynyt ratsastamassa. Näistä on dokumenttia. Enimmäkseen taisin torkkua sohvalla. Siinä vaiheessa en ollut vielä kuullut mitään elämän eliksiiristä nimeltä ferritiini eli varastorauta. Kärsin tietämättäni melko pahaksi päässeestä anemiasta.
Kiertelin kaupoissa etsien mahdollisimman jytyä energiajuomaa tai kylmäkahvia. Muistan kuvailleeni miehelleni ja parille läheiselle ystävälle, miltä elämä tuntuu.
Minusta tuntui sumuiselta ja hajamieliseltä. Minulla ei ole lapsia, mutta osaan nyt aavistaa, miltä tuntuu vastasyntyneen lapsen äidistä. Ajatukset katkeilivat hyvin usein kesken lauseen, ja loppuajatus karkasi kuin uni, jonka hetki sitten muisti mutta joka katoaa päästä jättäen vain vaaleanharmaan aavistuksen siitä, että jotain kiinnostavaa oli, mutta ei ole aavistustakaan, mitä se mahtoi olla.
Elokuun lopulla havahduin erään sohvalla vietetyn viikon jälkeen ajatukseen, että jouduin oikein miettimään, milloin viimeksi olen ollut jotain muuta kuin tolkuttoman väsynyt tai ylipäätään tehnyt joitain asioita ihan vapaaehtoisesti ihan siksi, että on voimia ja kiinnostusta. En yleensä nuku päiväunia, mutta noihin aikoihin muistelisin, että ne maistuivat.
Käyn kerran vuodessa yksityisellä tutulla lääkärillä.
Tulos paljasti, että kaikki punasoluihin liittyvät veriarvot olivat joko viitearvojen alapuolella tai alararajoilla. Hemoglobiini oli 117. Hemoglobiinin viitearvo 117-155. Sain jatkolähetteen ferritiinimittaukseen. Ferritiiniarvo oli 10. Se on alle viitearvon.
Ferritiinipuutos tulee hiipien. Jos se olisi rahaa, sitä voisi verrata säästöihin, ja ruoasta tuleva rauta on palkkaa. Jos palkka jää pieneksi ja säästöjä on, tilillä on rahaa. Sitä saattaa huomaamattaan kuluttaa enemmän kuin tienaa, ja säästöt pienevät. Kavaluus piilee siinä, että hemoglobiini näyttää ihan hyvältä, ikään kuin kykenee pitämään yllä entistä elintasoa ja ongelmat tulevat vasta kun säästöt on melkein käytetty. Verikoe näytti alarajoilla olevaa hemoglobiinia, jolloin lääkäri kirjoitti lähetteen ferritiinimittaukseen. Vastaus paljasti säästöjeni huvenneen. Sain määräyksen popsia rautatabletteja niin kauan kunnes rautavarasto on noussut kelvolliselle tasolle. Siihen menee todennäköisesti kuukausia.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rautakuuri tehoaa. Sitä kummasti alkaa arvostaa arkisiakin asioita, kun ne hetkeksi kadottaa. Sitä, että jaksaa ylittää oman kynnyksen muutenkin kuin pakon edessä. Ymmärrän taas vähän enemmän kanssaihmisiäni, etenkin niitä jotka valittavat väsymystä. Ainakin osaan vinkata heille ferritiinin olemassaolosta ja patistaa lääkärin puheille.
Alue: Aihe vapaa
Raudanpuute taitaa olla tosi yleistä.
Lähes kaikilla noin nelikymppisillä naispuolisilla kavereillani on se diagnosoitu viimeisen kahden vuoden sisällä.
Myös mulla.