Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?
Kommentit (176779)
Vierailija kirjoitti:
Toivon että rokotteita annettaisiin pian. Itselläni on myös lapsen hankkiminen suunnitelmana, ja en halua että kuolen ennen sitä kun selkeästi olen hyvin altis koronalle.
Hoitoalalla työskentelevä koronan sairastanut
Sinuthan rokotetaan ensimmäisten joukossa vai mitä?
Saat oman rokotteesi jo tammikuun alussa. Näinhän se menee, käsitinkö oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua niille, joiden maalaisjärki on jotenkin jäässä:
Jos olet sinkku ja asut yksin, niin muodosta koronakupla jonkun samassa elämäntilanteessa olevan ystävän kanssa ja jos kaikki kaverisi ovat perheellisiä, tee sama kupla yhden siihen halukkaan perheen kanssa. Häntä/heitä voit tavata ja tarvittaessa myös halata.
Tuon saman kuplan kanssa voi sitten viettää vaikka joulunkin.
Tällöin ei tarvitse ryysiä baarissa/toreilla ja turuilla ja tavata holtittomasti kaikkia tuttuja joulunaikaankaan eikä myöskään kadehtia perheellisiä siitä, että heillä on ihmiskontakteja perheen sisällä.
Anteeksi tylyys, mutta tuntuu ihan käsittämättömältä, ettei tätä kukaan mieti vaan joko ollaan ihan täysin yksin ja kärsitään tai sitten hiihdellään ympäriinsä aivan rajoitta.
Mulla on kaikki kaverit työssä ja perheellisiä tai sitten kovia menemään, en tee heidän kanssa kuplaa. Itse olen sairauseläkkeellä. Yks joulu hui hai. Otan vähän viiniä ja suklaata ja se on ihan hyvä, en ehdi kärsiä.
eikö mitään laatikoita, rosollia, graavilohta, kinkkua/kalkkunaa jne
Teen laatikot kyllä, itse asiassa varmaan jo huomenna aloittelen, myös sen viinin ja suklaan kanssa. Lihaa en ole syönyt 30 vuoteen, teen sellaista herkullista pataa laatikoiden kylkeen. Ja viski-taatelikakun!
Muulloin en sittten alkoholia käytäkään :)
Sitä mukaa kun porukkaa rokotetaan, alkaa kuri höllentyä. Maskin käyttö jää, jne. Näistä rokotetuista tulee niitä supertartuttajia. Ja taas kaikki kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11693391
Suomalaisista 86 % on tyytyväisiä elämäänsä. Me ollaan YK:n tutkimuksen mukaan jo kolmantena vuotena peräkkäin maailman onnellisin kansa. Olen itse tästä "saavutuksesta" tosi tyytyväinen. Mikä voisi olla tärkeämpi tavoite elämässä kuin olla onnellinen? Itsekin koen, että olen tyytyväinen elämään, myös pandemian keskellä.
Jutussa puhutaan siitä, että pessimismi myös suojelee suomalaisia. Kun ei ole liian suuret odotukset elämän suhteen, voi helpommin iloita pienistäkin asioista. Yksi lempijakeistani Raamatussa on: Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot (Sananl. 14:15).
Olen samaistunut myös Facebookissa kiertäneeseen meemiin. Siinä puhutaan introvertin elämästä. Mies toteaa, että "se tunne, kun huomaat, että elämäsi ei muutu, vaikka olisi pandemia". Suomalainen luonnehan on keskimäärin aika introvertti. Me viihdytään myös yksin eikä tarvita poskipusuja ja halauksia, välttämättä. Eilen juuri oli juttua Varsinais-Suomen ”uusista suomalaisista” ja koronasta, ja siinä haastateltu nainen kertoi, kuinka he EIVÄT voi olla halaamatta kun kohtaavat jne. Mutta me suomalaiset voidaan.
Joten häntä pystyyn suomalaiset! Jari Tervo tviittasi maaliskuussa: "Ihmisten on henkeään ja terveyttään varjellakseen karsittava inhimilliset kontaktit minimiin. Suomalaiset ovat harjoitelleet tätä hetkeä varten koko historiansa."
Huom! Nämä ajatukset päästän ilmoille, vaikka en missään tapauksessa vähättele koronaa, vaan olen sitä mieltä, että se pitäisi ehdottomasti tukahduttaa täällä Suomessakin.
Täällä oli eilen keskustelu jossa väitettiin että normaali ihminen kaipaa halauksia ja on epänormaalia ja ihmisvihaista jos ei kaipaa halauksia. Tuli olo että olen epänormaali, en itse ainakaan kaipaa halauksia muilta kuin mieheltäni. Tuntuu että vieras ihminen ylittää rajani jos halaa, en saa siitä fyysistä nautintoa vaan se tuntuu epämiellyttävälle. Olenko ainoa "epänormaali"?
En myöskään lapsena pitänyt jos tuntemattomat halasivat. Mielestäni lapsia ei pitäisi väkisin halata.
Välittämistä voi osoittaa muutenkin ja mieltäni lämmittää aina lähimmäisen antama apu enemmän kuin halaus.
Kesällä sulkujen jälkeen näin kadulla mamman joka näki tuttuja ja kiekui onnesta että nyt saa halata ja saako hän halata ja vastausta odottamatta halasi tuttujaan jotka selvästi olivat kiusaantuneita.
Itse luulen että en halua enää ikinä koronan jälkeenkään edes kätellä tuntemattomia.
Niin, sinulla on se mies jota halata. Yksineläjä on aika erilaisessa tilanteessa, kun pitää välttää kaikkea kontaktia oman talouden ulkopuolella. Kaikki ei toki kosketusta kaipaa, mutta useat kyllä sitä tarvitsevat. Kun käsketään olla tekemisissä vain samassa taloudessa asuvien kanssa, yksineläjä jää totaalisen yksin.
Ok. Olen ollut suurimman osan elämästäni sinkkuna enkä silloinkaan nauttinut ystävien tai tuttujen kanssa halailusta enkä kaivannut heiltä muutakaan hellyyttä. Tämä on minulle uusi asia, ei ole koskaan tullut sinkkuystävienkään kanssa puheeksi että kaipaisimme toisiltamme halauksia tai kosketusta vaan aina puhuimme siitä että kaipaamme miestä ja romanttista hellyyttä.
Kävin aikoinaan myös syöpähoidot yksin läpi ilman perheen tukea, silloin vuoden ajan ainoa kontakti muihin ihmisiin oli neuloilla tökkivät ihmiset tai erilaisiin laitteisiin työntävät ihmiset. En silloinkaan kaivannut keneltäkään hellyyttä, halauksia tai silitystä. En saanut tavata muita tai juurikaan liikkua julkisilla paikoilla sillä valkosoluni oli nollassa ja sen vuoksi olin myös eristyssellissä välillä. Minulla on myös ollut toinen sairaus joka teki liikuntakyvyttömäksi 2 vuodeksi ja siksi olin lähinnä kotona yksin. Että kyllä minulla kokemusta on.
Ehkä olen sitten omituinen, hyväksyttäköön tämä sitten. Omaan korvaan kuulostaa jopa hieman ällöttävältä että saisi jonkinlaista fyysistä nautintoa kaverin tai sukulaisen kanssa halailusta tai kosketuksesta. Sen sijaan hieronnassa kosketus on ihan mukavaa, sen ymmärrän.
Jotkut ihmiset hakee kosketuksesta vain fyysistä nautintoa, totta. Itselle taas ei ole koskaan tullut mieleen että ystävän, äidin tai isän halauksesta pitäisi jotain fyysistä nautintoa saada tai hakea.
FFP3 tai kaasunaamari ja pussi päähän ja halaukset. Voin elää ilman halauksia.
Muistatteko ne ihmeelliset muovilakanat, joiden läpi halattiin hoitokodeissa keväällä! En tiedä oliko niitä Suomessakin, mutta ainakin jossain päin maailmaa. Mä voin kyllä mielummin olla ilman halauksia, välittämistä voi osoittaa muullakin tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apua niille, joiden maalaisjärki on jotenkin jäässä:
Jos olet sinkku ja asut yksin, niin muodosta koronakupla jonkun samassa elämäntilanteessa olevan ystävän kanssa ja jos kaikki kaverisi ovat perheellisiä, tee sama kupla yhden siihen halukkaan perheen kanssa. Häntä/heitä voit tavata ja tarvittaessa myös halata.
Tuon saman kuplan kanssa voi sitten viettää vaikka joulunkin.
Tällöin ei tarvitse ryysiä baarissa/toreilla ja turuilla ja tavata holtittomasti kaikkia tuttuja joulunaikaankaan eikä myöskään kadehtia perheellisiä siitä, että heillä on ihmiskontakteja perheen sisällä.
Anteeksi tylyys, mutta tuntuu ihan käsittämättömältä, ettei tätä kukaan mieti vaan joko ollaan ihan täysin yksin ja kärsitään tai sitten hiihdellään ympäriinsä aivan rajoitta.
Jos ei tuttavapiirissä ole kovin montaa toista yksineläjää, niin ei se ihan helppoa ole löytää henkilöä/pariskuntaa/perhettä, joka sitoutuisi rajoittamaan elämäänsä niin että tapaa vain yhtä ihmistä seuraavat kuukaudet eikä pyöri kauppakeskuksissa tai kuntosaleilla.
Jos tämä ketju jatkaa vielä ensi joulunakin eli tilanne ei ole parantunut niin tehdään oikeasti se koronakuplaryhmä facebookiin jossa eristyneet voivat sopia tapaamisia. Tai jo kesällä.
Kyllä se ens vuosikin menee samaa rataa . Täytyy nyt alkaa henkisesti valmistautumaan. Nyt ei saa päästää mielialaa kovin matalalle. Liikunta piristää ja kirjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11693391
Suomalaisista 86 % on tyytyväisiä elämäänsä. Me ollaan YK:n tutkimuksen mukaan jo kolmantena vuotena peräkkäin maailman onnellisin kansa. Olen itse tästä "saavutuksesta" tosi tyytyväinen. Mikä voisi olla tärkeämpi tavoite elämässä kuin olla onnellinen? Itsekin koen, että olen tyytyväinen elämään, myös pandemian keskellä.
Jutussa puhutaan siitä, että pessimismi myös suojelee suomalaisia. Kun ei ole liian suuret odotukset elämän suhteen, voi helpommin iloita pienistäkin asioista. Yksi lempijakeistani Raamatussa on: Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot (Sananl. 14:15).
Olen samaistunut myös Facebookissa kiertäneeseen meemiin. Siinä puhutaan introvertin elämästä. Mies toteaa, että "se tunne, kun huomaat, että elämäsi ei muutu, vaikka olisi pandemia". Suomalainen luonnehan on keskimäärin aika introvertti. Me viihdytään myös yksin eikä tarvita poskipusuja ja halauksia, välttämättä. Eilen juuri oli juttua Varsinais-Suomen ”uusista suomalaisista” ja koronasta, ja siinä haastateltu nainen kertoi, kuinka he EIVÄT voi olla halaamatta kun kohtaavat jne. Mutta me suomalaiset voidaan.
Joten häntä pystyyn suomalaiset! Jari Tervo tviittasi maaliskuussa: "Ihmisten on henkeään ja terveyttään varjellakseen karsittava inhimilliset kontaktit minimiin. Suomalaiset ovat harjoitelleet tätä hetkeä varten koko historiansa."
Huom! Nämä ajatukset päästän ilmoille, vaikka en missään tapauksessa vähättele koronaa, vaan olen sitä mieltä, että se pitäisi ehdottomasti tukahduttaa täällä Suomessakin.
Täällä oli eilen keskustelu jossa väitettiin että normaali ihminen kaipaa halauksia ja on epänormaalia ja ihmisvihaista jos ei kaipaa halauksia. Tuli olo että olen epänormaali, en itse ainakaan kaipaa halauksia muilta kuin mieheltäni. Tuntuu että vieras ihminen ylittää rajani jos halaa, en saa siitä fyysistä nautintoa vaan se tuntuu epämiellyttävälle. Olenko ainoa "epänormaali"?
En myöskään lapsena pitänyt jos tuntemattomat halasivat. Mielestäni lapsia ei pitäisi väkisin halata.
Välittämistä voi osoittaa muutenkin ja mieltäni lämmittää aina lähimmäisen antama apu enemmän kuin halaus.
Kesällä sulkujen jälkeen näin kadulla mamman joka näki tuttuja ja kiekui onnesta että nyt saa halata ja saako hän halata ja vastausta odottamatta halasi tuttujaan jotka selvästi olivat kiusaantuneita.
Itse luulen että en halua enää ikinä koronan jälkeenkään edes kätellä tuntemattomia.
Niin, sinulla on se mies jota halata. Yksineläjä on aika erilaisessa tilanteessa, kun pitää välttää kaikkea kontaktia oman talouden ulkopuolella. Kaikki ei toki kosketusta kaipaa, mutta useat kyllä sitä tarvitsevat. Kun käsketään olla tekemisissä vain samassa taloudessa asuvien kanssa, yksineläjä jää totaalisen yksin.
Ok. Olen ollut suurimman osan elämästäni sinkkuna enkä silloinkaan nauttinut ystävien tai tuttujen kanssa halailusta enkä kaivannut heiltä muutakaan hellyyttä. Tämä on minulle uusi asia, ei ole koskaan tullut sinkkuystävienkään kanssa puheeksi että kaipaisimme toisiltamme halauksia tai kosketusta vaan aina puhuimme siitä että kaipaamme miestä ja romanttista hellyyttä.
Kävin aikoinaan myös syöpähoidot yksin läpi ilman perheen tukea, silloin vuoden ajan ainoa kontakti muihin ihmisiin oli neuloilla tökkivät ihmiset tai erilaisiin laitteisiin työntävät ihmiset. En silloinkaan kaivannut keneltäkään hellyyttä, halauksia tai silitystä. En saanut tavata muita tai juurikaan liikkua julkisilla paikoilla sillä valkosoluni oli nollassa ja sen vuoksi olin myös eristyssellissä välillä. Minulla on myös ollut toinen sairaus joka teki liikuntakyvyttömäksi 2 vuodeksi ja siksi olin lähinnä kotona yksin. Että kyllä minulla kokemusta on.
Ehkä olen sitten omituinen, hyväksyttäköön tämä sitten. Omaan korvaan kuulostaa jopa hieman ällöttävältä että saisi jonkinlaista fyysistä nautintoa kaverin tai sukulaisen kanssa halailusta tai kosketuksesta. Sen sijaan hieronnassa kosketus on ihan mukavaa, sen ymmärrän.
Jotkut ihmiset hakee kosketuksesta vain fyysistä nautintoa, totta. Itselle taas ei ole koskaan tullut mieleen että ystävän, äidin tai isän halauksesta pitäisi jotain fyysistä nautintoa saada tai hakea.
Halaatko kuitenkin ystäviä ja vanhempia? Jos halaat niin mitä sellaista saat siitä että et voi olla ilman halauksia jos et nauti siitä? Minua kiinnostaa mitä ihmiset halaamisesta saavat sellaista että suurin piirtein tekevät kuolemaa jos eivät saa halata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
– Kaikki lähikontaktit ovat nyt riskejä. Joulua pitäisi siksi juhlia vain ydinperheen kanssa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo.
Ydinperhe koostuu Isästä, Äidistä, Tytöstä ja Pojasta sekä Kultaisesta Noutajasta. Joulukupla rakennetaan Kauniaisiin tasokkaaseen valkoiseen kaksikerroksiseen Omakotitaloon. Flyygelin ääressä on ihana laulaa Joululauluja ja odotella Joulupukin Stream-videon alkua. Illalla soitetaan vielä Mummilaan hyvän joulun terveiset.
Ihanaa! Idyllinen kuvaus oikeasti. Jokainen on oman elämänsä puikoissa (ainakin jossain määrin) ja voi rakentaa jonkinlaisen jouluidyllin, jos se on hänelle tärkeää. Vali-vali-asenne kannattaa jättää muille.
Ydinperhe koostuu Liisasta ja hänen kissastaan Liekistä. Liisa asuu suuressa kaupungissa kerrostalokaksiossa. Jouluksi Liisa valmistaa herkullisia ruokia itselleen ja kissalleen. Hän kuuntelee radiosta joululauluja ja polttaa eläviä kynttilöitä. Kännykällä hän on yhteydessä päivittäin, välillä montakin kertaa päivässä, ystäväänsä Lailaan, veljeensä Mattiin ja hoitokodissa olevaan äitiin. TV:sta tulee Liisan mielestä hyvää ohjelmaa joulunpyhinä. Myös kirjahyllyssä on mieluisaa luettavaa, vaikka kirjat onkin jo aiemmin luettu. Hän aikoo myös neuloa.
Tämä. Meillä on ollut ihanat laajat sukujoulut, ei ole enää sen jälkeen kun mummo kuoli 98-vuotiaana.
Olen viettänyt muutamia yksinäisiä jouluja koiran kanssa. Itse asiassa en voinut edes viettää joulua. Olisin vaan koko ajan itkenyt. Minulla ei ollut ollenkaan silloin joulua.
Tilanne on nyt eri, mutta kuinkahan monelle ihmiselle mahtaa nyt tulla todella surullinen joulu?
Ajatelkaa jos tämä korona onkin pelkkää kusetusta?
Sori, en kertakaikkiaan enää pysty uskomaan tähän. Tätä on kestänyt kohta vuoden, k u o lleita ja sairastuneita ei tunne kukaan. Paitsi yksi tuntee yhden työpaikaltaan ja sekin tyyppi parani.
Vierailija kirjoitti:
jos kovin allerginen jollekin voi rokotteessa olla sitä ainetta ja kannattaa kuulemma olla siinä tapuksessa ottamatta annettu neuvo USA ssa. Voisiko joku valottaa onko rikotteessa kaliumia ja jodia /johdannaisia.
Nythän on niin, että et voi vielä tietää, mitä rokotetta sinulle sitten aikanaan tarjotaan. Joten siinä mielessä, ei kannata vielä selvittää noita ainesosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11693391
Suomalaisista 86 % on tyytyväisiä elämäänsä. Me ollaan YK:n tutkimuksen mukaan jo kolmantena vuotena peräkkäin maailman onnellisin kansa. Olen itse tästä "saavutuksesta" tosi tyytyväinen. Mikä voisi olla tärkeämpi tavoite elämässä kuin olla onnellinen? Itsekin koen, että olen tyytyväinen elämään, myös pandemian keskellä.
Jutussa puhutaan siitä, että pessimismi myös suojelee suomalaisia. Kun ei ole liian suuret odotukset elämän suhteen, voi helpommin iloita pienistäkin asioista. Yksi lempijakeistani Raamatussa on: Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot (Sananl. 14:15).
Olen samaistunut myös Facebookissa kiertäneeseen meemiin. Siinä puhutaan introvertin elämästä. Mies toteaa, että "se tunne, kun huomaat, että elämäsi ei muutu, vaikka olisi pandemia". Suomalainen luonnehan on keskimäärin aika introvertti. Me viihdytään myös yksin eikä tarvita poskipusuja ja halauksia, välttämättä. Eilen juuri oli juttua Varsinais-Suomen ”uusista suomalaisista” ja koronasta, ja siinä haastateltu nainen kertoi, kuinka he EIVÄT voi olla halaamatta kun kohtaavat jne. Mutta me suomalaiset voidaan.
Joten häntä pystyyn suomalaiset! Jari Tervo tviittasi maaliskuussa: "Ihmisten on henkeään ja terveyttään varjellakseen karsittava inhimilliset kontaktit minimiin. Suomalaiset ovat harjoitelleet tätä hetkeä varten koko historiansa."
Huom! Nämä ajatukset päästän ilmoille, vaikka en missään tapauksessa vähättele koronaa, vaan olen sitä mieltä, että se pitäisi ehdottomasti tukahduttaa täällä Suomessakin.
Täällä oli eilen keskustelu jossa väitettiin että normaali ihminen kaipaa halauksia ja on epänormaalia ja ihmisvihaista jos ei kaipaa halauksia. Tuli olo että olen epänormaali, en itse ainakaan kaipaa halauksia muilta kuin mieheltäni. Tuntuu että vieras ihminen ylittää rajani jos halaa, en saa siitä fyysistä nautintoa vaan se tuntuu epämiellyttävälle. Olenko ainoa "epänormaali"?
En myöskään lapsena pitänyt jos tuntemattomat halasivat. Mielestäni lapsia ei pitäisi väkisin halata.
Välittämistä voi osoittaa muutenkin ja mieltäni lämmittää aina lähimmäisen antama apu enemmän kuin halaus.
Kesällä sulkujen jälkeen näin kadulla mamman joka näki tuttuja ja kiekui onnesta että nyt saa halata ja saako hän halata ja vastausta odottamatta halasi tuttujaan jotka selvästi olivat kiusaantuneita.
Itse luulen että en halua enää ikinä koronan jälkeenkään edes kätellä tuntemattomia.
Niin, sinulla on se mies jota halata. Yksineläjä on aika erilaisessa tilanteessa, kun pitää välttää kaikkea kontaktia oman talouden ulkopuolella. Kaikki ei toki kosketusta kaipaa, mutta useat kyllä sitä tarvitsevat. Kun käsketään olla tekemisissä vain samassa taloudessa asuvien kanssa, yksineläjä jää totaalisen yksin.
Ok. Olen ollut suurimman osan elämästäni sinkkuna enkä silloinkaan nauttinut ystävien tai tuttujen kanssa halailusta enkä kaivannut heiltä muutakaan hellyyttä. Tämä on minulle uusi asia, ei ole koskaan tullut sinkkuystävienkään kanssa puheeksi että kaipaisimme toisiltamme halauksia tai kosketusta vaan aina puhuimme siitä että kaipaamme miestä ja romanttista hellyyttä.
Kävin aikoinaan myös syöpähoidot yksin läpi ilman perheen tukea, silloin vuoden ajan ainoa kontakti muihin ihmisiin oli neuloilla tökkivät ihmiset tai erilaisiin laitteisiin työntävät ihmiset. En silloinkaan kaivannut keneltäkään hellyyttä, halauksia tai silitystä. En saanut tavata muita tai juurikaan liikkua julkisilla paikoilla sillä valkosoluni oli nollassa ja sen vuoksi olin myös eristyssellissä välillä. Minulla on myös ollut toinen sairaus joka teki liikuntakyvyttömäksi 2 vuodeksi ja siksi olin lähinnä kotona yksin. Että kyllä minulla kokemusta on.
Ehkä olen sitten omituinen, hyväksyttäköön tämä sitten. Omaan korvaan kuulostaa jopa hieman ällöttävältä että saisi jonkinlaista fyysistä nautintoa kaverin tai sukulaisen kanssa halailusta tai kosketuksesta. Sen sijaan hieronnassa kosketus on ihan mukavaa, sen ymmärrän.
Jotkut ihmiset hakee kosketuksesta vain fyysistä nautintoa, totta. Itselle taas ei ole koskaan tullut mieleen että ystävän, äidin tai isän halauksesta pitäisi jotain fyysistä nautintoa saada tai hakea.
Nyt pitää määritellä "fyysinen nautinto"... Mutta ihmisyyteen kuuluu kyllä nauttia kosketuksesta ja läheisyydestä, ihan vauvasta saakka. Ilman kosketusta vauvasta ei edes kasva normaalia ihmistä.
Aikuisilla sitten voi olla eroa, paljonko hellyyttä sun muuta tarvitsee. Kätevää näinä aikoina, jos pärjää vähemmälläkin.
Okei, mutta minä en vaan halua että minua pidetään epänormaalina kun en nauti hellyydestä ja kosketuksesta ystävieni kanssa tai kun en kaipaa halaamista niin että kuolen suruun.
Ja edelleenkään lapsia ei saa halata muut kuin vanhemmat ilman lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannissa ... Nyt siellä sairastuu n. 25000 päivässä...
Nuo ovat positiivisia testituloksia, ei sairastuneita. Positiivia on aina muutama prosentti testatuista ja kaikki riippuu tietenkin testimääristä. Onko briteissä siis kasvanut positiivisten osuus vai käykö siellä enempi nuhaneniä testissä samalla kun ovat muutenkin taas jalkeilla?
Eiköhän paras tapa seurata tilannetta ole katsoa sairaaloissa olijoiden määriä:
https://www.nejm.org/na101/home/literatum/publisher/mms/journals/conten…Jos tuo on paras tapa, niin olisiko syytä verrata niitä edellisvuosiin, eikä vain näyttää yhden vuoden käppyrä?
Täältä voi katsoa UKn vainajakäppyrää, joka myös kertonee jotain:
https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps
Keväällä oli piikki, mutta tällä hetkellä lähestyttäessä vuodenvaihdetta ollaan selvasti alemmissa lukemissa kuin vuonna 2018.
Joten kakansuoltaminen voisi loppua ja voidaan antaa brittien tehdä jouluostoksensa rauhassa, jookos?
Aika omaperäinen, etten sanoisi suorastaan virheellinen tulkinta noista käppyröistä.
Skrollaa sinne ihan alas, näet UKn omat käppyrät (UK, Skotlanti, Pohjois-Irlanti ja Wales), kaikki käyrät alemmalla tasolla kuin 2018.
Tässä samoja käppyröitä tekniikan maailman tutkailussa vähän aikaisemmin (maailma, suomi, italia)
https://tekniikanmaailma.fi/koronan-toinen-aalto-etenee-euroopassa-milt…
"Keltaisella pohjalla olevan alueen luvut korjaantuvat siis vielä myöhemmin."
Tuossa sinä menit UK:n osalta miinaan aiemmassa väitteessäsi. Vertaat sellaisia lukuja joista täydellisiä tilastoja ei tämän vuoden osalta vielä ole olemassa.
Jos vertaa Z-scorea vaikkapa vk46 joka on siinä keltaisen alueen rajalla niin
UK(England) 2017 -> 0.08, 2020 -> 6.25
UK(Northern Ireland) 2017 -> -0.11, 2020 -> 1.62
UK(Scotland) 2017 -> 1.70, 2020 -> 5.45
Uk(Wales) 2017 -> -0.75, 2020 -> 0.49
Eli toisinsanoen "tällä hetkellä lähestyttäessä vuodenvaihdetta ollaan selvasti alemmissa lukemissa kuin vuonna 2018" ei pidä paikkaansa, paitsi jos tekee sen virheen että vertaa keskeneräistä 2020 tilastoa täydelliseen 2018-tilastoon.
Ohje niille jotka joutuvat olemaan yksin jouluna: älkää edes ajatelko joulua. Karaiskaa ja kovettakaa mielenne. Ei mitään koristeita eikä muistumia joulusta.
Tällä asenteella pärjää. Mulla oli 4 tuollaista joulua peräkkäin takavuosina. Kestin koska minulla oli maailman parhain ystävä, koira samassa kämpässä.
Kannattaa unohtaa koko joulu.
"Sinuthan rokotetaan ensimmäisten joukossa vai mitä?
Saat oman rokotteesi jo tammikuun alussa. Näinhän se menee, käsitinkö oikein?"
Olen sairastanut koronan jo, minua myös hieman mietityttää vaikuttaa rokote lapsen saantiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
358 tartuntaa ja 12 siirtynyt ajasta ikuisuuteen.
Ajasta ikuisuuteen siirtyneet ovat ehtineet seurata maailman menoa ja koronapandemian etenemistä pilven reunalta jo lähes kuukauden päivät.
Marraskuun epidemian kuolemat ovat nyt ruvenneet tulemaan. Eilen 13 kuollutta ja tänään 11 (THL). Tänään viive (jonka sisällä 95% kuolemista raportoitu) oli 48 päivää. Yhden viikon run-rate nyt eilisen + tämän päivän lukujen perusteella 7 / 2 x (13+11) = 84 kuolemaa viikossa. https://twitter.com/jukka235/status/1339542642242273281/photo/1
Mikäs kiire näillä, t: THL
Vierailija kirjoitti:
klo 16 eduskunta kokoontuu.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
"Sinuthan rokotetaan ensimmäisten joukossa vai mitä?
Saat oman rokotteesi jo tammikuun alussa. Näinhän se menee, käsitinkö oikein?"
Olen sairastanut koronan jo, minua myös hieman mietityttää vaikuttaa rokote lapsen saantiin.
Etkö sanonut että haluat rokotteen? Kuka jostain rokotteesta voi mennä takuuseen mitä tapahtuu?
Ihmiset ovat nyt koekaniineja. Sadistit saavat kylläkin hirveästi rahaa. Enpä usko että kukaan heistä ottaa rokotetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-11693391
Suomalaisista 86 % on tyytyväisiä elämäänsä. Me ollaan YK:n tutkimuksen mukaan jo kolmantena vuotena peräkkäin maailman onnellisin kansa. Olen itse tästä "saavutuksesta" tosi tyytyväinen. Mikä voisi olla tärkeämpi tavoite elämässä kuin olla onnellinen? Itsekin koen, että olen tyytyväinen elämään, myös pandemian keskellä.
Jutussa puhutaan siitä, että pessimismi myös suojelee suomalaisia. Kun ei ole liian suuret odotukset elämän suhteen, voi helpommin iloita pienistäkin asioista. Yksi lempijakeistani Raamatussa on: Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot (Sananl. 14:15).
Olen samaistunut myös Facebookissa kiertäneeseen meemiin. Siinä puhutaan introvertin elämästä. Mies toteaa, että "se tunne, kun huomaat, että elämäsi ei muutu, vaikka olisi pandemia". Suomalainen luonnehan on keskimäärin aika introvertti. Me viihdytään myös yksin eikä tarvita poskipusuja ja halauksia, välttämättä. Eilen juuri oli juttua Varsinais-Suomen ”uusista suomalaisista” ja koronasta, ja siinä haastateltu nainen kertoi, kuinka he EIVÄT voi olla halaamatta kun kohtaavat jne. Mutta me suomalaiset voidaan.
Joten häntä pystyyn suomalaiset! Jari Tervo tviittasi maaliskuussa: "Ihmisten on henkeään ja terveyttään varjellakseen karsittava inhimilliset kontaktit minimiin. Suomalaiset ovat harjoitelleet tätä hetkeä varten koko historiansa."
Huom! Nämä ajatukset päästän ilmoille, vaikka en missään tapauksessa vähättele koronaa, vaan olen sitä mieltä, että se pitäisi ehdottomasti tukahduttaa täällä Suomessakin.
Täällä oli eilen keskustelu jossa väitettiin että normaali ihminen kaipaa halauksia ja on epänormaalia ja ihmisvihaista jos ei kaipaa halauksia. Tuli olo että olen epänormaali, en itse ainakaan kaipaa halauksia muilta kuin mieheltäni. Tuntuu että vieras ihminen ylittää rajani jos halaa, en saa siitä fyysistä nautintoa vaan se tuntuu epämiellyttävälle. Olenko ainoa "epänormaali"?
En myöskään lapsena pitänyt jos tuntemattomat halasivat. Mielestäni lapsia ei pitäisi väkisin halata.
Välittämistä voi osoittaa muutenkin ja mieltäni lämmittää aina lähimmäisen antama apu enemmän kuin halaus.
Kesällä sulkujen jälkeen näin kadulla mamman joka näki tuttuja ja kiekui onnesta että nyt saa halata ja saako hän halata ja vastausta odottamatta halasi tuttujaan jotka selvästi olivat kiusaantuneita.
Itse luulen että en halua enää ikinä koronan jälkeenkään edes kätellä tuntemattomia.
Niin, sinulla on se mies jota halata. Yksineläjä on aika erilaisessa tilanteessa, kun pitää välttää kaikkea kontaktia oman talouden ulkopuolella. Kaikki ei toki kosketusta kaipaa, mutta useat kyllä sitä tarvitsevat. Kun käsketään olla tekemisissä vain samassa taloudessa asuvien kanssa, yksineläjä jää totaalisen yksin.
Ok. Olen ollut suurimman osan elämästäni sinkkuna enkä silloinkaan nauttinut ystävien tai tuttujen kanssa halailusta enkä kaivannut heiltä muutakaan hellyyttä. Tämä on minulle uusi asia, ei ole koskaan tullut sinkkuystävienkään kanssa puheeksi että kaipaisimme toisiltamme halauksia tai kosketusta vaan aina puhuimme siitä että kaipaamme miestä ja romanttista hellyyttä.
Kävin aikoinaan myös syöpähoidot yksin läpi ilman perheen tukea, silloin vuoden ajan ainoa kontakti muihin ihmisiin oli neuloilla tökkivät ihmiset tai erilaisiin laitteisiin työntävät ihmiset. En silloinkaan kaivannut keneltäkään hellyyttä, halauksia tai silitystä. En saanut tavata muita tai juurikaan liikkua julkisilla paikoilla sillä valkosoluni oli nollassa ja sen vuoksi olin myös eristyssellissä välillä. Minulla on myös ollut toinen sairaus joka teki liikuntakyvyttömäksi 2 vuodeksi ja siksi olin lähinnä kotona yksin. Että kyllä minulla kokemusta on.
Ehkä olen sitten omituinen, hyväksyttäköön tämä sitten. Omaan korvaan kuulostaa jopa hieman ällöttävältä että saisi jonkinlaista fyysistä nautintoa kaverin tai sukulaisen kanssa halailusta tai kosketuksesta. Sen sijaan hieronnassa kosketus on ihan mukavaa, sen ymmärrän.
Jotkut ihmiset hakee kosketuksesta vain fyysistä nautintoa, totta. Itselle taas ei ole koskaan tullut mieleen että ystävän, äidin tai isän halauksesta pitäisi jotain fyysistä nautintoa saada tai hakea.
Nyt pitää määritellä "fyysinen nautinto"... Mutta ihmisyyteen kuuluu kyllä nauttia kosketuksesta ja läheisyydestä, ihan vauvasta saakka. Ilman kosketusta vauvasta ei edes kasva normaalia ihmistä.
Aikuisilla sitten voi olla eroa, paljonko hellyyttä sun muuta tarvitsee. Kätevää näinä aikoina, jos pärjää vähemmälläkin.
Okei, mutta minä en vaan halua että minua pidetään epänormaalina kun en nauti hellyydestä ja kosketuksesta ystävieni kanssa tai kun en kaipaa halaamista niin että kuolen suruun.
Ja edelleenkään lapsia ei saa halata muut kuin vanhemmat ilman lupaa.
Mitä sinä siitä välität pidetäänkö sinua epänormaalina vai ei?
Maailmassa on paljon pahempia asioita, kukaan ei ajattele mikä tai kuka olet. Ja mitä ajattelet.
Lapsia ei saa halata. Miksi?
Lapset eivät tartuta koronaa, näin meille on kerrottu.
Onko ihmisillä noin huono muisti? Dementia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
358 tartuntaa ja 12 siirtynyt ajasta ikuisuuteen.
Ajasta ikuisuuteen siirtyneet ovat ehtineet seurata maailman menoa ja koronapandemian etenemistä pilven reunalta jo lähes kuukauden päivät.
Marraskuun epidemian kuolemat ovat nyt ruvenneet tulemaan. Eilen 13 kuollutta ja tänään 11 (THL). Tänään viive (jonka sisällä 95% kuolemista raportoitu) oli 48 päivää. Yhden viikon run-rate nyt eilisen + tämän päivän lukujen perusteella 7 / 2 x (13+11) = 84 kuolemaa viikossa. https://twitter.com/jukka235/status/1339542642242273281/photo/1
Mikäs kiire näillä, t: THL
THL on kertonut että heillä on lupa kertoa todelliset kuolinsyyt vasta vuonna 2022.
Miksi ette pysy asiassa?
Ihanaa! Idyllinen kuvaus oikeasti. Jokainen on oman elämänsä puikoissa (ainakin jossain määrin) ja voi rakentaa jonkinlaisen jouluidyllin, jos se on hänelle tärkeää. Vali-vali-asenne kannattaa jättää muille.
Ydinperhe koostuu Liisasta ja hänen kissastaan Liekistä. Liisa asuu suuressa kaupungissa kerrostalokaksiossa. Jouluksi Liisa valmistaa herkullisia ruokia itselleen ja kissalleen. Hän kuuntelee radiosta joululauluja ja polttaa eläviä kynttilöitä. Kännykällä hän on yhteydessä päivittäin, välillä montakin kertaa päivässä, ystäväänsä Lailaan, veljeensä Mattiin ja hoitokodissa olevaan äitiin. TV:sta tulee Liisan mielestä hyvää ohjelmaa joulunpyhinä. Myös kirjahyllyssä on mieluisaa luettavaa, vaikka kirjat onkin jo aiemmin luettu. Hän aikoo myös neuloa.