Corona-virus paljon huhuttua levittyneempi?
Kommentit (176779)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jouluksi varattu lennot Kittilään. Ihanaa päästä lumen ja kaamosvalon keskelle. Laskettelua, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa perheen kesken. Myös pari piipahdusta paikallista iltaelämää ihmettelemään . Me like!
Coronavirus likes your plan as well.
Katkera koronalukujen raportoija av:lta avautuu kaikkien iloksi. Pysy sinä vaan siellä Keravalla beigellä sohvallasi ja kyylää päivittäin vaihtuvia lukemia.
Meni heti tunteisiin, kun on kai huono omatunto kun sisimmässään tiedät olevasi vastuuton. :)
Mitä vastuutonta on Kittilään menossa?
t. eri
No jos Lapin sh-piirin ylilääkäri Broas on vedonnut, ettei pahemman tilanteen maakunnista tulla kevyin syin Lappiin joulun viettoon, niin päättele siitä.
No ei kai se etelää liikuta, jos lapin keskussairaala ei kykene hoitamaan. Kontti vaan pihaan!
Noita kontteja voisi myös mainostaa, laittaa mainoskuvia hotelleista, joiden pihalla kontti. "Olemme varautuneet turistiryntäykseen!"
Vierailija kirjoitti:
Kuten ketjussa jo alkuvaiheissa todettiin, korona on sitä vaarallisempi, mitä vanhempi ihminen on. Kukaan meistä ei tästä enää nuorene, joten mitä nopeammin koronan saa, sen parempi ennuste selvitä.
Raskaana suojautuisin kyllä koronalta minkä ikäisenä tahansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/erika-ei-koskaan-saanut-pitaa-vauva…
Ruotsin teho-osastolla koronan takia olleista 20-39-vuotiasta naisista kolmasosa raskaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan olla ihan sekaisin mitä ajatella tuosta rokotteesta. Ensin olin sitä mieltä että en ota, en luota tarpeeksi. Nyt median uutisointi alkaa vaikuttamaan ja mietin että kai se olisi järkevää ottaa, sitten joskus kunhan sen saa.
Mitä mieltä olette? Hirveä hehkutus siitä on menossa joka puolella.
Onko missään sanottu kuinka kauan tuo vaikuttaa? Ts. päästäänkö koskaan rokottamaan kaikki jos kierros alkaa lyhyellä aikavälillä aina uudestaan.
Ei ole sanottu, ei tiedetä vielä. Niin kuin ei montaa muutakaan asiaa.
"Hirveä hehkutus" = propagandaa (yleisen mielipiteen manipulaatiota)
Mutta ota toki rokote jos haluat. Muista kuitenkin, että käytännössä teet sen omalla riskilläsi.
No kenenkäs riskillä rokotukset yleensä otetaan?
Tiesitkö, että narkolepsian rokotuksesta saaneet olisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä saaneet sen myös itse sikainfluenssastakin?
Nuolialan koulu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan olla ihan sekaisin mitä ajatella tuosta rokotteesta. Ensin olin sitä mieltä että en ota, en luota tarpeeksi. Nyt median uutisointi alkaa vaikuttamaan ja mietin että kai se olisi järkevää ottaa, sitten joskus kunhan sen saa.
Mitä mieltä olette? Hirveä hehkutus siitä on menossa joka puolella.
Onko missään sanottu kuinka kauan tuo vaikuttaa? Ts. päästäänkö koskaan rokottamaan kaikki jos kierros alkaa lyhyellä aikavälillä aina uudestaan.
Ei ole sanottu, ei tiedetä vielä. Niin kuin ei montaa muutakaan asiaa.
"Hirveä hehkutus" = propagandaa (yleisen mielipiteen manipulaatiota)
Mutta ota toki rokote jos haluat. Muista kuitenkin, että käytännössä teet sen omalla riskilläsi.
No kenenkäs riskillä rokotukset yleensä otetaan?
Tiesitkö, että narkolepsian rokotuksesta saaneet olisivat mitä suurimmalla todennäköisyydellä saaneet sen myös itse sikainfluenssastakin?
Näin juuri ei ollut. Todennäköisyys kasvoi moninkertaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko elämä (ja oikeus elämään) vai fyysistä terveyttä? Vai onko oikeus elämään myös oikeutta elää, nauttia elämästä?
No ensimmäinen on aika pitkälle edellytys jälkimmäisille. Eli sikäli se on painavampi.
Minusta ei täysin niin. Nuoret miehet nauttivat ajokortin saatuaan vauhdin hurmasta niin, että ottavat vaarallisia riskejä täysin tietäen riskit. Monet myös nauttivat seksistä hieman holtittomasti ilman kondomia, sekin on hurmaa. Elämän hurmaa. Seurauksena voi olla hiv tai elinikäinen herpes. Jotkut haluavat kokeilla laskuvarjohyppyä, benji-hyppyä, kiipeillä korkeilla paikoilla, matkustella alueilla, joissa on dengue-kuumetta tai malariaa, kaikenlaisia riskejä otetaan. Ihmiset nauttivat jatkuvasti elämästä miettimättä niitä riskejä, joita nautinnot aiheuttavat, sitä että vastaavasti elämä voi lyhetä toisesta päästä kun teen tämän ja tämän valinnan vuosi toisensa jälkeen. Myös koronaa pelkäävät saattaneet kerätä tietoisesti vuosikymmenien aikana ylipainoa, on tullut tissuteltua iltaisin kotona, liikuntaa on vältetty, lääkärin ohjeita ei ole viitsitty niin noudattaa, on kaikenlaista elämäntapasairautta. Ruoka ja viini on vain niin hyvää, että on otettu riski!
Mutta nyt sitten yhtäkkiä korona onkin niin paha asia, että kaikesta on luovuttava, jotta siltä välttyisi. Tätä epäloogisuutta en ymmärrä lainkaan. Omasta terveydestään olisi voinut aina huolehtia yhtä hyvin, mutta ei. Vain tämä on nyt ongelma.
Nimenomaan. En voi olla säälimättä ihmistä, jolle elämä on vain yksi iso pelottava riski ja tärkeämpää on kökkiä kotona peläten ja vältellen kaikkea kuin kokea yhtään mitään. Mitä ihmettä teette niillä muutamalla extravuodella, jos missään vaiheessa ei ollut tarkoitustaan elää ja nauttia?
Itse olen tehnyt valintoja, joita nämä elämänpelkoiset peruspessimistit varmaan kauhistelisivat, mutta koskaan ne eivät ole johtaneet mihinkään kamalaan, vaan olen saanut upeita muistoja ja elämääni upeita ihmisiä. Eläminen nyt vain vaatii hieman rohkeutta. Jos sitä ei ole, niin samahan se on homehtua olemattomiin siellä kotikomerossa.
Ikävää että sinulle eläminen ylipäätään tarkoitta jatkuvia elämyksiä. Se kertoo addiktiivisesta persoonallisuudesta. Minä olen äärimmäisen onnellinen täällä kotona, ollut vuosia, ilman mitään kummempaa tai uusia kontakteja. Puhelu pari viikossa riittää.
Tyypillinen epäsosiaalinen suomalainen :-) Kammottavaa.
Voi kuule olla, että epäsosiaaliset perivät maan, jos tällaiset pandemiat toistuvat eikä ylisosiaalisilla pää kestä rajoittaa kontakteja edes muutaman kuukauden ajan. Ja mikä on loppujen lopuksi sosiaalista: se, että haluaa välttämättä toisten seuraan seurauksista välittämättä, vai se, että malttaa olla erillään oman ja toisten turvallisuuden vuoksi?
Tämä vouhotus on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta. Jos tuollaisen ajan pystyy oman ja muka muiden turvallisuuden vuoksi eristäytymään muista ihmisistä, ei ole kovin sosiaalinen. Pelko ja sulkeutuneisuus eivät muutu sosiaalisuudeksi, vaikka väittäisi olevansa eristyksissä ja peloissaan muiden ihmisten terveyden vuoksi.
En minä ainakaan solmi enää uudelleen nyt tämän koronakauden aikana näivettyneitä ihmissuhteita. Pelot ja nimenomaan toisten kuvitteleminen tartuttaviksi siinä missä itse ollaan puhtaita ja terveitä, on rikkonut keskinäisen luottamuksen. Kun taas ne ystävät ja sukulaiset, jotka eivät ole antaneet koronan vaikuttaa yhteydenpitoon ja tapaamisiin, ovat nousseet entistä suurempaan arvoon ja heidän kanssaan on tullut läheisemmiksi. Koska jaamme yhteisen näkemyksen siitä, että elämää ei voi laittaa tauolle, ja ottaa joskus vuosien päästä naftaliinista, ja sitten taas jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ihminen joko pelkää tai rakastaa. Jo Johannes tiesi, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Ja se on aivan ok. Joku pelkää eikä voi sille mitään, en häntä tuomitse. Minä elän kuitenkin joka päivä niiden kanssa, jotka eivät pelkää vaan rakastavat.
Vierailija kirjoitti:
Nuolialan koulu
Altistuneesta 43 on koulun oppilaita ja loput 12 koulun henkilökuntaa.
Tämä kiihko saada kiellettyä kaikki huvitukset on sukua sota-ajan tanssikiellolle. Nykykontekstissa ei pysty ymmärtämään, mitä hittoa tanssikielto edesauttoi sotamenestystä? Päinvastoin, pienet huvitukset auttavat jaksamaan ja pitävät taistelumoraalia yllä.
Mutta kaipa kansanluonteeseemme kuuluu kaikenlainen ankeuttaminen. Vain ikävänpito on mukavaa.
Phase 4 trial
The phase 4 trial is also referred to as post marketing surveillance and as the name suggests, it is conducted after the drug is already marketed and available to the general public. The main objective of the phase 4 trial is to check the drug's performance in real life scenarios, to study the long-term risks and benefits of using the drug and to discover any rare side effects.
In a phase 4 trial, any rare or long-term effects of the drug can be observed in a much larger population of patients and over a much longer period of time. If safety surveillance does indeed reveal concerns about the drug, it may be withdrawn from the market and no longer made available on prescription.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten ketjussa jo alkuvaiheissa todettiin, korona on sitä vaarallisempi, mitä vanhempi ihminen on. Kukaan meistä ei tästä enää nuorene, joten mitä nopeammin koronan saa, sen parempi ennuste selvitä.
Raskaana suojautuisin kyllä koronalta minkä ikäisenä tahansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/erika-ei-koskaan-saanut-pitaa-vauva…
Ruotsin teho-osastolla koronan takia olleista 20-39-vuotiasta naisista kolmasosa raskaana.
Maahanmuuttajataustaisilla on eniten koronaa niin Suomessa kuin Ruotsissakin. He myös lisääntyvät eniten. Eihän suomalaiset juuri lapsia teekään. Tämä selittää suuren osan lukemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko elämä (ja oikeus elämään) vai fyysistä terveyttä? Vai onko oikeus elämään myös oikeutta elää, nauttia elämästä?
No ensimmäinen on aika pitkälle edellytys jälkimmäisille. Eli sikäli se on painavampi.
Minusta ei täysin niin. Nuoret miehet nauttivat ajokortin saatuaan vauhdin hurmasta niin, että ottavat vaarallisia riskejä täysin tietäen riskit. Monet myös nauttivat seksistä hieman holtittomasti ilman kondomia, sekin on hurmaa. Elämän hurmaa. Seurauksena voi olla hiv tai elinikäinen herpes. Jotkut haluavat kokeilla laskuvarjohyppyä, benji-hyppyä, kiipeillä korkeilla paikoilla, matkustella alueilla, joissa on dengue-kuumetta tai malariaa, kaikenlaisia riskejä otetaan. Ihmiset nauttivat jatkuvasti elämästä miettimättä niitä riskejä, joita nautinnot aiheuttavat, sitä että vastaavasti elämä voi lyhetä toisesta päästä kun teen tämän ja tämän valinnan vuosi toisensa jälkeen. Myös koronaa pelkäävät saattaneet kerätä tietoisesti vuosikymmenien aikana ylipainoa, on tullut tissuteltua iltaisin kotona, liikuntaa on vältetty, lääkärin ohjeita ei ole viitsitty niin noudattaa, on kaikenlaista elämäntapasairautta. Ruoka ja viini on vain niin hyvää, että on otettu riski!
Mutta nyt sitten yhtäkkiä korona onkin niin paha asia, että kaikesta on luovuttava, jotta siltä välttyisi. Tätä epäloogisuutta en ymmärrä lainkaan. Omasta terveydestään olisi voinut aina huolehtia yhtä hyvin, mutta ei. Vain tämä on nyt ongelma.
Nimenomaan. En voi olla säälimättä ihmistä, jolle elämä on vain yksi iso pelottava riski ja tärkeämpää on kökkiä kotona peläten ja vältellen kaikkea kuin kokea yhtään mitään. Mitä ihmettä teette niillä muutamalla extravuodella, jos missään vaiheessa ei ollut tarkoitustaan elää ja nauttia?
Itse olen tehnyt valintoja, joita nämä elämänpelkoiset peruspessimistit varmaan kauhistelisivat, mutta koskaan ne eivät ole johtaneet mihinkään kamalaan, vaan olen saanut upeita muistoja ja elämääni upeita ihmisiä. Eläminen nyt vain vaatii hieman rohkeutta. Jos sitä ei ole, niin samahan se on homehtua olemattomiin siellä kotikomerossa.
Ikävää että sinulle eläminen ylipäätään tarkoitta jatkuvia elämyksiä. Se kertoo addiktiivisesta persoonallisuudesta. Minä olen äärimmäisen onnellinen täällä kotona, ollut vuosia, ilman mitään kummempaa tai uusia kontakteja. Puhelu pari viikossa riittää.
Tyypillinen epäsosiaalinen suomalainen :-) Kammottavaa.
Voi kuule olla, että epäsosiaaliset perivät maan, jos tällaiset pandemiat toistuvat eikä ylisosiaalisilla pää kestä rajoittaa kontakteja edes muutaman kuukauden ajan. Ja mikä on loppujen lopuksi sosiaalista: se, että haluaa välttämättä toisten seuraan seurauksista välittämättä, vai se, että malttaa olla erillään oman ja toisten turvallisuuden vuoksi?
Tämä vouhotus on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta. Jos tuollaisen ajan pystyy oman ja muka muiden turvallisuuden vuoksi eristäytymään muista ihmisistä, ei ole kovin sosiaalinen. Pelko ja sulkeutuneisuus eivät muutu sosiaalisuudeksi, vaikka väittäisi olevansa eristyksissä ja peloissaan muiden ihmisten terveyden vuoksi.
En minä ainakaan solmi enää uudelleen nyt tämän koronakauden aikana näivettyneitä ihmissuhteita. Pelot ja nimenomaan toisten kuvitteleminen tartuttaviksi siinä missä itse ollaan puhtaita ja terveitä, on rikkonut keskinäisen luottamuksen. Kun taas ne ystävät ja sukulaiset, jotka eivät ole antaneet koronan vaikuttaa yhteydenpitoon ja tapaamisiin, ovat nousseet entistä suurempaan arvoon ja heidän kanssaan on tullut läheisemmiksi. Koska jaamme yhteisen näkemyksen siitä, että elämää ei voi laittaa tauolle, ja ottaa joskus vuosien päästä naftaliinista, ja sitten taas jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ihminen joko pelkää tai rakastaa. Jo Johannes tiesi, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Ja se on aivan ok. Joku pelkää eikä voi sille mitään, en häntä tuomitse. Minä elän kuitenkin joka päivä niiden kanssa, jotka eivät pelkää vaan rakastavat.
Huvittava paatoksellisuus😊 Ihminen joko pelkää tai rakastaa 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko elämä (ja oikeus elämään) vai fyysistä terveyttä? Vai onko oikeus elämään myös oikeutta elää, nauttia elämästä?
No ensimmäinen on aika pitkälle edellytys jälkimmäisille. Eli sikäli se on painavampi.
Minusta ei täysin niin. Nuoret miehet nauttivat ajokortin saatuaan vauhdin hurmasta niin, että ottavat vaarallisia riskejä täysin tietäen riskit. Monet myös nauttivat seksistä hieman holtittomasti ilman kondomia, sekin on hurmaa. Elämän hurmaa. Seurauksena voi olla hiv tai elinikäinen herpes. Jotkut haluavat kokeilla laskuvarjohyppyä, benji-hyppyä, kiipeillä korkeilla paikoilla, matkustella alueilla, joissa on dengue-kuumetta tai malariaa, kaikenlaisia riskejä otetaan. Ihmiset nauttivat jatkuvasti elämästä miettimättä niitä riskejä, joita nautinnot aiheuttavat, sitä että vastaavasti elämä voi lyhetä toisesta päästä kun teen tämän ja tämän valinnan vuosi toisensa jälkeen. Myös koronaa pelkäävät saattaneet kerätä tietoisesti vuosikymmenien aikana ylipainoa, on tullut tissuteltua iltaisin kotona, liikuntaa on vältetty, lääkärin ohjeita ei ole viitsitty niin noudattaa, on kaikenlaista elämäntapasairautta. Ruoka ja viini on vain niin hyvää, että on otettu riski!
Mutta nyt sitten yhtäkkiä korona onkin niin paha asia, että kaikesta on luovuttava, jotta siltä välttyisi. Tätä epäloogisuutta en ymmärrä lainkaan. Omasta terveydestään olisi voinut aina huolehtia yhtä hyvin, mutta ei. Vain tämä on nyt ongelma.
Nimenomaan. En voi olla säälimättä ihmistä, jolle elämä on vain yksi iso pelottava riski ja tärkeämpää on kökkiä kotona peläten ja vältellen kaikkea kuin kokea yhtään mitään. Mitä ihmettä teette niillä muutamalla extravuodella, jos missään vaiheessa ei ollut tarkoitustaan elää ja nauttia?
Itse olen tehnyt valintoja, joita nämä elämänpelkoiset peruspessimistit varmaan kauhistelisivat, mutta koskaan ne eivät ole johtaneet mihinkään kamalaan, vaan olen saanut upeita muistoja ja elämääni upeita ihmisiä. Eläminen nyt vain vaatii hieman rohkeutta. Jos sitä ei ole, niin samahan se on homehtua olemattomiin siellä kotikomerossa.
Ikävää että sinulle eläminen ylipäätään tarkoitta jatkuvia elämyksiä. Se kertoo addiktiivisesta persoonallisuudesta. Minä olen äärimmäisen onnellinen täällä kotona, ollut vuosia, ilman mitään kummempaa tai uusia kontakteja. Puhelu pari viikossa riittää.
Tyypillinen epäsosiaalinen suomalainen :-) Kammottavaa.
Voi kuule olla, että epäsosiaaliset perivät maan, jos tällaiset pandemiat toistuvat eikä ylisosiaalisilla pää kestä rajoittaa kontakteja edes muutaman kuukauden ajan. Ja mikä on loppujen lopuksi sosiaalista: se, että haluaa välttämättä toisten seuraan seurauksista välittämättä, vai se, että malttaa olla erillään oman ja toisten turvallisuuden vuoksi?
Tämä vouhotus on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta. Jos tuollaisen ajan pystyy oman ja muka muiden turvallisuuden vuoksi eristäytymään muista ihmisistä, ei ole kovin sosiaalinen. Pelko ja sulkeutuneisuus eivät muutu sosiaalisuudeksi, vaikka väittäisi olevansa eristyksissä ja peloissaan muiden ihmisten terveyden vuoksi.
En minä ainakaan solmi enää uudelleen nyt tämän koronakauden aikana näivettyneitä ihmissuhteita. Pelot ja nimenomaan toisten kuvitteleminen tartuttaviksi siinä missä itse ollaan puhtaita ja terveitä, on rikkonut keskinäisen luottamuksen. Kun taas ne ystävät ja sukulaiset, jotka eivät ole antaneet koronan vaikuttaa yhteydenpitoon ja tapaamisiin, ovat nousseet entistä suurempaan arvoon ja heidän kanssaan on tullut läheisemmiksi. Koska jaamme yhteisen näkemyksen siitä, että elämää ei voi laittaa tauolle, ja ottaa joskus vuosien päästä naftaliinista, ja sitten taas jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ihminen joko pelkää tai rakastaa. Jo Johannes tiesi, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Ja se on aivan ok. Joku pelkää eikä voi sille mitään, en häntä tuomitse. Minä elän kuitenkin joka päivä niiden kanssa, jotka eivät pelkää vaan rakastavat.
Huvittava paatoksellisuus😊 Ihminen joko pelkää tai rakastaa 😊
Jep, nykyään on muotia irvailla kaikelle korkealentoiselle. Rakkautta ei ole, ei mitään kaunista eikä arvokasta. On vain meemejä ja hymiöitä, ironiaa ja pilkkaa. Kaikki vähänkin vakava on paatoksellista tai vanhanaikaista.
Sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko elämä (ja oikeus elämään) vai fyysistä terveyttä? Vai onko oikeus elämään myös oikeutta elää, nauttia elämästä?
No ensimmäinen on aika pitkälle edellytys jälkimmäisille. Eli sikäli se on painavampi.
Minusta ei täysin niin. Nuoret miehet nauttivat ajokortin saatuaan vauhdin hurmasta niin, että ottavat vaarallisia riskejä täysin tietäen riskit. Monet myös nauttivat seksistä hieman holtittomasti ilman kondomia, sekin on hurmaa. Elämän hurmaa. Seurauksena voi olla hiv tai elinikäinen herpes. Jotkut haluavat kokeilla laskuvarjohyppyä, benji-hyppyä, kiipeillä korkeilla paikoilla, matkustella alueilla, joissa on dengue-kuumetta tai malariaa, kaikenlaisia riskejä otetaan. Ihmiset nauttivat jatkuvasti elämästä miettimättä niitä riskejä, joita nautinnot aiheuttavat, sitä että vastaavasti elämä voi lyhetä toisesta päästä kun teen tämän ja tämän valinnan vuosi toisensa jälkeen. Myös koronaa pelkäävät saattaneet kerätä tietoisesti vuosikymmenien aikana ylipainoa, on tullut tissuteltua iltaisin kotona, liikuntaa on vältetty, lääkärin ohjeita ei ole viitsitty niin noudattaa, on kaikenlaista elämäntapasairautta. Ruoka ja viini on vain niin hyvää, että on otettu riski!
Mutta nyt sitten yhtäkkiä korona onkin niin paha asia, että kaikesta on luovuttava, jotta siltä välttyisi. Tätä epäloogisuutta en ymmärrä lainkaan. Omasta terveydestään olisi voinut aina huolehtia yhtä hyvin, mutta ei. Vain tämä on nyt ongelma.
Nimenomaan. En voi olla säälimättä ihmistä, jolle elämä on vain yksi iso pelottava riski ja tärkeämpää on kökkiä kotona peläten ja vältellen kaikkea kuin kokea yhtään mitään. Mitä ihmettä teette niillä muutamalla extravuodella, jos missään vaiheessa ei ollut tarkoitustaan elää ja nauttia?
Itse olen tehnyt valintoja, joita nämä elämänpelkoiset peruspessimistit varmaan kauhistelisivat, mutta koskaan ne eivät ole johtaneet mihinkään kamalaan, vaan olen saanut upeita muistoja ja elämääni upeita ihmisiä. Eläminen nyt vain vaatii hieman rohkeutta. Jos sitä ei ole, niin samahan se on homehtua olemattomiin siellä kotikomerossa.
Ikävää että sinulle eläminen ylipäätään tarkoitta jatkuvia elämyksiä. Se kertoo addiktiivisesta persoonallisuudesta. Minä olen äärimmäisen onnellinen täällä kotona, ollut vuosia, ilman mitään kummempaa tai uusia kontakteja. Puhelu pari viikossa riittää.
Tyypillinen epäsosiaalinen suomalainen :-) Kammottavaa.
Voi kuule olla, että epäsosiaaliset perivät maan, jos tällaiset pandemiat toistuvat eikä ylisosiaalisilla pää kestä rajoittaa kontakteja edes muutaman kuukauden ajan. Ja mikä on loppujen lopuksi sosiaalista: se, että haluaa välttämättä toisten seuraan seurauksista välittämättä, vai se, että malttaa olla erillään oman ja toisten turvallisuuden vuoksi?
Tämä vouhotus on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta. Jos tuollaisen ajan pystyy oman ja muka muiden turvallisuuden vuoksi eristäytymään muista ihmisistä, ei ole kovin sosiaalinen. Pelko ja sulkeutuneisuus eivät muutu sosiaalisuudeksi, vaikka väittäisi olevansa eristyksissä ja peloissaan muiden ihmisten terveyden vuoksi.
En minä ainakaan solmi enää uudelleen nyt tämän koronakauden aikana näivettyneitä ihmissuhteita. Pelot ja nimenomaan toisten kuvitteleminen tartuttaviksi siinä missä itse ollaan puhtaita ja terveitä, on rikkonut keskinäisen luottamuksen. Kun taas ne ystävät ja sukulaiset, jotka eivät ole antaneet koronan vaikuttaa yhteydenpitoon ja tapaamisiin, ovat nousseet entistä suurempaan arvoon ja heidän kanssaan on tullut läheisemmiksi. Koska jaamme yhteisen näkemyksen siitä, että elämää ei voi laittaa tauolle, ja ottaa joskus vuosien päästä naftaliinista, ja sitten taas jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ihminen joko pelkää tai rakastaa. Jo Johannes tiesi, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Ja se on aivan ok. Joku pelkää eikä voi sille mitään, en häntä tuomitse. Minä elän kuitenkin joka päivä niiden kanssa, jotka eivät pelkää vaan rakastavat.
En minäkään aio enää yrittää solmia uudelleen ihmissuhteita, jotka koronan vuoksi katkesivat. Kertoohan se aika paljon ihmisen arvomaailmasta, jos ei välitä kanssaihmisistään ja oma bilettäminen on tärkeämpää kuin että sairaaloissa henkilökunta saisi pitää sovitut lomansa sekä vapaapäivänsä, sairaalaan joutuneilla potilailla omaisten vierailut olisivat sallittu ja hoivalaitoksessa vanhus saisi tavata omaistaan muutenkin kuin vain 15 minuuttia pleksin takaa. Onneksi näiden kuukausien aikana osan ihmisistä kanssa muodostui nk koronakuplia. He ovat todellakin nousseet entistä suurempaan arvoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko elämä (ja oikeus elämään) vai fyysistä terveyttä? Vai onko oikeus elämään myös oikeutta elää, nauttia elämästä?
No ensimmäinen on aika pitkälle edellytys jälkimmäisille. Eli sikäli se on painavampi.
Minusta ei täysin niin. Nuoret miehet nauttivat ajokortin saatuaan vauhdin hurmasta niin, että ottavat vaarallisia riskejä täysin tietäen riskit. Monet myös nauttivat seksistä hieman holtittomasti ilman kondomia, sekin on hurmaa. Elämän hurmaa. Seurauksena voi olla hiv tai elinikäinen herpes. Jotkut haluavat kokeilla laskuvarjohyppyä, benji-hyppyä, kiipeillä korkeilla paikoilla, matkustella alueilla, joissa on dengue-kuumetta tai malariaa, kaikenlaisia riskejä otetaan. Ihmiset nauttivat jatkuvasti elämästä miettimättä niitä riskejä, joita nautinnot aiheuttavat, sitä että vastaavasti elämä voi lyhetä toisesta päästä kun teen tämän ja tämän valinnan vuosi toisensa jälkeen. Myös koronaa pelkäävät saattaneet kerätä tietoisesti vuosikymmenien aikana ylipainoa, on tullut tissuteltua iltaisin kotona, liikuntaa on vältetty, lääkärin ohjeita ei ole viitsitty niin noudattaa, on kaikenlaista elämäntapasairautta. Ruoka ja viini on vain niin hyvää, että on otettu riski!
Mutta nyt sitten yhtäkkiä korona onkin niin paha asia, että kaikesta on luovuttava, jotta siltä välttyisi. Tätä epäloogisuutta en ymmärrä lainkaan. Omasta terveydestään olisi voinut aina huolehtia yhtä hyvin, mutta ei. Vain tämä on nyt ongelma.
Nimenomaan. En voi olla säälimättä ihmistä, jolle elämä on vain yksi iso pelottava riski ja tärkeämpää on kökkiä kotona peläten ja vältellen kaikkea kuin kokea yhtään mitään. Mitä ihmettä teette niillä muutamalla extravuodella, jos missään vaiheessa ei ollut tarkoitustaan elää ja nauttia?
Itse olen tehnyt valintoja, joita nämä elämänpelkoiset peruspessimistit varmaan kauhistelisivat, mutta koskaan ne eivät ole johtaneet mihinkään kamalaan, vaan olen saanut upeita muistoja ja elämääni upeita ihmisiä. Eläminen nyt vain vaatii hieman rohkeutta. Jos sitä ei ole, niin samahan se on homehtua olemattomiin siellä kotikomerossa.
Ikävää että sinulle eläminen ylipäätään tarkoitta jatkuvia elämyksiä. Se kertoo addiktiivisesta persoonallisuudesta. Minä olen äärimmäisen onnellinen täällä kotona, ollut vuosia, ilman mitään kummempaa tai uusia kontakteja. Puhelu pari viikossa riittää.
Tyypillinen epäsosiaalinen suomalainen :-) Kammottavaa.
Voi kuule olla, että epäsosiaaliset perivät maan, jos tällaiset pandemiat toistuvat eikä ylisosiaalisilla pää kestä rajoittaa kontakteja edes muutaman kuukauden ajan. Ja mikä on loppujen lopuksi sosiaalista: se, että haluaa välttämättä toisten seuraan seurauksista välittämättä, vai se, että malttaa olla erillään oman ja toisten turvallisuuden vuoksi?
Tämä vouhotus on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta. Jos tuollaisen ajan pystyy oman ja muka muiden turvallisuuden vuoksi eristäytymään muista ihmisistä, ei ole kovin sosiaalinen. Pelko ja sulkeutuneisuus eivät muutu sosiaalisuudeksi, vaikka väittäisi olevansa eristyksissä ja peloissaan muiden ihmisten terveyden vuoksi.
En minä ainakaan solmi enää uudelleen nyt tämän koronakauden aikana näivettyneitä ihmissuhteita. Pelot ja nimenomaan toisten kuvitteleminen tartuttaviksi siinä missä itse ollaan puhtaita ja terveitä, on rikkonut keskinäisen luottamuksen. Kun taas ne ystävät ja sukulaiset, jotka eivät ole antaneet koronan vaikuttaa yhteydenpitoon ja tapaamisiin, ovat nousseet entistä suurempaan arvoon ja heidän kanssaan on tullut läheisemmiksi. Koska jaamme yhteisen näkemyksen siitä, että elämää ei voi laittaa tauolle, ja ottaa joskus vuosien päästä naftaliinista, ja sitten taas jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ihminen joko pelkää tai rakastaa. Jo Johannes tiesi, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Ja se on aivan ok. Joku pelkää eikä voi sille mitään, en häntä tuomitse. Minä elän kuitenkin joka päivä niiden kanssa, jotka eivät pelkää vaan rakastavat.
En minäkään aio enää yrittää solmia uudelleen ihmissuhteita, jotka koronan vuoksi katkesivat. Kertoohan se aika paljon ihmisen arvomaailmasta, jos ei välitä kanssaihmisistään ja oma bilettäminen on tärkeämpää kuin että sairaaloissa henkilökunta saisi pitää sovitut lomansa sekä vapaapäivänsä, sairaalaan joutuneilla potilailla omaisten vierailut olisivat sallittu ja hoivalaitoksessa vanhus saisi tavata omaistaan muutenkin kuin vain 15 minuuttia pleksin takaa. Onneksi näiden kuukausien aikana osan ihmisistä kanssa muodostui nk koronakuplia. He ovat todellakin nousseet entistä suurempaan arvoon.
Tuota syyllistämistä tässä onkin jo noin 7 000 sivun verran. Se ei tehonnut keväällä, eikä se tehonnut syksyllä, eikä tehoa tästä eteenpäinkään. Jos tarkoituksesi on toimia koronan ehkäisemiseksi, keinosi ovat väärät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko elämä (ja oikeus elämään) vai fyysistä terveyttä? Vai onko oikeus elämään myös oikeutta elää, nauttia elämästä?
No ensimmäinen on aika pitkälle edellytys jälkimmäisille. Eli sikäli se on painavampi.
Minusta ei täysin niin. Nuoret miehet nauttivat ajokortin saatuaan vauhdin hurmasta niin, että ottavat vaarallisia riskejä täysin tietäen riskit. Monet myös nauttivat seksistä hieman holtittomasti ilman kondomia, sekin on hurmaa. Elämän hurmaa. Seurauksena voi olla hiv tai elinikäinen herpes. Jotkut haluavat kokeilla laskuvarjohyppyä, benji-hyppyä, kiipeillä korkeilla paikoilla, matkustella alueilla, joissa on dengue-kuumetta tai malariaa, kaikenlaisia riskejä otetaan. Ihmiset nauttivat jatkuvasti elämästä miettimättä niitä riskejä, joita nautinnot aiheuttavat, sitä että vastaavasti elämä voi lyhetä toisesta päästä kun teen tämän ja tämän valinnan vuosi toisensa jälkeen. Myös koronaa pelkäävät saattaneet kerätä tietoisesti vuosikymmenien aikana ylipainoa, on tullut tissuteltua iltaisin kotona, liikuntaa on vältetty, lääkärin ohjeita ei ole viitsitty niin noudattaa, on kaikenlaista elämäntapasairautta. Ruoka ja viini on vain niin hyvää, että on otettu riski!
Mutta nyt sitten yhtäkkiä korona onkin niin paha asia, että kaikesta on luovuttava, jotta siltä välttyisi. Tätä epäloogisuutta en ymmärrä lainkaan. Omasta terveydestään olisi voinut aina huolehtia yhtä hyvin, mutta ei. Vain tämä on nyt ongelma.
Nimenomaan. En voi olla säälimättä ihmistä, jolle elämä on vain yksi iso pelottava riski ja tärkeämpää on kökkiä kotona peläten ja vältellen kaikkea kuin kokea yhtään mitään. Mitä ihmettä teette niillä muutamalla extravuodella, jos missään vaiheessa ei ollut tarkoitustaan elää ja nauttia?
Itse olen tehnyt valintoja, joita nämä elämänpelkoiset peruspessimistit varmaan kauhistelisivat, mutta koskaan ne eivät ole johtaneet mihinkään kamalaan, vaan olen saanut upeita muistoja ja elämääni upeita ihmisiä. Eläminen nyt vain vaatii hieman rohkeutta. Jos sitä ei ole, niin samahan se on homehtua olemattomiin siellä kotikomerossa.
Ikävää että sinulle eläminen ylipäätään tarkoitta jatkuvia elämyksiä. Se kertoo addiktiivisesta persoonallisuudesta. Minä olen äärimmäisen onnellinen täällä kotona, ollut vuosia, ilman mitään kummempaa tai uusia kontakteja. Puhelu pari viikossa riittää.
Tyypillinen epäsosiaalinen suomalainen :-) Kammottavaa.
Voi kuule olla, että epäsosiaaliset perivät maan, jos tällaiset pandemiat toistuvat eikä ylisosiaalisilla pää kestä rajoittaa kontakteja edes muutaman kuukauden ajan. Ja mikä on loppujen lopuksi sosiaalista: se, että haluaa välttämättä toisten seuraan seurauksista välittämättä, vai se, että malttaa olla erillään oman ja toisten turvallisuuden vuoksi?
Tämä vouhotus on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta. Jos tuollaisen ajan pystyy oman ja muka muiden turvallisuuden vuoksi eristäytymään muista ihmisistä, ei ole kovin sosiaalinen. Pelko ja sulkeutuneisuus eivät muutu sosiaalisuudeksi, vaikka väittäisi olevansa eristyksissä ja peloissaan muiden ihmisten terveyden vuoksi.
En minä ainakaan solmi enää uudelleen nyt tämän koronakauden aikana näivettyneitä ihmissuhteita. Pelot ja nimenomaan toisten kuvitteleminen tartuttaviksi siinä missä itse ollaan puhtaita ja terveitä, on rikkonut keskinäisen luottamuksen. Kun taas ne ystävät ja sukulaiset, jotka eivät ole antaneet koronan vaikuttaa yhteydenpitoon ja tapaamisiin, ovat nousseet entistä suurempaan arvoon ja heidän kanssaan on tullut läheisemmiksi. Koska jaamme yhteisen näkemyksen siitä, että elämää ei voi laittaa tauolle, ja ottaa joskus vuosien päästä naftaliinista, ja sitten taas jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Ihminen joko pelkää tai rakastaa. Jo Johannes tiesi, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelkoa ei rakkaudessa ole. Ja se on aivan ok. Joku pelkää eikä voi sille mitään, en häntä tuomitse. Minä elän kuitenkin joka päivä niiden kanssa, jotka eivät pelkää vaan rakastavat.
Huvittava paatoksellisuus😊 Ihminen joko pelkää tai rakastaa 😊
Jep, nykyään on muotia irvailla kaikelle korkealentoiselle. Rakkautta ei ole, ei mitään kaunista eikä arvokasta. On vain meemejä ja hymiöitä, ironiaa ja pilkkaa. Kaikki vähänkin vakava on paatoksellista tai vanhanaikaista.
Sillä tavalla.
Rakkaus on kaunista mutta tuo paasaus oli paatoksellista. Kyllä minä ainakin rakastan lähimmäisiäni mutta silti pelkään koronaa ja pysyttelen kotona suojellakseni näitä rakkaitani.
Vierailija kirjoitti:
Lappi elää jo nyt pääosin Uudenmaan asukkaiden kustantamilla verovaroilla. Toki nämä tekohengitettävät tulonsiirtojen saajat pitää priorisoida myös terveydenhuollossa. Suomessahan aina maksajalle jää mustapekka käteen, muut porskuttaa. Näin se menee :-)
Muu Suomi pärjäisi oikein hyvin ilman Uusimaata, mutta Uusimaa ei pärjäisi päivääkään ilman muuta Suomea. Siirretään vain yritysten pääkonttorit, valtionhallinto, valtiorahoitteinen Aalto-yliopisto ja muut korkeakoulut, keskussairaalat sekä kaikki loputkin korkeasti koulutettujen miehittämättömät mutta valtion rahoittamat instituutiot ja niiden ympärille kehittyneet julkiset ja yksityiset palvelut Jyväskylään, Tampereelle, Kuopioon tai Rovaniemelle. Varmaan olisi kiva laukoa noita kömpelöjä viisauksia sen jälkeen, kun pistorasiasta ei tulisi virtaa eikä hanasta edes vettä. Toki voisit tämän jälkeen mennä vaikka Itäkeskukseen tuhlaamaan säästyneitä "verorahojasi".
Nelosfaasit (eli laajimmat tutkimukset rokotteiden tultua markkinoille) ovat vasta alkamassa. Niiden aikana tutkitaan edelleen tehoa ja turvallisuutta.
Annat virheellistä tietoa, jos väität tutkimusten loppuneen ennen kuin tuotteet tulevat markkinoille. Kaikkea ei tiedetä siis vielä.