Lapsuutesi suosikkianimaatio?

Kiviset ja Soraset

Vierailija kirjoitti:

Mä pidin niistä vanhoista Aku Ankoista, joissa Clarence Nash hoiti Akun puhumiset!

Nämä!

Myyrä

Kelju K. Kojootti ja Maantiekiitäjät

Pingu

Hell knight Ingrid

Olipa kerran elämää

Niitä oli monta Pikku Kakkosen Lasse Pöystin iltasadut, Nalleluppakorva,

Tohtori Sykerö, Pupu Tupuna,

Käytöskukka ( Pikku kakkonen),

Suursyömär Pikku kakkonen)

Nalle Puhin seikkailut,

Aku Ankka( ne animaatiot joissa oli Suomen kieliset puheet)

Rosvo Rudolf, Peukaloisen Retket, Maija Mehiläinen, Tao Tao.

Tintin seikkailut, Maailman vahvin nalle,

Sitten 90- luvulla Rupes näkymään Muumit ja Pokemon kun olin jo Aikuinen. Joten näistä ei ollut animaatioita .Kirjana kyllä Muumeista.

Kippari Kalle, Repe Sorsa,

Matti Mallikas.

Myyrän seikkailut.

Vaalean punainen pantteri animaatio, Maantiekiitäjä,

Taotao

Lusikkamuori

Olipa kerran elämä oli ihan ehdoton suosikki. Samaten se pikkukakkosen hiukan pelottava "varokaa heikkoa jäätä".

Nalle Luppakorva oli kiva, tykkäsin niistä jäniksistä siinä. Loonie Toons, suosikki oli Maantiekiitäjä ja Tipi. Ja Disneyn joulutoivotuksesta se Mikki, Pluto, Tiku ja Taku -osuus. Ja jos joulusta puhutaan, niin Lumiukko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Barba babat.

Muistan Barbababat hämärästi sieltä jostain 1970-luvun lopulta. Saattoi tulla vielä 1980. Samoihin aikoihin tuli animaatio, missä oli avaruudessa lentäviä lintuja. Joku galaksilinnut tai jotain sen nimi.

Joo, ja tsekkien myyrä. Eli tätä itäblokin animaatiota ylen tarjoamana. Noista linnuista jäi mieleen että aina jossain kohtaa jaksoa ne rupesi kiljumaan pitkin avaruutta kuuluvaa hälytyshuutoaan ja sitten tuli paikalle pelastajat ja kaikki oli hetken päästä taas hyvin. 

Olikohan to galaksilinnut sama kuin ibislinnut vatuu vatuu tms?

Siinä 70l aina hädässä tuli iso lintuparvi apuun...oli jännä

Taitaa olla., wattoo wattoota näyttää löytyvän youtubesta.

Muistan nähneeni myös myrskylinnut sarjan (nukkeanimaatio) mutta en ole varma missä vaiheessa. En ainakaan ekalla kerralla 60-luvulla ja tuskin 70-luvun alunkaan esityksestä paljoa muistaisin. Ehkä joku myöhemmistä esityskerroista. 

Candy Candy. Muistan kuinka käytiin videovuokraamosta aina näitä videoita lainaamassa. En muista että olisi tv:ssä näytetty, vai muistanko väärin?

Joitain vuosia sitten netistä tätä uudelleen katsoin ja voi juku, nuo duppaukset on kyllä olleet aika luokattomia 😂 mutta ei sitä lapsena tajunnut.

Tao Tao, Peukaloisen retket ja Tohtori Sykerö

Käytöskukka. Noita on ainakin aiemmin löytynyt Youtubesta, ja näin kun aikuisena katsoo, niin osaa arvostaa sarjan huikeaa surrealismia. Tekijöillä on varmasti ollut aikanaan hauskaa, veikkaan että ihan selvin päin ei aina olla oltu. :D

Jaki ja Nuka karhukaksikko

Ren ja Stimpy, Stressi-Erkki

Tohtori Sykerö ja Rosvo- Ruudolf

Myrskylinnut, jos nukkeanimaatiokin kelpaa

Ei ollu lapsena telkkua, ei siis ole mieliohjelmaa, eka Tv saatiin, kun olin 11v eli sitten katseltiin Ivanhoe- sarjaa, lienee kirjoitettu väärin, mutta ei haittaa, toivottavasti? Myöhemmin lastensuojelun ohjaajan sai sitten lasten kanssa katsoa kaikki nuo jo mainitut ja monta kertaa...7

Peukaloisen retket

Tohtori Sykerö

Olipa kerran elämä

Uusista tosi kiva on ollut Jetron matkaan, jossa avaruudesta tullut perhe esittelee avaruutta myös Jetron ystäville.

Yksi animaatio jäi lapsena pysyvästi mieleen, tuli varmaan ihan päiväsaikaan telkkarista. Se kertoi ilmeisesti ydintuhosta, enkä varmaan ikinä unohda viimeistä ruutua, jossa verikasvoinen menehtynyt vauva lojui roju- ja r**miskasan päällä. Melkoiset ahdistukset jäi pitkäksi aikaa. Kamalaa ajatella, että olemme nyt ehkä lähempänä ydintuhoa kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ysärin lapsi ja pääsin kokemaan Pokemon-huuman ihan Suomen ensiesityksestä asti. Olin jotain 8-vuotias silloin ja sarjasta tuli heti kertaheitolla mun lemppari. Noista ajoista on todella lämpimiä muistoja.

Ennen Pokemonia kasvoin pääasiassa Muumien parissa ja Muumilaakson tarinoita on edelleen mukava katsella silloin tällöin myös näin 30-vuotiaana.

Meidän lapset ei saaneet katsoa pokemonia kun se oli semmosta tappelua ja sylkemistä. Naapurin poika oli aivan pokemon aivopesty. Ei mitään muuta ulkona tehny kun huusi jotain loitsuja silmät selälläön joku kepakko kädessä. Mikä siinä ohjelmassa oli ideana?

Nyt on tainnu mennä pokemon ja harry potter sekaisin. Pokemonissa ei syljetä.

Lisäksi siinä ei huiskita ympäriinsä keppi kourassa taikoja huudellen.

Vesipokemonit sylkee vettä, mutta nuo loitsujen huutelemiset kuuluu johonkin muuhun ohjelmaan.